Perusopetuksen kehittämissuunnitelma

Kunnanvaltuusto päätti talousarviokäsittelyn yhteydessä, että vuoden 2024 aikana teetetään sekä perusopetusselvitys että laaditaan sen pohjalta perusopetuksen kehittämissuunnitelma.

Aikatauluehdotuksen mukaan valtuusto päättää perusopetuksen kehittämissuunnitelmasta kesäkuussa 2024. Tämä aikataulu mahdollistaa sen, että vuoden 2025 talousarvion laatimisessa voidaan huomioida mahdollisiin muutoksiin valmistautuminen. Vuosille 2026–2031 laadittavan perusopetuksen kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi on valmistautumista tehtävä jo vuosina 2024–2025.

Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti talousarviokäsittelyn yhteydessä, että selvitys teetetään nimenomaan perusopetuksesta. Pienenevät ikäluokat vaikuttavat ensimmäisenä perusopetuksen oppilasmäärään. Lukion osalta tilannetta voidaan tarkastella myöhemmin.

Oppilaalla on oikeus lähiopetukseen koulussa. Lähiopetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi siten, että koulupäivän aikana koulussa annetaan opetusta videoyhteyden välityksellä toisesta koulusta tai opetusryhmästä. Kemiönsaarella etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta on hyödynnetty esimerkiksi ortodoksiuskonnon opetuksessa, missä oppilaat osallistuvat valvotusti opetukseen sekä Kemiössä että Taalintehtaalla ja opettaja opettaa Turusta käsin.

Ruotsinkielistä luokkien 7–9 opetusta annetaan tällä hetkellä sekä Kemiössä Kimitonejdens skolassa että Taalintehtaalla Dalsbruks skolassa. Selvityksen vaihtoehdoissa esitetään, että ruotsinkielistä luokkien 7–9 opetusta voisi jatkossa antaa ainoastaan Kemiössä Kimitonejdens skolassa. Selvityksessä luokkien 7–9 opetuksen keskittämistä perustellaan sillä, että tarvitaan riittävä oppilasmäärä, jotta voidaan turvata laadukas opetus ja valinnaisainetarjonta kunnan kaikille ruotsinkielisille luokkien 7–9 oppilaille. Vuosiluokkien 7–9 opetuksen siirtäminen Kemiöön mahdollistaisi yhteistyön lisäämisen sekä lukion että suomenkielisten vuosiluokkien 7–9 kanssa.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa Taalintehtaalla osallistujat nostivat esille vaihtoehdon, jossa ruotsinkielinen luokkien 7–9 opetus keskitettäisiinkin Taalintehtaalle.

Kimitonejdens skolan oppilasmäärä on huomattavasti Dalsbruks skolan luokkien 7–9 oppilasmäärää suurempi. Ennusteiden mukaan tulevina vuosina Kimitonejdens skolan oppilasmäärä on jopa 2–3 kertainen Dalsbruks skolaan verrattuna. Niin suuren oppilasmäärän kuljettaminen vaatisi merkittäviä lisäyksiä kuljetuskalustoon Kemiön ja Taalintehtaan välille.

Luokkien 7–9 opetuksen keskittäminen Taalintehtaalle ei mahdollistaisi yhteistyön lisäämistä lukion ja suomenkielisten vuosiluokkien 7–9 kanssa. Suomenkieliset vuosiluokat 7–9 ovat tulevaisuudessa entistä riippuvaisempia yhteistyöstä ruotsinkielisten luokkien 7–9 kanssa. Tilaisuudessa esitettiin myös sellainen vaihtoehto, että myös lukio siirrettäisiin Taalintehtaalle. Dalsbruks skolan tilat eivät kuitenkaan ole tähän riittävät, sillä tilojen riittävyys ainoastaan kaikille kunnan ruotsinkielisille luokkien 7–9 oppilaillekin on kyseenalaista.

Perusopetuslaki määrittelee, että koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu voivat kuitenkin sijaita samassa rakennuksessa, jakaa samoja tiloja ja laitteistoja sekä pihan. Samassa rakennuksessa toimiminen mahdollistaa myös yhteistyön sekä oppilaiden että opettajien välillä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös tiettyjen oppiaineiden parissa tai satunnaisten aktiviteettien muodossa.

Koulujen oppilaaksiottoalueista päättää sivistyslautakunta, joten oppilaaksiottoalueita voi sivistyslautakunnan päätöksellä muuttaa. Nykyisistä oppilaaksiottoalueista on päätetty kuntaliitoksen yhteydessä.

13.11.2023 Valtuusto päättää talousarviokäsittelyn yhteydessä perusopetusselvityksen
teettämisestä

12.12.2023 Sivistyslautakunta valitsee perusopetusselvitykselle seurantaryhmän

Joulukuu 2023 -tammikuu 2024 Perusopetuksen opetushenkilöstön kuuleminen selvityksen
periaatteista ja tavoitteista

16.1.2024 Sivistyslautakunta: Selvityksen periaatteet ja tavoitteet sekä osallisuus- ja
viestintäsuunnitelma

18.1.2024 – Perusopetuksen kehittämissuunnitelman verkkosivu auki

Tammi-helmikuu 2024 Selvityksen valmistelu

30.1.2024 Seurantaryhmän ensimmäinen kokous

27.2.2024 Seurantaryhmän toinen kokous

12.3.2024 Selvityksen esitteleminen valtuustolle, sivistyslautakunnalle, suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle koulujaostolle sekä nuorisovaltuustolle

13.3.2024 Tiedotustilaisuus medialle

14.3.-2.4.2024 Verkkokysely: Kuntalaisten kuuleminen

18.3.2024 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus, Taalintehdas, Dalsbruks skolan mediateekki
klo 18.00-19.30

21.3.2024 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus, Vårdkasen, Västanfjärd klo 18.00-19.30

26.3.2024 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus, Kemiö, Villa Lande, klo 18.00-19.30

27.3.2024 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus, Rosala, Hitis-Rosala skola, klo 18.00-19.30

Maalis-huhtikuu 2024 Ennakkovaikutusten arviointi sekä lasten ja nuorten kuuleminen

5.4.2024 Rehtorit keskustelevat selvityksen tuloksista rehtorikokouksessa

12.4.2024 Koulujen ja muiden tahojen lausuntojen viimeinen toimituspäivä sivistysjohtajalle

15.4.2024 Kuulemisten koonnin ja ennakkovaikutusten arvioinnin esitteleminen valtuustolle, sivistyslautakunnalle, suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle koulujaostolle sekä nuorisovaltuustolle

Toukokuu 2024 nuorisovaltuusto antaa lausunnon selvityksestä

2.5.2024 Suomenkielinen koulujaosto ja ruotsinkielinen koulujaosto kokoontuvat

3.5.2024 Rehtorit keskustelevat perusopetuksen kehittämissuunnitelmasta rehtorikokouksessa

6.5.2024 Iltakoulu, aiheena perusopetuksen kehittämissuunnitelma

14.5.2024 Sivistyslautakunta tekee esityksen perusopetuksen kehittämissuunnitelmasta
kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle

27.5.2024 Kunnanhallitus tekee esityksen perusopetuksen kehittämissuunnitelmasta valtuustolle

10.6.2024 Valtuusto päättää perusopetuksen kehittämissuunnitelmasta

Perusopetusselvityksen ohjausryhmään kuuluvat kunnanohtaja Erika Strandberg, sivistysjohtaja Marjaana Hoikkala ja perusopetusjohtaja Kim Bredenberg.

Perusopetusselvityksen seurantaryhmän muodostavat:

Jonna Lappalainen, sivistyslautakunnan pj, suomenkielisen koulujaoston pj
Marianne Jokinen, sivistyslautakunnan vpj
Fredrik Lauren, ruotsinkielisen koulujaoston pj
Erika Strandberg, kunnanjohtaja
Marjaana Hoikkala, sivistysjohtaja

Kalevi Kallonen, Keskusta
Satu Söderström, Perussuomalaiset
Janne Salonen
Ghita Edmark, RKP
Ann-Marie Kulla, SDP
Pilvi Rehn, Vasemmisto
Kim Viljanen, Vapaa Yhteistoiminta
Satu Zwerver, Vihreät

”Kevään 2024 aikana teetetään selvitys, jonka pohjana on erilaiset perusopetuksen järjestämisen vaihtoehdot Kemiönsaaren kunnassa. Selvityksessä käydään läpi jokaisen eri vaihtoehdon sekä sosiaaliset että taloudelliset vaikutukset niin oppilaiden, opettajien, rakennusten ja tukipalveluiden näkökulmasta. Selvityksen pohjalta luodaan perusopetuksen kehittämissuunnitelma, joka sisältää tarvittavat toimenpiteet, joilla turvataan laadukas perusopetus myös tulevaisuudessa.”
(Talousarvio 2024) 

Yhteisöllisyys 

”Kaksikielisyys on valttimme, ja haluamme elävän ja myönteisen kaksikielisyyden jatkuvan aina varhaiskasvatuksesta ja kouluajoista aikuisopetukseen.”
(Strategia 2022–2025) 

• Varmistetaan lasten oikeudet yhdenvertaiseen perusopetukseen. 
• Tuetaan lasten oppimista, tervettä kasvua, hyvinvointia, leikkiä ja vapaa-aikaa.  
• Mahdollistetaan yhteistoiminta yli kielirajojen sekä perusopetuksessa että Harrastamisen Suomen mallin kerhoissa. 
• Lapsia ja nuoria sekä heidän huoltajiaan ja opetushenkilöstöä osallistetaan perusopetuksen kehittämissuunnitelman laatimisessa. 

Fiksu ote 

”Kemiönsaaren koulutukselle on tunnusomaista korkea laatu ja kestävä, tulevaisuuteen suuntautuva kehitys. Ikäluokkien pieneneminen jatkuu koko maassa, mikä vaatii pitkäjänteistä työtä myös Kemiönsaaressa.  

