Pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­ma

Kun­nan­val­tuus­to päät­ti ta­lous­ar­vio­kä­sit­te­lyn yh­tey­des­sä, että vuo­den 2024 ai­ka­na tee­te­tään sekä pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tys että laa­di­taan sen poh­jal­ta pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­ma.

Ai­ka­tau­lueh­do­tuk­sen mu­kaan val­tuus­to päät­tää pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­ta ke­sä­kuus­sa 2024. Tämä ai­ka­tau­lu mah­dol­lis­taa sen, että vuo­den 2025 ta­lous­ar­vion laa­ti­mi­ses­sa voi­daan huo­mioi­da mah­dol­li­siin muu­tok­siin val­mis­tau­tu­mi­nen. Vuo­sil­le 2026–2031 laa­dit­ta­van pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­man to­teut­ta­mi­sek­si on val­mis­tau­tu­mis­ta teh­tä­vä jo vuo­si­na 2024–2025.

Kun­nan­val­tuus­to päät­ti yk­si­mie­li­ses­ti ta­lous­ar­vio­kä­sit­te­lyn yh­tey­des­sä, että sel­vi­tys tee­te­tään ni­me­no­maan pe­rus­o­pe­tuk­ses­ta. Pie­ne­ne­vät ikä­luo­kat vai­kut­ta­vat en­sim­mäi­se­nä pe­rus­o­pe­tuk­sen op­pi­las­mää­rään. Lu­kion osal­ta ti­lan­net­ta voi­daan tar­kas­tel­la myö­hem­min.

Op­pi­laal­la on oi­keus lä­hio­pe­tuk­seen kou­lus­sa. Lä­hio­pe­tuk­ses­sa voi­daan kui­ten­kin hyö­dyn­tää etäyh­teyk­siä esi­mer­kik­si siten, että kou­lu­päi­vän ai­ka­na kou­lus­sa an­ne­taan ope­tus­ta vi­deo­yh­tey­den vä­li­tyk­sel­lä toi­ses­ta kou­lus­ta tai ope­tus­ryh­mäs­tä. Ke­miön­saa­rel­la etäyh­teyk­siä hyö­dyn­tä­vää ope­tus­ta on hyö­dyn­net­ty esi­mer­kik­si or­to­dok­sius­kon­non ope­tuk­ses­sa, missä op­pi­laat osal­lis­tu­vat val­vo­tus­ti ope­tuk­seen sekä Ke­miös­sä että Taa­lin­teh­taal­la ja opet­ta­ja opet­taa Tu­rus­ta käsin.

Ruot­sin­kie­lis­tä luok­kien 7–9 ope­tus­ta an­ne­taan tällä het­kel­lä sekä Ke­miös­sä Ki­mi­to­nej­dens sko­las­sa että Taa­lin­teh­taal­la Dals­bruks sko­las­sa. Sel­vi­tyk­sen vaih­toeh­dois­sa esi­te­tään, että ruot­sin­kie­lis­tä luok­kien 7–9 ope­tus­ta voisi jat­kos­sa antaa ai­noas­taan Ke­miös­sä Ki­mi­to­nej­dens sko­las­sa. Sel­vi­tyk­ses­sä luok­kien 7–9 ope­tuk­sen kes­kit­tä­mis­tä pe­rus­tel­laan sillä, että tar­vi­taan riit­tä­vä op­pi­las­mää­rä, jotta voi­daan tur­va­ta laa­du­kas ope­tus ja va­lin­nai­sai­ne­tar­jon­ta kun­nan kai­kil­le ruot­sin­kie­li­sil­le luok­kien 7–9 op­pi­lail­le. Vuo­si­luok­kien 7–9 ope­tuk­sen siir­tä­mi­nen Ke­mi­öön mah­dol­lis­tai­si yh­teis­työn li­sää­mi­sen sekä lu­kion että suo­men­kie­lis­ten vuo­si­luok­kien 7–9 kans­sa.

Tiedotus-​ ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa Taa­lin­teh­taal­la osal­lis­tu­jat nos­ti­vat esil­le vaih­toeh­don, jossa ruot­sin­kie­li­nen luok­kien 7–9 ope­tus kes­ki­tet­täi­siin­kin Taa­lin­teh­taal­le.

Ki­mi­to­nej­dens sko­lan op­pi­las­mää­rä on huo­mat­ta­vas­ti Dals­bruks sko­lan luok­kien 7–9 op­pi­las­mää­rää suu­rem­pi. En­nus­tei­den mu­kaan tu­le­vi­na vuo­si­na Ki­mi­to­nej­dens sko­lan op­pi­las­mää­rä on jopa 2–3 ker­tai­nen Dals­bruks sko­laan ver­rat­tu­na. Niin suu­ren op­pi­las­mää­rän kul­jet­ta­mi­nen vaa­ti­si mer­kit­tä­viä li­säyk­siä kul­je­tus­ka­lus­toon Ke­miön ja Taa­lin­teh­taan vä­lil­le.

Luok­kien 7–9 ope­tuk­sen kes­kit­tä­mi­nen Taa­lin­teh­taal­le ei mah­dol­lis­tai­si yh­teis­työn li­sää­mis­tä lu­kion ja suo­men­kie­lis­ten vuo­si­luok­kien 7–9 kans­sa. Suo­men­kie­li­set vuo­si­luo­kat 7–9 ovat tu­le­vai­suu­des­sa en­tis­tä riip­pu­vai­sem­pia yh­teis­työs­tä ruot­sin­kie­lis­ten luok­kien 7–9 kans­sa. Ti­lai­suu­des­sa esi­tet­tiin myös sel­lai­nen vaih­toeh­to, että myös lukio siir­ret­täi­siin Taa­lin­teh­taal­le. Dals­bruks sko­lan tilat eivät kui­ten­kaan ole tähän riit­tä­vät, sillä ti­lo­jen riit­tä­vyys ai­noas­taan kai­kil­le kun­nan ruot­sin­kie­li­sil­le luok­kien 7–9 op­pi­lail­le­kin on ky­see­na­lais­ta.

Pe­rus­o­pe­tus­la­ki mää­rit­te­lee, että kou­lun ope­tus­kie­li on joko suomi tai ruot­si. Kunta, jossa on sekä suomen-​ että ruot­sin­kie­li­siä asuk­kai­ta, on vel­vol­li­nen jär­jes­tä­mään pe­rus­o­pe­tuk­sen ja esio­pe­tuk­sen erik­seen kum­paa­kin kie­li­ryh­mää var­ten. Suo­men­kie­li­nen ja ruot­sin­kie­li­nen koulu voi­vat kui­ten­kin si­jai­ta sa­mas­sa ra­ken­nuk­ses­sa, jakaa sa­mo­ja ti­lo­ja ja lait­teis­to­ja sekä pihan. Sa­mas­sa ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi­mi­nen mah­dol­lis­taa myös yh­teis­työn sekä op­pi­lai­den että opet­ta­jien vä­lil­lä. Yh­teis­työ­tä voi­daan tehdä myös tiet­ty­jen op­piai­nei­den pa­ris­sa tai sa­tun­nais­ten ak­ti­vi­teet­tien muo­dos­sa.

Kou­lu­jen op­pi­laak­siot­toa­lueis­ta päät­tää si­vis­tys­lau­ta­kun­ta, joten op­pi­laak­siot­toa­luei­ta voi si­vis­tys­lau­ta­kun­nan pää­tök­sel­lä muut­taa. Ny­kyi­sis­tä op­pi­laak­siot­toa­lueis­ta on pää­tet­ty kun­ta­lii­tok­sen yh­tey­des­sä.

13.11.2023 Val­tuus­to päät­tää ta­lous­ar­vio­kä­sit­te­lyn yh­tey­des­sä pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tyk­sen
teet­tä­mi­ses­tä

12.12.2023 Si­vis­tys­lau­ta­kun­ta va­lit­see pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tyk­sel­le seu­ran­ta­ryh­män

Jou­lu­kuu 2023 -​tammikuu 2024 Pe­rus­o­pe­tuk­sen ope­tus­hen­ki­lös­tön kuu­le­mi­nen sel­vi­tyk­sen
pe­ri­aat­teis­ta ja ta­voit­teis­ta