Pienet ryhmäkoot ja lapsi- ja oppilaslähtöisyys ovat vahvuuksiamme. Oppimisympäristömme ovat viihtyisät, joustavat, innostavat ja turvalliset. Pyrimme määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ennakoimalla, muuntautumalla ja toimimalla.  

Tulevaisuuden koulutuksessa yhteistyö ja verkostot ovat keskeisessä asemassa laadukkaan opetuksen tarjoamiseksi lähellä oppilasta.” 
(Strategia 2022–2025) 

• Selvityksessä tarkastellaan lapsen ja nuoren oppimispolkua esiopetuksesta perusopetuksen päättämiseen asti sekä siihen kuuluvia nivelvaiheita
• Selvityksessä otetaan huomioon myös aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen
• Selvitys perustuu ajantasaiseen tietoon ikäluokkien kehityksestä
• Selvityksessä huomioidaan lasten ja nuorten tuen tarpeet, tilat ja tarvittavat resurssit
• Selvityksessä huomioidaan 11-vuotista oppivelvollisuutta suorittavat, erityisen ja tehostetun tuen, suomea tai ruotsia toisena kielenä puhuvien sekä valmistavan opetuksen oppilaat
• Selvityksessä huomioidaan olemassa olevien tilojen sijainti ja kunto sekä mahdollinen tarve uudis- tai korjausrakentamiselle
• Selvityksessä tarkastellaan nykyisten oppilaaksiottoalueiden toimivuutta koulukuljetusten suhteen
• Oppilasmäärän laskiessa ollaan valmiita yhdistämään toimintoja samoihin kiinteistöihin ja luopumaan tarpeettomista kiinteistöistä 
• Sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi selvityksessä huomioidaan myös pedagogiset vaikutukset

Aktiivinen kumppani 

”Toimiva joukkoliikenne ja hyvät työssäkäyntimahdollisuudet sekä hyvä infrastruktuuri ja nopea digitaalinen tiedonsiirto koko kunnan alueella mahdollistavat ihmisten asumisen ja työskentelyn kaikkialla kunnassa.”
(Strategia 2022–2025) 

• Säilytetään Kemiönsaari houkuttelevana asuinkuntana ja työnantajana
• Kelpoisten opettajien opetustuntien riittävyys opetuksen laadun mahdollistamiseksi
• Varmistetaan laadukas opetus luomalla yhteisiä aineopettajavirkoja, jotka houkuttelevat päteviä opettajia
• Koulukuljetusten sujuvuudella mahdollistetaan lasten ja nuorten kulkeminen kodin ja koulun välillä sekä oikeus vapaa-aikaan
  
  

Viestinnän avoimuus ja oikea-aikaisuus

Perusopetusselvityksen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti ja oikea-aikaisesti. Kunnan sivuilla on selvitykselle ja sen pohjalta tehtävälle perusopetuksen kehittämissuunnitelmalle oma osionsa. Selvityksen valmistuttua selvitys sekä muu mahdollinen tausta-aineisto on luettavissa kunnan kotisivuilta. Sivuille lisätään myös selvityksestä annettavat lausunnot sekä koonti kuulemistilaisuuksista ja verkkokyselystä.

Sidosryhmien osallistaminen

Selvitystä varten on nimetty sekä ohjaus- että seurantaryhmä. Ohjausryhmään kuuluu kunnanjohtaja, sivistysjohtaja ja perusopetusjohtaja. Ohjausryhmän tehtävänä on vastata, että selvitys noudattaa sille asetettuja periaatteita ja tavoitteita. Seurantaryhmään kuuluu kunnanjohtajan ja sivistysjohtajan lisäksi sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtajat sekä yksi edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä. Seurantaryhmän tarkoituksena on varmistaa tiedonkulku ja tiedon oikeellisuus sekä mahdollistaa keskustelu ja mahdollisten kysymysten asettelu jo perusopetusselvityksen valmisteluvaiheessa.

Valtuuston, sivistyslautakunnan, suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulujaoston sekä nuorisovaltuuston jäseniä tiedotetaan selvityksen tuloksista, info- ja keskustelutilaisuuksien ja verkkokyselyn koonneista, lasten ja nuorten kuulemisen koonneista sekä ennakkovaikutusten arvioinnista talven ja kevään aikana järjestettävissä iltakouluissa. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulujaosto sekä nuorisovaltuusto laativat selvityksen ja sen sisältämien vaihtoehtojen pohjalta omat lausuntonsa, jotka viedään sivistyslautakunnalle, kunnahallitukselle ja valtuustolle tiedoksi perusopetuksen kehittämissuunnitelmasta päätettäessä eri elimissä. Mahdolliset muut lausunnot tulee toimittaa sivistysjohtajalle 12.4.2024 mennessä.

Perusopetuksen opetushenkilöstöä kuullaan jo ennen selvityksen periaatteista ja tavoitteista päättämistä. Selvityksen valmistuttua se esitellään ensimmäisenä koulujen henkilöstölle. Esittelyn jälkeen henkilöstö osallistuu koulukohtaisen lausunnon laatimiseen. Henkilöstö voi osallistua myös kaikkiin info- ja keskustelutilaisuuksiin ja vastata verkkokyselyyn. Rehtorit, perusopetusjohtaja ja sivistysjohtaja keskustelevat rehtorikokouksissa itse selvityksen sisällöstä sekä sen pohjalta tehtävästä perusopetuksen kehittämissuunnitelmasta.

Nuorisovaltuusto osallistuu koulujaostojen tapaan perusopetuksen kehittämissuunnitelman laadintaan. Nuorisovaltuuston lisäksi lapsia ja nuoria pyritään kuulemaan mahdollisimman laajasti myös osana ennakkovaikutusten arviointia.

Huoltajat, muut kuntalaiset ja toimijat kuten esimerkiksi vanhempainyhdistykset ja kyläyhdistykset voivat osallistua Kemiössä, Rosalassa, Taalintehtaalla ja Västanfjärdissä järjestettäviin info- ja keskustelutilaisuuksiin, joissa selvitys esitellään. Tilaisuuksissa on mahdollisuus myös kommentoida selvityksen sisältöä ja esittää siihen liittyviä kysymyksiä. Kysymykset ja kommentit kirjataan muistiin päätöksenteon tueksi. Info- ja keskustelutilaisuuksien lisäksi, tai niiden sijaan, huoltajat ja muut kuntalaiset voivat vastata myös verkkokyselyyn.

• Eivätkö kaikki yläkoululaiset mahtuisi Taalintehtaalle?
• Miksi lukiota ei ole otettu huomioon selvityksessä?
• Koulukeskus on huonossa kunnossa, mutta sinne suunnitellaan silti oppilaiden siirtoa.
• Paljon lapsia myös muilla saarilla kuin Hitis-Rosala – onko heidät otettu huomioon? (Biskopsö, Helsingholmen, Vänoxa…)
• Paljonko maksaisi koko Kemiön koulukeskuksen saneeraaminen?
• Dalsbruks skolalla on ollut luovia ratkaisuja esimerkiksi valinnaisaineiden suhteen jo aiemmin.
• Saavatko opettajat korkeampaa palkkaa, jos siirrytään hybridiohjaukseen?
• Hybridiohjaus – eriytymisen tunne.
• Millä perusteella Taalintehtaan koulun rakennus on huonokuntoisin?
• Taalintehtaan koulun juoksevat kulut ovat saaren kouluista pienimmät.
• Onko Taalintehtaan koulussa prosentuaalisesti suuria lisäyksiä muuttoliikkeen takia? Maahanmuutto + muu.
• Suomenkielisen opetuksen lopettaminen Taalintehtaalla (tai yläkoulun kokonaan lopettaminen) olisi kuin kunta heittäisi hanskat tiskiin.
• Monet vanhemmat käyvät töissä muualla → valitsevat asua täällä → muuttavat pois, jos kouluja lakkautetaan.
• Yhteinen opettajanvirka Kimitonejdens skolan kanssa (löytyy jo).
• Lisää yhteistyötä kielirajojen yli.
• Jos valtuusto aikoo ottaa kantaa asiaan, tarvitaan lisää tietoa
• Lukiokysymys
• Yläkoululaisten siirto Taalintehtaalle Kemiön sijasta.
• Mitä käsitteet elinvoima ja laatu merkitsevät Kemiön kunnalle? Mikä on arvokasta?
• Lukiossa on merilinja → perusteet siirtää se myös Taalintehtaalle, lähemmäs merta.
• Kemiönsaari ansaitsee rohkean koulupäätöksen.
• Lasten ja opettajien osallistaminen kysymällä koulun ja opetuksen tunnelmasta, laadusta jne.
• Nauvossa/Korppoossa päätetty panostaa pieneen saaristokouluun, opettajat liikkuvat, oppilaat eivät (koko koulussa 50 oppilasta, 0–9 lk.)
• Aikataulu – kuinka nopeasti kunta pystyy ottamaan kantaa tilaisuuksissa esitettyihin näkökulmiin ja mielipiteisiin? Miksi päätöksellä on kiire?
• Tutkimus on tehtävä monipuolisesti.
• Puuttuu ajatus mahdollisuudesta tulevaisuuteen, lapsista ei voi puhua vain euroina.
• Konsulttiraportteihin ei voi täysin luottaa
• Pitää olla skeptinen väestöennusteiden suhteen.
• Huonoin vaihtoehto on koulujen sulkeminen – muita toimia pitäisi kokeilla ensin.
• Saaristolaiset joutuvat aina taistelemaan – kunnan on tehtävä jotain saariston vuoksi.
• Markkinointi-idea – tehkää video siitä, miten koulumatkat toimivat täällä saaristossa taksiveneillä, lautoilla jne.
• Dalsbruks skolan omat opettajat ovat kaikki saarelaisia, kukaan ei pendelöi.
• Edellisen sulkukierroksen seuraukset? Syntyvyys, talous jne.
  
  

• Miksi päätöksellä on kiire? Selvitys on puutteellinen
• Kunnan johdon on tarkoituksenmukaisesti työskenneltävä työpaikkojen hankkimiseksi kuntaan lisätäkseen muuttoa – Miten tätä tehdään Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla jne.?
• Kuinka paljon kuljetuskustannukset lisääntyvät, jos oppilaita kuljetetaan enemmän?
• Monia liikkuvia osia, joiden kehitystä emme voi tietää
• Jotkut eivät aloita lähikoulussaan (Vestlax – Västanfjärds skola)
• Koulualueet – olisiko niitä tarkasteltava uudelleen?
• Västanfjärdin lapset sen sijaan Taalintehtaalle?
• Onko toimenpiteet oikein kohdistettu?
• Jos Västanfjärdin lapset siirretään, mieluummin Kemiöön (mahdollisen jatkon takia lukiossa)
• Lukio Taalintehtaalle
• Yritetään säilyttää kaikki koulut, jaetaan oppilaat tasaisemmin
• Kuinka helppoa ulkopuolisena on päästä “porukoihin” pienessä kyläkoulussa kuten Västanfjärd
• Helpompaa integroitua, jos monimuotoisuutta on jo olemassa
• Lapsiraha kunnalta, 1 000 euroa, 2 000 euroa?
• Mitä tarkoittaa yhteistyö kielirajojen yli, onko esimerkkejä siitä, miten se voisi toimia?
• On ollut suuri kuilu suomen- ja ruotsinkielisten välillä aikaisemmin
• Yhteistyötä olisi voitu aloittaa ilman näitä kysymyksiäkin
• Visiot – mitä haluamme kouluiltamme? On paljon mahdollisuuksia
• Yhteistyön yli kielirajojen tulisi näkyä jo esimerkiksi kunnan verkkosivuilla. Kuvaus siitä, mitä suomen- ja ruotsinkieliset koulut jo tekevät yhdessä
• On tärkeää saada opetusta omalla äidinkielellä – mutta yhteisiä projekteja jne.
• Positiivista, että ikäryhmät ovat hieman sekoitettuja – päiväkodista ala-asteelle
• Pilottihanke yhteistyöstä kielirajojen yli?
• Useat oppilaat katoavat Västanfjärdin koulun tilastoista – esimerkiksi suomenkieliset, jotka aloittavat ruotsinkielisessä koulussa
• Työpaikkoja ja asuntoja on niukasti Västanfjärdissä
• Kuinka suuri on “liian suuri” luokka?
• Voiko tarkistaa ulkopuolisten kiinnostusta käydä Västanfjärdin koulua (henkilöitä, jotka asuvat koulupiirin ulkopuolella)?
• Onko “sekakieli” edes ongelma?
• On muistettava, että meillä on “saaristo-olosuhteet” – ei voida suoraan verrata muihin kuntiin
• Sofian päiväkoti valmistaa päiväkotilapset erittäin hyvin kouluun – vaikeutuu, jos heidän pitää mennä Kemiöön
• Näin suurissa yhteyksissä nousee esiin “aikuisen näkökulma” – lapset pärjäävät varmasti “suuressa maailmassa”, vaikka sosiaalinen piiri olisi koulussa pieni

• Miksi kiire?
• Onko otettu huomioon maailman tilanne – ilmasto, Venäjän sota – mitä tehdään, jos kaupungeista alkaa tulla esimerkiksi ilmastopakolaisia?
• Onko tarkasteltu, kuinka moni lapsi on muuttanut kuntaan viimeisten seitsemän vuoden aikana?
• Voiko olettaa, että Kemiönsaaren kunnan sisäiset vuokrat ovat korkeammalla tasolla kuin muiden kuntien?
• Onko viime aikoina muuttaneilta kysytty, miksi he ovat muuttaneet Kemiönsaareen? Voisi antaa perspektiiviä siitä, millaiset ihmiset haluavat tänne muuttaa.
• Eikö kunta itse usko vetovoimaansa?
• Kemiönsaarella on kaunis, upea luonto – kyllä tänne ihmisiä tulee, jos niitä vain houkutellaan.
• Kaksikielisyys on myös asia, mistä tulisi olla ylpeä → kaksikielisyyden mahdollisuus antaa lapsille paljon.
• Yhteistyö katoaa päiväkodin jälkeen – yhteistyön tulisi alkaa päiväkodista ja jatkua siitä.
• Vastakkainasettelu (suomi-ruotsi) on suurta Kemiönsaarella.
• Viime vuonna saarelle muuttanut 135 ja pois muuttanut 133 – miksi?
• Voimat tulisi keskittää asukkaiden houkuttelemiseen.
• Ilmastonmuutokselle tulisi todella tehdä jotain, jotta lapsia haluttaisiin tehdä.
• Lopetetaan saaren mustamaalaaminen.
• Tulisi keskittyä asioihin kuten kuinka helppoa Kemiönsaarella on rakentaa, perustaa yritys yms.
• Hyvät kaksikieliset koulut voisivat houkutella.
• Pieni koulu ei ole niin helppo ja hauska.
• Sosiaalinen puoli on niin tärkeä ottaen huomioon esimerkiksi tulevaisuuden työelämä.

• Esitettiin tervehdys henkilöltä, jolla on koululaisia Vänössä. Vänöllä on Taalintehtaan postinumero ja näkyy siten Taalintehtaan postinumerotilastoissa. Tervehdyksessä kysyttiin, voisiko koulumatkan suunnata toiseen suuntaan kohti Hitis-Rosala skolaa? Voisivatko 7.–9. luokkien nuoret kokoontua Hitis-Rosalan kouluun saadakseen opetuksensa siellä?
• Vuonna 1974 tehtiin Hiittisten saaristolle väestöennusteita, joissa ennakoitiin, että vuonna 2000 täällä ei olisi lainkaan lapsia. Mutta vuonna 2000 täällä oli melko paljon lapsia. Tilastoihin ei voi luottaa. Koulu kasvoi, jolloin meillä oli kaksi opettajaa. Näkökulman kouluasioihin saaristossa on oltava vähintään 50 vuotta. Kunnalle maksetaan yli 2 miljoonaa euroa saaristolisää, ja ne rahat on käytettävä tähän. Ja kukaan ei allekirjoita sitä, että tässä koulussa olisi huono pedagogiikka.
• Itse olen käynyt koulua yli 100 oppilaan kanssa, ja voin sanoa, että sellaisessa koulussa ei seurustella vuosiluokkien välillä, ja tytöt ja pojatkin seurustelevat erikseen.
• Miksi kaikki ruotsinkieliset 7.–9. luokkien oppilaat eivät voi tulla Taalintehtaalle saariston vuoksi?
• Olen käynyt koulua Taalintehtaalla, enkä suosittele sitä kenellekään.
• Olen käynyt koulua Västanfjärdissä ja Kemiössä yhdysluokissa, eikä siellä ollut kiusaamista. Sen jälkeen, kun siirryimme yhteiskouluun, kiusaaminen alkoi. Hitis-Rosala skolasta on hyviä tuloksia, monet täältä ovat päässeet ylioppilaiksi.
• Mitä tarkoittavat kaksikieliset koulut? Tutkimusten mukaan on yksiselitteisesti osoitettu, että ruotsin kielen erillisratkaisut ovat tärkeitä.
• Miten kuusivuotiaan on tarkoitus selvitä matkasta, joka sisältää lauttamatkan? Aikooko hän matkustaa yksin lauttamatkalla puoli tuntia?
• Hitis-Rosalan koulua EI saa lakkauttaa. Sen on oltava olemassa vielä 30 vuoden kuluttuakin. Emme voi sanoa, että se lakkautetaan 5 tai 10 vuoden kuluttua.
• Olemme tulleet kaupungista ja yritämme mainostaa luontoa ja saaristoa. Kunnan olisi myös mainostettava.
• Selvityksessä on kaksi kuntaa, jotka ovat saaristokuntia ja siten vertailukelpoisia, Maalahti ja Kemiönsaari. Hitis-Rosala skola on oleellinen saaristolisälle. Jos koulu katoaa, saaristolisä voi olla uhattuna.
• On arvokasta, että päiväkoti ja koulu ovat samassa rakennuksessa.
• Lapset jatkavat seurustelua koulun jälkeen, joten kaikki asuvat lähellä ja tuntevat toisensa entuudestaan.
• Kemiönsaaren kunnan on tehtävä jotain, jotta lapset pääsevät harrastuksiin. Ei voi olla niin, että ei tiedetä, mahtuuko mukaan takaisin. Joten tämä on jotain, mihin Kemiönsaaren kunnan on työskenneltävä. Eikä se saa maksaa.
• Eivätkö koulu ja päiväkoti voi hankkia ja antaa etuajo-oikeusmerkkejä oppilaiden perheille?
• Haluan antaa kiitoksen kunnalle, joka on satsannut ja kunnostanut koulua.
• Yleisön kysymys: Eivätkö vanhemmat ole huolissaan sosiaalisista näkökulmista, kun lapset siirtyvät 7.–9. luokalle? Ryhmätöitä jne., joita ei ole tehty samassa laajuudessa pienessä koulussa. Vastaus: Eivät, vanhemmat eivät ole siitä huolissaan. Sen näkee oppimistuloksista. Toki se on yksilöllistä. Osa lapsista harrastaa myös mantereella.
• Siirtymä 6. luokalta 7. luokalle on kehittynyt verrattuna siihen, mitä se oli aiemmin.
• Ryhmätyöskentelyä harjoitellaan myös tekemällä etäyhteistyötä toisen koulun kanssa tai vierailemalla toisessa koulussa tai kouluvaihdolla.
• Dalsbruks skolaa käyvät oppilaat voivat myös tulla lyhyille vierailuille Hitis-Rosala skolaan.
• Syntyneiden lasten määrä vähenee koko maassa.
• Istumme ja pohdimme positiivista ongelmaa, että pienten lasten ollessa kouluissa on kilpailuetu.
• Hitis-Rosala skolan sulkeminen olisi kuolinisku elävälle saaristolle.
• Taustalla syy tällaiseen selvitykseen: Vuonna 2023 kunnassa syntyi 28 lasta, ja meillä on 6 alakoulua, joille nämä jaetaan. Hitis-Rosala skola on erityistapaus, se ei lisää eikä vähennä muiden koulujen tarvetta. Enimmäkseen kysymys siitä, että lapsia on oltava ylipäänsä. Tässä vieressä Småskolanissa (Saaristosäätiön vuokra­talossa) odottaa valmis talo perheelle.
• 7.–9. luokkalaiset Kemiöstä alas Taalintehtaalle, niin pitkistä etäisyyksistä ei ole ongelmaa.
• Kun luimme tästä selvityksestä ja näimme, että “ei ole pedagogista perustaa”, niin kylmät väreet tulivat. Nimiä kerätään sekä paperilla että verkossa allekirjoitettavaksi. Niitä on kaupassa, lautalla, Rosalassa, josta lehtiä haetaan, ja Viikinkikeskuksessa, joka on avoinna pääsiäisenä. Nimilistat löytyvät osoitteesta skrivunder.com.

KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULUN HENKILÖKUNNAN LAUSUNTO KOULUVERKKOSELVITYKSESTÄ 12.4.2024

Kemiönsaaren keskuskoulun henkilökunta on keskustellut ja pohtinut kouluverkkoselvityksen eri vaihtoehtoja. Seuraavat asiat nousivat esiin keskusteluissa:

Vaihtoehto 1. Pidetään kouluverkko nykyisellään ja vastataan lapsimäärän pienenemiseen opetusryhmien yhdistämisellä.

Vaihtoehto 1 koettiin negatiiviseksi monelta kantilta. Opetuksen järjestäminen tulee haasteellisemmaksi, kun luokanopettajien määrä pienenee. Yhdysluokat ovat tuen tarpeen oppilaille haastavampia. Lasten itseohjautuvuus ja vastuunotto tänä päivänä on usein heikkoa ja oppilaiden tukeminen on haasteellisempaa jos ryhmät ovat isoja ja/tai heterogeenisia. Lasten arjessa olisi vähemmän aikuisia ja valinnaisuus kapenee. Kielipolku-yhteistyö on haastavaa järjestää, kun ja jos kieliryhmät ovat kaukana toisistaan. Yhteisöllisyys ja kollegiaalinen tuki työpaikalla vähenee ja koulun kehittäminen on työläämpää pienemmällä porukalla. Rekrytointivaikeudet ja opetusvelvollisuustuntien täyttyminen voi olla hankalaa. Positiivisena koettiin yhtenäiskoulumallin säilyminen, mikä taas toisaalta helpottaa opetusresurssin järjestämistä ja tuntien täyttymistä. Suomenkielisen oppimisympäristön säilyminen tukee oppilaita, joilla on kielellisiä vaikeuksia.

Vaihtoehto 3. Kehitetään ruotsin- ja suomenkielistä opetusta erillään toisistaan ja lakkautetaan ne yksiköt, jotka eivät ole enää elinkelpoisia.

Vaihtoehto 3 koettiin kokonaisuutena huonoksi vaihtoehdoksi suomenkielisen yläkoulun vieruskuntaan siirtämisen takia. Tämä ei ole yhdenvertainen vaihtoehto kieliryhmien välillä ja kieliryhmien välinen yhteistyö ja nuorison yhteisöllisyys jäisivät kokonaan toteutumatta yläkoulujen osalta. Tämä varmasti lisäisi myös suomenkielisen väestön muuttoa pois saarelta ja vähentäisi kunnan vetovoimaisuutta lapsiperheille. Nyt jo osa perheistä muuttaa saarelta pois siinä vaiheessa, kun vanhin lapsi lähtee opiskelemaan toisen asteen kouluun. Muutettaisiinko jatkossa pois jo heti alakoulun jälkeen? Muuttaisiko saarelle enää lapsiperheitä, jos täällä ei ole yläkoulua? Myös pätevää henkilökuntaa voisi olla vaikeampi pitää/saada. Lisäksi oppilaiden koulumatkoista tulisi pitkiä, sekä alakoululaisten että yläkoululaisten matkat pidentyisivät merkittävästi.

Miksi tässä vaihtoehdossa suomenkielinen yläkoulu siirretään toiseen kuntaan? Suomenkielinen opetus voitaisiin järjestää yhtenäiskouluna eskari-9.lk. Jos ruotsinkielinenkään yläkoulu ei olisi elinvoimainen tulevaisuudessa, miksi vain suomenkieliset oppilaat siirrettäisiin toiseen kuntaan. Jos opetus järjestetään yhtenäiskouluna, suomenkieliset opettajat voivat opettaa sekä ylä- että alakoulussa ja tunnit riittävät opettajille paremmin. Kunnassa vähenisivät myös työpaikat ja opettajia jouduttaisiin irtisanomaan ja virkoja täytyisi lakkauttaa.

Vaihtoehto 2. Annetaan yhä perusopetusta samoissa sijainneissa: Kemiön keskusta (r/s), Taalintehdas (r/s), Västanfjärd (r), mutta tiivistetään rakennuskantaa, suurennetaan ryhmiä ja tarkastellaan oppilasalueita. Västanfjärds skolan suhteen seurataan oppilasmäärätilannetta. Erillisratkaisu Hitis-Rosala (r) skolasta ei vaikuta muihin kouluihin.

Vaihtoehto 2 koettiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi erilaisin variaatioin. Negatiivisina puolina tässä vaihtoehdossa koettiin yhtenäiskoulujen poistuminen (millä toki on myös positiivisia puolia varsinkin alakoulun oppilaiden kannalta), yhteisten opettajien kulkeminen kahden koulun välillä ja siihen kuluva aika (toki usea opettaja kulkee jo nyt koulujen välillä) sekä työyhteisön hajautuminen sekä pelko opetustuntien riittämättömyydestä. Amospuiston koulun tilojen sopivuus, esteettömyys ja riittävyys pedagogiselta kannalta (esim. pienluokat) mietitytti myös.

Toisaalta positiiviseksi koettiin se, että kunnan kaikki yläkoululaiset olisivat samassa paikassa. Tämä mahdollistaisi opetuksen laadun pysymisen korkeana, johtuen opetustuntien riittämisestä ja pätevien opettajien pysymisestä ja riittämisestä saarella. Yhteistyö yli kielirajojen helpottuisi, kun sekä ylä- että alakoulut saarella toimisivat samoissa rakennuksissa. Se lisäisi myös uusia yhteistyömahdollisuuksia. Oppilaat voisivat motivoitua eri tavalla kielten opiskeluun, kun kieliryhmät olisivat yhdessä pienestä asti, eikä heitä eroteltaisi eri rakennuksiin. Useammat sosiaaliset suhteet laajentaisivat kaveripiirejä ja pääsisimme helpommin kohti kunnan tavoitetta elävästä kaksikielisyydestä. Kummankin kielen käyttäminen ja kuuleminen päivittäin loisi positiivisen ja suvaitsevaisemman kasvuympäristön. Valinnaisainetarjottimet laajenisivat, jos ryhmiä lähdetään suunnittelemaan kaksikielisiksi. Toki tällöin huomioidaan se, että kaikki saavat opetusta omalla äidinkielellään. Alakoulun oppilaiden kannalta Amospuiston välituntipiha ja ympäröivä luonto ja liikuntamahdollisuudet ovat paremmat kuin koulukeskuksen pihassa.

Vaikka yhtenäiskoulussa on paljon hyviäkin puolia, parhaimpana vaihtoehtona yleisesti koettiin kieliryhmien yhdistäminen samoihin rakennuksiin yhteistyömahdollisuuksien helpottamiseksi. Suomenkielisen alakoulun siirtyminen Amospuiston kouluun koettiin hyvänä vaihtoehtona, mutta se vaatii hyvää toimintakulttuurimuutoksen suunnittelua ja aikaa muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Luokkien 1.-4. siirtyminen koettiin hyväksi, mutta tilojen mahdollinen ahtaus mietitytti. Samoin pohdittiin opetustuntien riittämistä kaikille opettajille. Suuri osa opettajista tulee saaren ulkopuolelta ja erittäin tärkeää olisi ottaa huomioon täysien tuntien riittäminen kaikille,jotta pätevät opettajat saadaan pidettyä töissä saarella. Jos opetushenkilöstö on epäpätevää, vaikuttaa se suoraan opetuksen laatuun. Lisäksi mietitytti, miten jatkossa pystytään vastaamaan suomenkielisten oppilaiden erityisen sekä tehostetun tuen tarpeeseen. Liian isot ja heterogeeniset ryhmät vaikeuttavat tuen tarpeeseen vastaamista.

Oppilaiden väheneminen Taalintehtaalla tulee ennusteiden mukaan johtamaan oppilasmäärien ja opettajien määrän pienenemiseen. Missä vaiheessa esimerkiksi 5.-6. -luokkien siirtäminen keskustan koulun tiloihin tulisi järkeväksi? Opetuksen järjestäminen Taalintehtaalla hankaloituu silloin, jos useita luokkia aletaan yhdistää ja opettajien määrä vähenee. Ehdotuksena voisi olla myös 5.-9. luokkien koulu nykyisessä koulukeskuksessa, jolloin kummankin kieliryhmän 5.-6. -luokat sijoittuisivat yhteen paikkaan. Tällöin aineenopettajien välinen sekä luokanopettajien välinen yhteistyö mahdollistuisi paremmin ja tunnit voisivat myös riittää paremmin kummassakin opettajaryhmässä.

Kuinka pitkään Västanfjärdin koulu säilyy ja miten oppilaat suomenkielisen alakoulun lisäksi mahtuvat Amospuistoon vai mahtuvatko? Olisiko tässäkin vaiheessa helpompaa ajatella osan, joko 6.luokkien tai 5.-6. -luokkien sijoittamista koulukeskukseen?