16.1.2024 Si­vis­tys­lau­ta­kun­ta: Sel­vi­tyk­sen pe­ri­aat­teet ja ta­voit­teet sekä osallisuus-​ ja
vies­tin­tä­suun­ni­tel­ma

18.1.2024 – Pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­man verk­ko­si­vu auki

Tammi-​helmikuu 2024 Sel­vi­tyk­sen val­mis­te­lu

30.1.2024 Seu­ran­ta­ryh­män en­sim­mäi­nen ko­kous

27.2.2024 Seu­ran­ta­ryh­män toi­nen ko­kous

12.3.2024 Sel­vi­tyk­sen esit­te­le­mi­nen val­tuus­tol­le, si­vis­tys­lau­ta­kun­nal­le, suo­men­kie­li­sel­le ja ruot­sin­kie­li­sel­le kou­lu­jaos­tol­le sekä nuo­ri­so­val­tuus­tol­le

13.3.2024 Tie­do­tus­ti­lai­suus me­dial­le

14.3.-2.4.2024 Verk­ko­ky­se­ly: Kun­ta­lais­ten kuu­le­mi­nen

18.3.2024 Tiedotus-​ ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suus, Taa­lin­teh­das, Dals­bruks sko­lan me­dia­teek­ki
klo 18.00-19.30

21.3.2024 Tiedotus-​ ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suus, Vårdkasen, Väs­tanf­järd klo 18.00-19.30

26.3.2024 Tiedotus-​ ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suus, Kemiö, Villa Lande, klo 18.00-19.30

27.3.2024 Tiedotus-​ ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suus, Ro­sa­la, Hitis-​Rosala skola, klo 18.00-19.30

Maalis-​huhtikuu 2024 En­nak­ko­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti sekä las­ten ja nuor­ten kuu­le­mi­nen

5.4.2024 Reh­to­rit kes­kus­te­le­vat sel­vi­tyk­sen tu­lok­sis­ta reh­to­ri­ko­kouk­ses­sa

12.4.2024 Kou­lu­jen ja mui­den ta­ho­jen lausun­to­jen vii­mei­nen toi­mi­tus­päi­vä si­vis­tys­joh­ta­jal­le

15.4.2024 Kuu­le­mis­ten koon­nin ja en­nak­ko­vai­ku­tus­ten ar­vioin­nin esit­te­le­mi­nen val­tuus­tol­le, si­vis­tys­lau­ta­kun­nal­le, suo­men­kie­li­sel­le ja ruot­sin­kie­li­sel­le kou­lu­jaos­tol­le sekä nuo­ri­so­val­tuus­tol­le

Tou­ko­kuu 2024 nuo­ri­so­val­tuus­to antaa lausun­non sel­vi­tyk­ses­tä

2.5.2024 Suo­men­kie­li­nen kou­lu­jaos­to ja ruot­sin­kie­li­nen kou­lu­jaos­to ko­koon­tu­vat

3.5.2024 Reh­to­rit kes­kus­te­le­vat pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­ta reh­to­ri­ko­kouk­ses­sa

6.5.2024 Il­ta­kou­lu, ai­hee­na pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­ma

14.5.2024 Si­vis­tys­lau­ta­kun­ta tekee esi­tyk­sen pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­ta
kun­nan­hal­li­tuk­sel­le ja edel­leen val­tuus­tol­le

27.5.2024 Kun­nan­hal­li­tus tekee esi­tyk­sen pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­ta val­tuus­tol­le

10.6.2024 Val­tuus­to päät­tää pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­ta

Pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tyk­sen oh­jaus­ryh­mään kuu­lu­vat kun­na­noh­ta­ja Erika Strand­berg, si­vis­tys­joh­ta­ja Mar­jaa­na Hoik­ka­la ja pe­rus­o­pe­tus­joh­ta­ja Kim Bre­den­berg.

Pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tyk­sen seu­ran­ta­ryh­män muo­dos­ta­vat:

Jonna Lap­pa­lai­nen, si­vis­tys­lau­ta­kun­nan pj, suo­men­kie­li­sen kou­lu­jaos­ton pj
Ma­rian­ne Jo­ki­nen, si­vis­tys­lau­ta­kun­nan vpj
Fredrik Lau­ren, ruot­sin­kie­li­sen kou­lu­jaos­ton pj
Erika Strand­berg, kun­nan­joh­ta­ja
Mar­jaa­na Hoik­ka­la, si­vis­tys­joh­ta­ja

Ka­le­vi Kal­lo­nen, Kes­kus­ta
Satu Sö­der­ström, Pe­rus­suo­ma­lai­set
Janne Sa­lo­nen
Ghita Ed­mark, RKP
Ann-​Marie Kulla, SDP
Pilvi Rehn, Va­sem­mis­to
Kim Vil­ja­nen, Vapaa Yh­teis­toi­min­ta
Satu Zwerver, Vih­reät

”Ke­vään 2024 ai­ka­na tee­te­tään sel­vi­tys, jonka poh­ja­na on eri­lai­set pe­rus­o­pe­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sen vaih­toeh­dot Ke­miön­saa­ren kun­nas­sa. Sel­vi­tyk­ses­sä käy­dään läpi jo­kai­sen eri vaih­toeh­don sekä so­si­aa­li­set että ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set niin op­pi­lai­den, opet­ta­jien, ra­ken­nus­ten ja tu­ki­pal­ve­lui­den nä­kö­kul­mas­ta. Sel­vi­tyk­sen poh­jal­ta luo­daan pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­ma, joka si­säl­tää tar­vit­ta­vat toi­men­pi­teet, joil­la tur­va­taan laa­du­kas pe­rus­o­pe­tus myös tu­le­vai­suu­des­sa.”
(Ta­lous­ar­vio 2024) 

Yh­tei­söl­li­syys 

”Kak­si­kie­li­syys on valt­tim­me, ja ha­luam­me elä­vän ja myön­tei­sen kak­si­kie­li­syy­den jat­ku­van aina var­hais­kas­va­tuk­ses­ta ja kou­lua­jois­ta ai­kui­so­pe­tuk­seen.”
(Stra­te­gia 2022–2025) 

• Var­mis­te­taan las­ten oi­keu­det yh­den­ver­tai­seen pe­rus­o­pe­tuk­seen. 
• Tue­taan las­ten op­pi­mis­ta, ter­vet­tä kas­vua, hy­vin­voin­tia, leik­kiä ja vapaa-​aikaa.  
• Mah­dol­lis­te­taan yh­teis­toi­min­ta yli kie­li­ra­jo­jen sekä pe­rus­o­pe­tuk­ses­sa että Har­ras­ta­mi­sen Suo­men mal­lin ker­hois­sa. 
• Lap­sia ja nuo­ria sekä hei­dän huol­ta­ji­aan ja ope­tus­hen­ki­lös­töä osal­lis­te­taan pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­ses­sa. 

Fiksu ote 

”Ke­miön­saa­ren kou­lu­tuk­sel­le on tun­nuso­mais­ta kor­kea laatu ja kes­tä­vä, tu­le­vai­suu­teen suun­tau­tu­va ke­hi­tys. Ikä­luok­kien pie­ne­ne­mi­nen jat­kuu koko maas­sa, mikä vaa­tii pit­kä­jän­teis­tä työtä myös Ke­miön­saa­res­sa.  

Pie­net ryh­mä­koot ja lapsi-​ ja op­pi­las­läh­töi­syys ovat vah­vuuk­siam­me. Op­pi­mi­sym­pä­ris­töm­me ovat viih­tyi­sät, jous­ta­vat, in­nos­ta­vat ja tur­val­li­set. Py­rim­me mää­rä­tie­toi­ses­ti ja pit­kä­jän­tei­ses­ti vas­taa­maan tu­le­vai­suu­den haas­tei­siin en­na­koi­mal­la, muun­tau­tu­mal­la ja toi­mi­mal­la.  