Missä valmistavan opetuksen ryhmä sijaitsisi, jotta oppilaita voidaan integroida suomenkielisiin opetusryhmiin? Täytyykö valmistava opetus hajauttaa, jotta sekä yläkoulun että alakoulun oppilailla on mahdollisuus integroitumiseen? Saarelle muuttaa edelleen oppilaita, jotka eivät puhu suomea esim. Virosta.

Yleisesti on erittäin hyvä, että vaihtoehtoja pohditaan monelta kannalta ja se variaatio mihin päädytään, valmistellaan huolellisesti. Todennäköisesti portaittain eteneminen olisi järkevintä. Tällöin sekä työyhteisöt, jotka tulevat yhdistymään sekä myös oppilaat ja perheet ehtivät valmistautua tuleviin isoihin muutoksiin paremmin. Jos kunta haluaa panostaa vetovoimaisuuteensa, ovat koulut merkittävässä roolissa varsinkin lapsiperheille. Yhtenä huomiona myös se, että saarelle muuttavat suomenkieliset oppilaat ovat yleensä aina opiskelleet B-ruotsia, joka alkaa vasta 6.luokalta. Alemmille luokille tulijat eivät siis ole opiskelleet yleensä ruotsia ollenkaan vaan aloittavat A-ruotsin opiskelun esim. 4. tai 5. -luokalla, kun muut ovat opiskelleet ruotsia jo 3. luokasta alkaen. Jatkossakin ruotsin opiskelu alakoulussa jakautuu eri tasoihin viimeistään 6.luokalla.

Pelkona meillä on se, että päätöstä ei saada tehtyä vaan se jätetään roikkumaan. Se voi johtaa siihen, että päätöksiä ei tehdä kokonaisuutta ajatellen vaan nopeasti lukukausi kerrallaan. Opettajien sitoutuminen työpaikkaan ja työnantajaan vaarantuu epävarmuudesta johtuen. Muutoksiin tulisi varata riittävästi aikaa, jotta esimerkiksi toimintakulttuurin muutos ehditään suunnitella toimivaksi ja järkeväksi, eikä päätös tule yhtäkkiä.

Säästöjä ei saavuteta tekemättä jonkinnäköisiä investointeja esim. rakennusten peruskunto, riittäminen, mahdolliset tulevat sisäilmaongelmat, koulukuljetusten järjestäminen. Täytyykö laskelmia yrittää tehdä vielä tarkemmin? Todellisia säästöjä olisivat koulurakennuksista luopuminen, kuten Taalintehtaan ja Västanfjärdin koulu.

Inget av de givna alternativen kan enligt vår mening genomföras utan en viss modifiering och tågordning. För Amosparkens skolas del önskar vi att följande beaktas:

• Om elever med specialpedagogiska behov integreras i klasserna krävs det mindre klasser
  • Större grupper kräver att det finns specialklasser

Om den finskspråkiga skolan integreras i Amosparkens skola bör det även i det skede finnas utrymme för delning av klasser / specialundervisning, utrymme för material för två skolor, arbetsutrymme för alla lärare, en uträkning att slöjd, gymnastik och musikutrymmen räcker till (inte bara teoretiskt utan även schematekniskt), pedagogiskt användbara klassrum. Integreringen av den finskspråkiga skolan bör ske stegvis från förskolan men en årskurs i taget.

Västanfjärds skola kan integreras med Amosparken då de ryms in på ett vettigt och pedagogiskt sätt.

• Vad händer med de lärartjänster som då är överlopps?

Enligt utredningen har Amosparkens skola nio stora klassrum.

• I Amosparken finns det enligt vårt pedagogiska synsätt följande klassrum:
  • 23–24 elever 2 klassrum
  • 21–23 elever 1 klassrum
  • 17–18 elever 1 klassrum
  • 15–16 elever 5 klassrum
  • 11–12 elever 1 klassrum
  • 9–10 elever 1 klassrum

För att öka gruppstorleken och elevantalet i Dalsbruk kan en del av eleverna från Västanfjärd styras till Dalsbruk.

Sammansatta klasser är inget att eftersträva.

Kimitoöns gymnasiums placering och symbios med åk 7–9 borde ha beaktats i utredningen.

Förslag och idéer som kommit fram under ett personalmöte i Dalsbruks skola den 26 mars 2024:

– Undervisningsgrupperna ska inte bli för stora, under 20 elever.

– Taalintehtaan koulu kan flytta in och verka i Dalsbruks skolas utrymmen. Men skolorna ska vara två åtskilda administrativa enheter.

– Tanken att finsk- och svenskspråkiga elever skulle ha gemensamma lektioner gillar vi inte. Elever ska ha rätt till undervisning på sitt eget modersmål. Många lärare känner sig dessutom osäkra ifall de skulle behöva undervisa på det andra inhemska språket. Ifall två lärare, en svenskspråkig och en finskspråkig, ska undervisa tillsammans kräver det en massa samplaneringstid och tar även mycket timresurs.

– Ifall Västanfjärds skola stängs så tycker vi att eleverna från Västanfjärdsområdet börjar i Dalsbruks skola.

– Ifall Västanfjärds skola bevaras så kan Västanfjärds skolas elever flytta över till Dalsbruks skola till årskurs 7, för att stärka Dalsbruks skola 7−9.

Gällande åk 7−9 har vi tre olika förslag:

– Alla svenskspråkiga elever i 7−9 går i skola i Dalsbruks skola. Då säkerställer man att skärgårdselevernas skolresor hålls inom laglig gräns. En annan motivering är att alla idrottsanläggningar ligger nära skolan: sportplan, skidspår, skridskois, spånbana, motionshallen. I Dalsbruk finns dessutom fler undervisningsmiljöer på gångavstånd – t.ex. havet, skogen, myren.

Skolhuset i Dalsbruk torde vara i bättre skick än Kimito skolcenter, som ständigt kräver reparationsåtgärder.

För att utnyttja synergier kunde även gymnasiet flytta med till Dalsbruk, vilket skulle vara en mer lämplig plats eftersom gymnasiet har satsat på marina linjen.

– De svenskspråkiga eleverna i 7−9 fortsätter att undervisas i Dalsbruk samt i Kimito pga att skolresorna blir för långa för skärgårdseleverna i Dalsbruksområdet, men även för lång för elever från t ex Mjösund att komma till Dalsbruk.

Ifall Västanfjärdseleverna flyttar över till Dalsbruk för åk 7−9, så blir Kimitonejdens skola snabbare en enseries skola och då frigörs undervisningstid, där lärare kan komma till Dalsbruk för att undervisa. Modellen skulle vara som i Korpo/Nagu där de har många gemensamma lärare som är några dagar i den ena skolan och några dagar i den andra. Det är lättare att lärare kör sträckan Kimito−Dalsbruk, i stället för att eleverna ska åka runt omkring hela Kimitoön.

– Enhetsskolans tänk kunde bevaras och utvecklas. Dalsbruks skola och Kemiönsaaren keskuskoulu skulle fortsätta som enhetsskolor, eventuellt så att Taalintehtaan koulu går ihop med Kemiönsaaren keskuskoulu och Västanfjärds skola med Dalsbruks skola. Amosparkens skola och Kimitonejdens skola skulle gå samman till en enhetsskola.

En del av ämneslärarna kunde då få sin undervisningsskyldighet fylld i enhetsskolan, men ändå borde utbytet av ämneslärare mellan Kimitonejdens skola och Dalsbruks skola fortsätta inom vissa ämnesområden.

– Vi gillar inte tanken på att Dalsbruks skola 7−9 skulle läggas ner, därför att situationen för skärgårdseleverna blir omöjlig. Vi gillar inte tanken på att de skulle bo inneboende i Kimito under skolveckan, för i vår moderna värld måste barn få ha rätt att bo med sin familj.

– Hybridundervisning som föreslås för skärgårdseleverna, ifall Dalsbruks skola 7−9 läggs ner, är ingen bra lösning. Det betyder att dessa elever aldrig riktigt blir en del av sina klasser, då de bara är några dagar i veckan närvarande i Kimito. Enligt förslaget skulle det vara fråga om realämnen som skulle ske via distans från Dalsbruks skola. Det betyder i klartext att de dagar som skärgårdseleverna är närvarande i Kimito så skulle det vara praktiska ämnen/tillvalsämnen på schemat, medan de dagar de är på distans så måste det vara realämnen på schemat.

Det här betyder att alla svenskspråkiga elever i 7−9 får en pedagogiskt dålig läsordning. Det kan vara tungt att en hel dag ha kreativa ämnen och även tungt att ha hela dagar bara teoretiska ämnen.

Västanfjärds skolas kommentarer om skolutredningen

• Processen har varit bra och öppen. Alla har blivit hörda, även eleverna.
• Presentationen av utredningen var också bra
• Utredningen är omfattande och sedd från olika perspektiv, men har man fått med allt väsentligt funderar vi.
• Kimitoöns kommun är en barnvänlig kommun, förverkligas detta om vi stänger skolor?
• Alternativen som finns med i utredningen är bra och också det att det påvisas vad som händer ifall allt förblir som det är nu.
• Vi understöder alternativ 2, vi tycker att det är bäst!
• Vi funderar ännu på om man borde se över de gamla upptagningsområdena som gäller för att få gratis skolskjuts i kommunen.

Utlåtande om utredningen av den grundläggande utbildningen

Ger en liten skola en dålig start till sina elever?

Det har i utredningen nämnts att det inte är pedagogiskt försvarbart att bevara små enheter såsom Hitis-Rosala skola, samt att eleverna inte får den sociala träning de behöver. 

I praktiken kan eleverna i Hitis-Rosala skola studera i egen takt, de som behöver mera tid kan få den, samtidigt som de överpresterande kan erbjudas en snabbare takt i studierna. Undervisningen är i mycket hög grad individualiserad.