Tu­le­vai­suu­den kou­lu­tuk­ses­sa yh­teis­työ ja ver­kos­tot ovat kes­kei­ses­sä ase­mas­sa laa­duk­kaan ope­tuk­sen tar­joa­mi­sek­si lä­hel­lä op­pi­las­ta.” 
(Stra­te­gia 2022–2025) 

• Sel­vi­tyk­ses­sä tar­kas­tel­laan lap­sen ja nuo­ren op­pi­mis­pol­kua esio­pe­tuk­ses­ta pe­rus­o­pe­tuk­sen päät­tä­mi­seen asti sekä sii­hen kuu­lu­via ni­vel­vai­hei­ta
• Sel­vi­tyk­ses­sä ote­taan huo­mioon myös aamu- ja il­ta­päi­vä­toi­min­nan jär­jes­tä­mi­nen
• Sel­vi­tys pe­rus­tuu ajan­ta­sai­seen tie­toon ikä­luok­kien ke­hi­tyk­ses­tä
• Sel­vi­tyk­ses­sä huo­mioi­daan las­ten ja nuor­ten tuen tar­peet, tilat ja tar­vit­ta­vat re­surs­sit
• Sel­vi­tyk­ses­sä huo­mioi­daan 11-​vuotista op­pi­vel­vol­li­suut­ta suo­rit­ta­vat, eri­tyi­sen ja te­hos­te­tun tuen, suo­mea tai ruot­sia toi­se­na kie­le­nä pu­hu­vien sekä val­mis­ta­van ope­tuk­sen op­pi­laat
• Sel­vi­tyk­ses­sä huo­mioi­daan ole­mas­sa ole­vien ti­lo­jen si­jain­ti ja kunto sekä mah­dol­li­nen tarve uudis-​ tai kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sel­le
• Sel­vi­tyk­ses­sä tar­kas­tel­laan ny­kyis­ten op­pi­laak­siot­toa­luei­den toi­mi­vuut­ta kou­lu­kul­je­tus­ten suh­teen
• Op­pi­las­mää­rän las­kies­sa ol­laan val­mii­ta yh­dis­tä­mään toi­min­to­ja sa­moi­hin kiin­teis­töi­hin ja luo­pu­maan tar­peet­to­mis­ta kiin­teis­töis­tä 
• So­si­aa­lis­ten ja ta­lou­del­lis­ten vai­ku­tus­ten li­säk­si sel­vi­tyk­ses­sä huo­mioi­daan myös pe­da­go­gi­set vai­ku­tuk­set

Ak­tii­vi­nen kump­pa­ni 

”Toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne ja hyvät työs­sä­käyn­ti­mah­dol­li­suu­det sekä hyvä in­fra­struk­tuu­ri ja nopea di­gi­taa­li­nen tie­don­siir­to koko kun­nan alu­eel­la mah­dol­lis­ta­vat ih­mis­ten asu­mi­sen ja työs­ken­te­lyn kaik­kial­la kun­nas­sa.”
(Stra­te­gia 2022–2025) 

• Säi­ly­te­tään Ke­miön­saa­ri hou­kut­te­le­va­na asuin­kun­ta­na ja työ­nan­ta­ja­na
• Kel­pois­ten opet­ta­jien ope­tus­tun­tien riit­tä­vyys ope­tuk­sen laa­dun mah­dol­lis­ta­mi­sek­si
• Var­mis­te­taan laa­du­kas ope­tus luo­mal­la yh­tei­siä ai­neo­pet­ta­ja­vir­ko­ja, jotka hou­kut­te­le­vat pä­te­viä opet­ta­jia
• Kou­lu­kul­je­tus­ten su­ju­vuu­del­la mah­dol­lis­te­taan las­ten ja nuor­ten kul­ke­mi­nen kodin ja kou­lun vä­lil­lä sekä oi­keus vapaa-​aikaan
  
  

Vies­tin­nän avoi­muus ja oikea-​aikaisuus

Pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tyk­sen ete­ne­mi­ses­tä tie­do­te­taan sään­nöl­li­ses­ti ja oikea-​aikaisesti. Kun­nan si­vuil­la on sel­vi­tyk­sel­le ja sen poh­jal­ta teh­tä­väl­le pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mal­le oma osion­sa. Sel­vi­tyk­sen val­mis­tut­tua sel­vi­tys sekä muu mah­dol­li­nen tausta-​aineisto on luet­ta­vis­sa kun­nan ko­ti­si­vuil­ta. Si­vuil­le li­sä­tään myös sel­vi­tyk­ses­tä an­net­ta­vat lausun­not sekä koon­ti kuu­le­mis­ti­lai­suuk­sis­ta ja verk­ko­ky­se­lys­tä.