Den sociala träningen sker på ett annat sätt än i större skolor. Man umgås mera över klass-/åldersgränserna. Grupparbeten med klasskamrater och lagspel är kanske svåra att ordna, men i läroplanen uppmanar man till mångvetenskapliga projekt, och dessa ger möjlighet till både grupparbeten och andra samarbetsuppgifter där alla deltar på sin egen nivå. En tidigare bildningsdirektör i vår kommun konstaterade att skärgårdseleverna kanske inte får exakt samma som eleverna till lands, men de får så mycket annat gott i stället.

Under de år som jag jobbat i Hitis-Rosala skola, har fem av skolans tidigare elever blivit invalda i Ungdomsparlamentet. Av dessa har en fungerat som ordförande och en som vice ordförande. Detta torde vara ett tecken på att elever från en liten skola kan bli frimodiga, aktiva och engagerade personer.

Av de elever som under min tid som lärare gått i Hitis-Rosala skola, har 16 elever gått ut högstadiet. Av dessa har 10 avlagt studentexamen och en påbörjat sina gymnasiestudier. 

Elever från Hitis-Rosala skola har bl.a. doktorerat i fysik, jobbat för NATO och Nordiska Rådet, doktorerar för tillfället i kemi i Uppsala, har Masterexamen i Global Change Ecology men siktar på dubbelexamen genom sina arkitekt-studier i Tyskland. Det finns många fler exempel på fina studieresultat, och med det vill jag säga att skolstarten i en liten skola bevisligen inte begränsar möjligheterna att studera och jobba i större sammanhang. 

Elever med särskilda behov som flyttat från större skolor, har börjat må bättre i den lugna miljön. Vi har exempel på fall, där stora skolor med stora klasser blivit för stökiga för barn med bl.a. autistiska drag, och där föräldrarna sett förändringen mot det bättre i sitt barn redan efter en kort tid i Hitis-Rosala skola.

Dyr enhet? 

I utredningen framkommer att eleverna i Hitis-Rosala skola är dyra i jämförelse med elever i kommunens andra skolor. Inget oväntat resultat, eleverna är få för tillfället. Att lösa detta genom att flytta eleverna till Dalsbruks skola skulle kanske kännas som en stor inbesparing, men det uppstår nya utgifter som bör beaktas i kalkylerna.

Skolbyggnaden blir inte tom fast skolan skulle indragas. Kommunens dagvård ska fungera så länge det finns barn, och denna verksamhet är belägen i skolbyggnaden. Mat och städning behövs alltså oberoende, och utgifter för fastigheten kvarstår.

Tiden för skolresorna räknas inte från det klockslag då färjan lägger ut, utan från den stund då taxin plockar upp eleven. För Hitis-eleverna betyder det en start ca kl 6.50 när det finns elever att plocka upp i Rosala. I praktiken blir den sammanlagda resetiden 3 h/dag.

M/S Auroras turer passar inte ihop med längden på skoldagarna i åk 0–6, och således skulle en taxibåt behöva anlitas. Taxibåtar trafikerar inte i menförestider, så en svävare behövs under vintern. I kommunen finns för tillfället en trafikant som erbjuder svävare, och han trafikerar i en annan del av kommunens skärgård. Utgifterna för dessa tjänster är betydande.

De yngre eleverna (åk 0–3) skulle inte kunna skickas ensamma med färjan, en vuxen skulle behövas för att övervaka resan. Alternativt skulle taxin föra eleverna ända till Dalsbruk.

Åk 7–9

Inför planerna att flytta Dalsbruks skola åk 7–9 till Kimito bör beaktas resan till och från Kimito. Det har nämnts att man ska ordna en snabb resa från Kasnäs till Kimito samt senarelägga skoldagens början. I nuläget tar bussresan från Kasnäs till Dalsbruk ca 0,5 h p.g.a. att bussen plockar upp elever under resan. En resa rakt till Dalsbruk tar ungefär hälften av den tiden utan alla stopp. Samma fenomen torde leda till att en “snabb” resa för en skolskjuts Kasnäs–Kimito räcker mycket längre än man tänkt sig i teorin. Om skoldagen sedan börjar t.ex. kl. 9 och ska innehålla 6 lektioner, slutar skolan kl. 15. Färjan hemåt går kl. 16.35 från Kasnäs och barnen kommer hem kl. 17.15–17.30. Då har de startat hemifrån kl. 6.50. Det handlar alltså om skoldagar som räcker 10 h. Om föret är dåligt finns risken att de inte hinner till ovannämnda färja. Nästa färja går 18.30 och är vissa dagar den sista färjan som går. Omänskligt t.o.m. för vuxna.

I utredningen föreslås distansundervisning i Dalsbruks skola några dagar/vecka åt skärgårdseleverna i åk 7–9. Om detta blir verklighet, kunde elevernas situation underlättas genom att distansundervisningen ordnas i Hitis-Rosala skola. 

En levande skärgård – inte bara en tom slogan i kommunens reklamer

En indragning av Hitis-Rosala skola skulle vara en dödsstöt för skärgårdsbyarna, och med ett sådant beslut skulle kommunen definitivt motarbeta sina egna målsättningar om en levande skärgård. En ökad konkurrens om statens skärgårdstillägg borde väcka kommunen och de förtroendevalda till det faktum, att en eventuell indragning skulle försämra förutsättningarna att få fullt bidrag i en tävlan med andra sökande. Kommunen bör kunna påvisa att skärgårdstillägget kanaliseras till de ökade utgifter som uppstår p.g.a. kommunens skärgårdsdel. Så länge det finns barn i skärgården, behövs både dagvård och skola, och det måste få kosta. 

Vår skärgård är unik och vi borde i det längsta försöka hålla den levande. Än finns det barnfamiljer på öarna. Men om skärgården avfolkas blir de lockande reklamerna bara tomma ord. 

Efter en kort diskussion kring de tre olika alternativen kom vi fram till att alternativ tre är omöjligt med tanke på kommunens strategi om en levande och positiv tvåspråkig kommun och alternativ ett är inte heller hållbart. Vi diskuterade därefter enbart alternativ två och kom fram till följande:

Ifall samarbetet mellan de svenskspråkiga och finskspråkiga skolorna (7−9) utökas, skulle eleverna antagligen ha lättare att bli vänner över språkgränserna. Det är också positivt ifall eleverna skulle ha större valmöjligheter då det gäller tillvalsämnen (tack vare större grupper). Grupperna får ändå inte bli för stora. Det skulle också vara viktigt att det finns två lärare i gruppen, en svensk- och en finskspråkig, eftersom eleverna har rätt till undervisning på sitt eget modersmål. Det är mycket svårt för en lärare att undervisa på två olika språk samtidigt, även om man är tvåspråkig. Ifall man undervisar på två språk är man berättigad till ett tillägg och ifall ett sådant här arrangemang kräver dubbel planering bör man också få ersättning för det.

Eftersom många lärare också jobbar i gymnasiet är det viktigt att 7−9 och gymnasiet finns på samma plats. För att kunna rekrytera behöriga ämneslärare får pendlingsavståndet till Åbotrakten och Ekenäs inte vara för långt och därför borde åk  7−9 finnas i Kimito. Lång pendlingstid gör att det blir mera attraktivt att söka jobb på en annan ort, vilket resulterar i att det kan vara svårt att få behöriga ämneslärare och att personalen oftare byter jobb och det kan skapa osäkerhet för eleverna.

Det skulle vara intressant att se en utredning som visar hur stora gruppstorlekarna skulle vara och hur många lärare (och hur många timmar per lärare) det skulle behövas i de olika ämnena ifall åk 7−9 slås ihop.

Utredningen av den grundläggande utbildningen i Kimitoön berör inte direkt Kimitoöns gymnasium. Jag önskar trots det peka på faktorer som är avgörande för ämnesundervisningen inom den grundläggande utbildningen (förordning om grundläggande utbildning § 1) och som samtidigt stödjer gymnasiets verksamhet.

Av gymnasiets åtta lärare är det endast två som inte undervisar i den grundläggande utbildningen. Å andra sidan har vi åtta ämneslärarna vid Kimitonejdens skola som undervisar i gymnasiet och är beroende av undervisningstimmarna där. För att belysa samarbetet närmare, se bilaga.

Av de svenskspråkiga ämneslärarna i Kimito skolcenter kommer en majoritet utifrån ön, bl.a. Pargas, Åbo, S:t Karins och Ekenäs. Då det allmänt blivit svårare att rekrytera ämneslärare är det viktigt för denna grupp lärare och kommande rekryteringar att lärarna kan erbjudas ett tillräckligt antal undervisningstimmar i sitt eller sina ämnen.

Kimito 28.3.2024
Bob Karlsson, rektor

Suomenkielisen koulujaoston lausunto perusopetusselvityksestä

Suomenkielisen koulujaoston mielestä suomenkielinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, niin pitkään, kun se oppilasmäärien suhteen on mahdollista. Koulujaosto kuitenkin ymmärtää, että tilanteesta voi tulla kestämätön, mikäli oppilasmäärä laskee ennusteiden mukaisesti ja Taalintehtaan koulusta tulee yksiopettajainen.

Suomenkielinen koulujaosto kannattaa kieliryhmien yhdistämistä samaan rakennukseen, jotta kieliryhmien välinen yhteistyö helpottuu. Kieliryhmien yhdistämisellä samaan rakennukseen mahdollistetaan myös lasten ja nuorten kanssakäyminen yli kielirajojen esimerkiksi välitunneilla. Kieliryhmien välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten kielen oppimista ja kaverisuhteiden rakentumista. Yhteistyötä kieliryhmien välillä voi olla myös oppitunneilla, mikäli kuitenkin muistetaan lapsen oikeus saada opetusta omalla kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi.

Suomenkielisen koulujaoston mielestä suomenkielisten luokkien 7–9 oppilaiden kuljettaminen kunnan ulkopuolelle on kestämätöntä, kun kunta pystyy tarjoamaan laadukasta, pätevien opettajien antamaa opetusta itsekin. Oppilaiden siirtäminen joko Sauvoon tai Perniöön pidentäisi oppilaiden koulumatkoja sekä nostaisi merkittävästi kuljetuskustannuksia. Oppilaiden siirtäminen vaikuttaisi negatiivisesti kunnan veto- ja pitovoimaan.

Suomenkielinen koulujaosto haluaa muistuttaa, että perusopetuksen kehittämissuunnitelmaa laatiessa on tärkeää muistaa, että oppilaiden tulee saada koulun sijainnista riippumatta hyvää ja laadukasta, omien tarpeidensa mukaista opetusta ja riittävää tukea.

Saaristolautakunta / Perusopetusselvitystä koskeva lausunto

Hitis-Rosala skolan (HRS) osalta lautakunta katsoo, että koulun tulisi saada jatkaa nykyisessä muodossaan. Oppilaiden pienestä määrästä huolimatta HRS:n oppilaan ovat pärjänneet hyvin myöhemmissä opinnoissaan, ja myös heidän sosiaaliset taitonsa ovat olleet hyvällä tasolla. On otettava huomioon pienen koulun tuoma turvallisuus lapsille heidän koulupolkunsa alussa. Lisäksi kuljetukset esimerkiksi Taalintehtaalle tekevät koulupäivästä kohtuuttoman pitkän. Oppilaspohjan lisäämiseksi voitaisiin selvittää, voisivatko muilta saarilta kuljetusta tarvitsevat lapset käydä HRS:ssä Dalsbruks skolan sijasta.

Jos koulua tarkastellaan taloudellisesta näkökulmasta, tulee koulun suuremmat kustannukset hyväksyä, koska ne ovat absoluuttisina lukuina tarkasteltuina kuitenkin pienet. Lisäksi koulu palvelee myös päiväkodissa ja esiopetuksessa olevia lapsia. Jos lisäksi otetaan huomioon kunnan saama saaristolisä, koulu on juuri saaristolain tarkoittama konkreettinen käyttökohde näille varoille. Samalla koulu symboloi vahvasti ”elävää saaristoa” ja ”tulevaisuudenuskoa”.

Yläasteopetuksen osalta Dalsbruks skola on ehdottoman välttämätön, jotta saariston lasten koulumatka pysyy saaristolain mukaisesti sekä ajallisesti että etäisyydeltään kohtuullisena.  Majoituksen harkitseminen ei myöskään ole vaihtoehto nykypäivänä. On myös otettava huomioon suomenkielisten oppilaiden tarve koulunkäyntiin kohtuullisen etäisyyden päässä, minkä vuoksi myös Taalintehtaan suomenkielinen koulu tulee säilyttää jatkossa.

Nuorisovaltuuston lausunto perusopetusselvityksestä

Nuorisovaltuuston mielestä tulevaisuudessa houkuttelevan ja lapsiystävällisen Kemiönsaaren saavuttamiseksi tarvitaan kattava kouluverkko. Tämä tarkoittaa sitä, että eri puolella saarta on kouluja, jotka tarjoavat opetusta nuorille molemmilla kielillä. Olipa kyse sitten kieliryhmien yhdistämisestä tai rakennusten välisestä siirtymisestä, muutoksia tulisi tehdä niin, että nämä vaatimukset täyttyvät. Nuorisovaltuusto toivoo, että tulevaisuudessa Kemiönsaari takaa laadukkaan, yhdenvertaisen ja turvallisen koulutuksen.

Nuorisovaltuuston itsestään selvin, yhteinen näkemys on, että ehdotus suomenkielisten luokkien 7–9 siirtämisestä naapurikuntiin on poissuljettu. Tämä johtaisi vielä vähäisempään muuttoliikkeeseen Kemiönsaarelle ja kieliryhmän epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Lisäksi tämä aiheuttaisi suuria kustannuksia koulukuljetuksissa.

Ruotsin- ja suomenkielisen koulun yhdistämisellä saman katon alle voisi olla monia positiivisia seurauksia. Tämä edistäisi yhteistyötä saaren eri kielten välillä, jotka tällä hetkellä koetaan hyvin etäisiksi toisistaan. Yhteisöllisyys eri kieliryhmien välillä mahdollistaisi uusien tuttavuuksien syntymisen, murtaisi kielimuureja ja synnyttäisi yhtenäisemmän Kemiönsaaren. Lisäksi nuoret tulisivat jo varhaisessa iässä kosketuksiin toisen kotimaisen kielen kanssa, mikä helpottaisi kielten oppimista.

Tärkeintä nuorisovaltuustolle on varmistaa laadukas opetus Kemiönsaarella sijaitsevissa kouluissa. Tähän sisältyy pätevät opettajat, oikeudenmukainen kohtelu sekä innostavat kouluympäristöt lähellä kotipaikkaa. Tämän toteuttamiseksi nuoret ovat avoimia mahdollisuuksille, kuten etäopiskelulle tai “muokatuille kouluviikoille”. Jotta mikä tahansa näistä konsepteista toimisi, tarvitaan huolellista suunnittelua ja paljon työtä. Siitä huolimatta ei ole mahdotonta toteuttaa jotain vastaavaa tulevaisuudessa.

Me nuoret arvostamme, että kunta kuuntelee meitä tällaisissa asioissa, ja toivomme, että otatte mielipiteemme huomioon. Turvallinen lapsuus, johon kuuluu korkeatasoinen koulutus, innostavat harrastukset ja rakastava perhe, on hyvän elämän perusta.

Utlåtande i frågan om utveckling av skolnätverket

Föräldraföreningen i Dalsbruks skola och Hitis-Rosala skola grundades på nytt i och med ett
konstituerande möte i Dalsbruk 10.4.2024. Den tidigare aktiva verksamheten upphörde tillfälligt
på grund av coronapandemin.

Kimitoöns kommun har beställt en utredning av konsultföretaget Vertikal för att utreda
skolnätverkets framtid i kommunen och frågan behandlas som bäst av beslutsfattarna. Medan
andra aktörer gjort sin röst hörd i skolfrågan har föräldrarna eller gemenskapen omkring skolorna
inte haft någon omfattande möjlighet att uttrycka sin åsikt. Därför väljer Föräldraföreningen att
bidra med följande synpunkter.

1. Tidtabellen för utveckling av skolnätverket
   Vi håller med om att frågan om att utveckla skolan och dess kvalitet på Kimitoön är en viktig
   fråga. Tyvärr är tidsplanen för beslut gällande skolnätverket alltför hastig, till och med helt
   orimlig. Utredningen publicerades för offentligheten den 13 mars, och frågan bereds under april och maj månad för att sedan beslutas av kommunfullmäktige i juni. Tidsramen ger inget utrymme för att öppet diskutera frågan eller eventuellt ta fram nya alternativ och underlag.
   Tidtabellen underskattar också skolornas betydelse på ön. Skolfrågan är en stor framtidsfråga för både familjer, lärare, skärgården och hela Kimitoöns framtid. Frågan kopplas också samman med frågan om det ska finnas kommunala arbetsplatser i kommunens sydvästra del, vilket har stor inverkan exempelvis på möjligheterna för familjer att bo och verka i de sydvästra delarna av kommunen året om. Att besluta om nedläggningar i skolnätverket är inget som man kan besluta om så här hastigt.
   
   Vi ser inte heller starka argument för att beslut om skolnätverket ska tas omedelbart utan att
   öppna för alternativa lösningar och fördjupning. De nedåtgående elevantalen i skolorna är en
   framtidsprognos som inflyttning eller andra faktorer kan förändra. Då dessutom kommunens
   budget visar ett överskott de senaste åren finns det inte heller akuta ekonomiska skäl att göra
   förhastade beslut. Detta betyder inte att man kan vänta med att arbeta för att främja skolornas
   positiva utveckling.
2. En otillräcklig konsultutredning
   Konsultföretaget Vertikals utredning är en omfattande sammanställning av ekonomiska data och elevprognoser. Underlaget saknar trots detta många perspektiv som är avgörande för skolfrågan i Kimitoöns kommun.
   
   En del brister lyfts fram i den namninsamling som samlat över 400 namn för att trygga
   högstadiet i Dalsbruk. Motsvarande namninsamling för Hitis-Rosala skola har samlat över 200
   underskrifter. Konsultutredningen, som baseras på barns lokalisering enligt postnummer,
   beaktar inte skolvägen för barn som nu och i framtiden bor på andra öar i skärgården i Kimitoöns kommun än Hitis-Rosala. Då kommunen strävar efter att främja en levande skärgård är underlaget bristfälligt då det frånser många sociala och ekonomiska konsekvenser av en
   eventuell nedstängning av högstadieskolan i Dalsbruk eller skolan i Hitis-Rosala.
   För invånarnas och kommunens del handlar frågan om skolorna i Dalsbruk och Hitis-Rosala
   också om det ska finnas förutsättningar att bo och verka i skärgården i framtiden. Att lägga ner
   skolor där skärgårdsbarn går är inte förenligt med kommunens strategi om en levande skärgård.
   
   Som det historiska elevantalet i Hitis-Rosalas skola visar har elevantalen gått både upp och ner
   kraftigt över tid.
   
   Kimitoön jämförs i utredningen med en grupp kommuner i Österbotten. Eventuellt skulle en mer
   lämplig jämförelse vara med Korpo och Nagu i Pargas kommun, där förutsättningarna på många
   sätt liknar Kimitoön.
   
   Där har man, till skillnad från många av jämförelsekommunerna i Österbotten, efter förslag om
   nedstängningar kommit fram till att skolnätverket är en nyckelfråga för att locka både inflyttare
   och nuvarande invånare att stanna. I Nagu och Korpo arbetar man utifrån ett fördjupat samarbete mellan skolor, som även det gärna skulle få utredas som modell även för Kimitoön.
   Det största problemet är att alternativen som utreds är så enkelriktade och ensidiga, eventuellt för att få en flytt av högstadiet från Dalsbruk till Kimito att framstå som självklar eller motiverad.
   Vi anser att man i första hand borde utreda andra lösningar och nya samarbeten för att trygga
   skolorna och bra undervisning. Man behöver utreda alla alternativ, också modeller där tre
   högstadier på ön ingår i ett tätt samarbete på nuvarande platser eller att högstadieverksamheten helt skulle flyttas till Dalsbruk.
   
   Oberoende av det framtida skolnätverket behöver frågan om rekrytering av kunniga lärare särskild uppmärksamhet snarast. Här kanske också kreativa lösningar behövs. Det här är en fråga som kommunen, de berörda skolorna och föräldraföreningen gärna också kan ta upp i samarbete.
3. Slutsats
   På grund av den strama tidtabellen och bristerna i utredningen anser Föräldraföreningen i
   Dalsbruks och Hitis-Rosalas skolor att det inte finns förutsättningar att dra ned på skolnätverket
   genom denna process. Vi vill se och jobba i samarbete med andra aktörer för en långsiktig framtid med ökande elevantal, god gemenskap och bra pedagogik vid enhetsskolan med klasserna 1-9 i Dalsbruk och lågstadieskolan i Hitis-Rosala. Ett hot om skolnedstängning motverkar förutom dessa mål också framtidstron i Kimitoöns kommun.
   
   
   Godkänd av styrelsen för Föräldraföreningen i Dalsbruks skola och Hitis-Rosala skola

Upprop för bevarandet av Västanfjärds skola

Planerna på en omorganisering av skolnätet i Kimitoöns kommun har skapat en oro för Västanfjärds skolas framtid bland såväl skolans elever och föräldrar som Västanfjärdsbor i allmänhet. Från Västanfjärds skolas föräldraförenings sida vill vi härmed föra fram några tungt vägande skäl till att Västanfjärds skola ska få fortsätta verka.

UTREDNINGEN TALAR FÖR ATT BEVARA SKOLAN. Av den utredning som kommunen har låtit göra framgår det att Västanfjärds skola bedriver en mångsidig, högklassig och kostnadseffektiv pedagogik. Utredningen slår även fast att skolhuset är i bäst skick av alla kommunens skolbyggnader. Utredarna ser ingen anledning att stänga skolan så länge elevunderlaget räcker till en tvålärarskola.

SKOLAN LOCKAR ELEVER UTANFÖR UPPTAGNINGSOMRÅDET OCH ÖVER SPRÅKGRÄNSERNA. I Västanfjärds skola går elever som bor i byar utanför skolans upptagningsområde och fler är på väg. Även finskspråkiga familjer har planer på att sätta sina barn i Västanfjärds skola. Vi bedömer att den elevprognos som presenterades i utredningen missar ett tiotal blivande elever. När beslut om en skolas vara eller icke vara fattas är det av största vikt att sifforna stämmer och vi hoppas därför att beredningen ser över och korrigerar statistiken för Västanfjärds del.

Att familjer som inte bor i upptagningsområdet väljer Västanfjärds skola och bekostar sina skolskjutsar själva vittnar om skolans dragningskraft. Vi frågar oss hur många som skulle välja Västanfjärds skola om upptagningsgränserna drogs på ett ändamålsenligare sätt eller om man friare fick välja vilken av öns skolor man helst vill låta sitt barn gå i.

UNDERVISNING I UNIK MILJÖ. Västanfjärds skola verkar i en unik landsbygdsmiljö. Skogar och åkrar kringgärdar skolan och en strand finns på cykelavstånd. Närheten till naturen utnyttjas aktivt i undervisningen. Skolgården är väl tilltagen och mångsidigt stimulerande med miniarena och natur som inbjuder till lek. Det röda skolhuset med vita knutar för tankarna till Bullerbyn. I skolan lever landsbygdsidyllen kvar i bästa bemärkelse.

SOCIAL GEMENSKAP ÖVER ÅLDERSGRÄNSERNA. Alldeles intill Västanfjärds skola ligger Sofia dagis med förskola och eftisverksamhet. Övergången från förskola till skola är sömlös tack vare det nära samarbetet mellan enheterna. Äldre elever besöker dagis och övar sig i att ta ansvar genom att läsa böcker och ordna lekar för barnen där. Förskolans barn får tillfälle att besöka skolan flera gånger innan det är dags att börja. Inom skolan är också samarbetet mellan klasserna tätt. Denna gemenskap över åldersgränserna genererar trygghet, en stark vi-känsla och en förmåga att umgås med och ta hänsyn till andra än enbart jämnåriga.

DEN LILLA SKOLANS STYRKOR. Vi lever i oroliga tider som präglas av tilltagande ångest på olika plan i samhället. Mobbningens destruktiva och rentav fatala följder har vi igen sett ett tragiskt prov på. Olika former av specialbehov blir allt vanligare bland barn. Som påpekats i skolutredningen kan den lilla skolans överskådliga och trygga miljö i sig fungera som ett stöd för barn med specialbehov. I ett sammanhang där alla känner alla och lärarna har tid att se och lära känna varje enskild elev är det möjligt att bemöta eleven som en unik individ och tillgodose hens behov. Vi är övertygade om att detta bidrar till att förebygga potentiella problem och gör det lättare att upptäcka och ta tag i de problem som uppkommer.

VÄSTANFJÄRDS BETYDELSE FÖR SKOLAN OCH SKOLANS BETYDELSE FÖR VÄSTANFJÄRD. Trots att Västanfjärd egentligen inte bara är en by utan många, finns det en stark bya-anda som innefattar hela Västanfjärd. Denna berikar undervisningen i Västanfjärds skola på många plan. Grannbonden lånar ut sin skog för utfärder och friluftspedagogik, Byarådet har rustat upp en strand för eleverna och byggt fågelholkar med dem, eleverna får pröva på golf på golfbanan invid, gästhamnen i Kalkholmen står till deras förfogande för utfärder och aktiviteter och jippon har ordnats i samarbete med Röda Korsets lokalavdelning.

När skolan bjuder till julfest och avslutning fylls Vårdkasen och miniarenan till sista platsen. Allsköns skolevenemang dit anhöriga välkomnas är alltid välbesökta. Skolans angelägenheter engagerar brett inom lokalsamhället och dess fortsatta existens är en ödesfråga för bygden. I skolan finns framtiden och återväxten, en anledning att flytta eller återflytta till Västanfjärd och skapa sig ett liv där. Utan skolan är den levande landsbygden i denna del av kommunen snart ett minne blott.

EN STÄNGNING SKULLE KOSTA BÅDE BARNEN OCH KOMMUNEN. I utredningen sägs det att en flytt av Västanfjärds elever till Amosparken skulle underlättas av att det redan finns en skolskjuts som kör den rutten. Denna skolskjuts tar en timme per väg för dem som bor i början av rutten. Det är utmanande redan för de äldre elever som nu åker den, och vi frågar oss hur tungt det skulle vara för en liten etta. Elever i klasserna 1–6 har heller inte samma skoltider som högstadie-elever eller gymnasister. Ska de vänta i upp till två timmar på att få åka hem? Eller blir det frågan om flera skolskjutsar och därmed ytterligare kostnader?

Att uppskatta de indirekta kostnaderna av mindre smidiga skolstarter, bortfall av trygghet och alla de övriga fördelarna som Västanfjärds skola erbjuder sina elever är svårt, men vi är övertygade om att en skolstängning skulle medföra kännbara kostnader. Vi hoppas att kommunen innan beslut fattas gör en grundlig kalkyl av följderna av en eventuell skolstängning, ekonomiskt, psykologiskt och socialt.

I Västanfjärds skola går många barn vars familjer har flyttat till Västanfjärd uttryckligen för skolans skull. De funderar nu allvarligt på att flytta bort om skolan stänger. Flyttlassen åker inte nödvändigtvis till Kimito, utan kanske till helt andra orter som kan erbjuda familjerna det som Västanfjärds skola erbjöd. Om Västanfjärds skola stänger riskerar kommunen att förlora invånare i just de åldrar som kommunen borde värna om. Invånare som betalar skatt och bidrar till återväxten.

Omvänt kunde och borde Västanfjärds skola användas aktivt i kommunens profilering utåt. Av anledningarna som listats ovan torde det framgå att Västanfjärds skola är en skola som kan tilltala många också utanför kommunens gränser.

Västanfjärd 7.4.2024
Västanfjärds skolas föräldraförening

Västanfjärds Byaråd r.f. har år 2023 gjort en sockenplan där det framgår att Västanfjärds skola är mycket viktig för Västanfjärds socken.

Västanfjärds skola är fin och fick högsta betyg i bobarhetsanalysen. Skolan fungerar som en inflyttningstrigger för barnfamiljer. Västanfjärd vill marknadsföra sig aktivare med skola och barnfamiljer som fokus. Det är även viktigt med tanke på Västanfjärds framtid att Västanfjärdsbarnen får gå i skola i Västanfjärd – det binder barnen till orten och kan främja kommande inflyttning. I sockenplanen skriver vi att skolans upptagningsområde borde utvidgas. Hot om nedstängning av Västanfjärds skola påverkar inflyttningen negativt.

Enligt både nationell och internationell forskning är skolan en viktig faktor då familjer väljer bostadsort. Valet sker oftast före det äldsta barnet är i skolgångsålder, vilket betyder att småbarnspedagogiken och dagvården också är viktiga faktorer. Småbarnspedagogiken fick också höga betyg i bobarhetsanalysen, som sockenplanen bygger på. I Västanfjärd har daghem, förskola och skola tätt samarbete som fungerar som en pedagogisk helhet. Hot om indragning av skolan skulle påverka negativt på helheten.

I samband med pågående utredningar om kommunens skolnät vill Västanfjärds Byaråd framföra Västanfjärdbornas åsikt. För att kunna bibehålla Västanfjärds skola på lång sikt föreslår vi att skolans upptagningsområde förstoras med byarna Vestlax, Smedsböle och Björkboda. Redan nu väljer familjerna i Vestlax att ha sina barn i Västanfjärds skola. Ett utökat upptagningsområde garanterar elevantalet för framtiden.

Västanfjärds Byaråd r.f.