Si­dos­ryh­mien osal­lis­ta­mi­nen

Sel­vi­tys­tä var­ten on ni­met­ty sekä ohjaus-​ että seu­ran­ta­ryh­mä. Oh­jaus­ryh­mään kuu­luu kun­nan­joh­ta­ja, si­vis­tys­joh­ta­ja ja pe­rus­o­pe­tus­joh­ta­ja. Oh­jaus­ryh­män teh­tä­vä­nä on vas­ta­ta, että sel­vi­tys nou­dat­taa sille ase­tet­tu­ja pe­ri­aat­tei­ta ja ta­voit­tei­ta. Seu­ran­ta­ryh­mään kuu­luu kun­nan­joh­ta­jan ja si­vis­tys­joh­ta­jan li­säk­si si­vis­tys­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja ja va­ra­pu­heen­joh­ta­ja, suo­men­kie­li­sen ja ruot­sin­kie­li­sen kou­lu­jaos­ton pu­heen­joh­ta­jat sekä yksi edus­ta­ja jo­kai­ses­ta val­tuus­to­ryh­mäs­tä. Seu­ran­ta­ryh­män tar­koi­tuk­se­na on var­mis­taa tie­don­kul­ku ja tie­don oi­keel­li­suus sekä mah­dol­lis­taa kes­kus­te­lu ja mah­dol­lis­ten ky­sy­mys­ten aset­te­lu jo pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tyk­sen val­mis­te­lu­vai­hees­sa.

Val­tuus­ton, si­vis­tys­lau­ta­kun­nan, suo­men­kie­li­sen ja ruot­sin­kie­li­sen kou­lu­jaos­ton sekä nuo­ri­so­val­tuus­ton jä­se­niä tie­do­te­taan sel­vi­tyk­sen tu­lok­sis­ta, info- ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sien ja verk­ko­ky­se­lyn koon­neis­ta, las­ten ja nuor­ten kuu­le­mi­sen koon­neis­ta sekä en­nak­ko­vai­ku­tus­ten ar­vioin­nis­ta tal­ven ja ke­vään ai­ka­na jär­jes­tet­tä­vis­sä il­ta­kou­luis­sa. Suo­men­kie­li­nen ja ruot­sin­kie­li­nen kou­lu­jaos­to sekä nuo­ri­so­val­tuus­to laa­ti­vat sel­vi­tyk­sen ja sen si­säl­tä­mien vaih­toeh­to­jen poh­jal­ta omat lausun­ton­sa, jotka vie­dään si­vis­tys­lau­ta­kun­nal­le, kun­na­hal­li­tuk­sel­le ja val­tuus­tol­le tie­dok­si pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­ta pää­tet­täes­sä eri eli­mis­sä. Mah­dol­li­set muut lausun­not tulee toi­mit­taa si­vis­tys­joh­ta­jal­le 12.4.2024 men­nes­sä.

Pe­rus­o­pe­tuk­sen ope­tus­hen­ki­lös­töä kuul­laan jo ennen sel­vi­tyk­sen pe­ri­aat­teis­ta ja ta­voit­teis­ta päät­tä­mis­tä. Sel­vi­tyk­sen val­mis­tut­tua se esi­tel­lään en­sim­mäi­se­nä kou­lu­jen hen­ki­lös­töl­le. Esit­te­lyn jäl­keen hen­ki­lös­tö osal­lis­tuu kou­lu­koh­tai­sen lausun­non laa­ti­mi­seen. Hen­ki­lös­tö voi osal­lis­tua myös kaik­kiin info- ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­siin ja vas­ta­ta verk­ko­ky­se­lyyn. Reh­to­rit, pe­rus­o­pe­tus­joh­ta­ja ja si­vis­tys­joh­ta­ja kes­kus­te­le­vat reh­to­ri­ko­kouk­sis­sa itse sel­vi­tyk­sen si­säl­lös­tä sekä sen poh­jal­ta teh­tä­väs­tä pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­ta.

Nuo­ri­so­val­tuus­to osal­lis­tuu kou­lu­jaos­to­jen ta­paan pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­man laa­din­taan. Nuo­ri­so­val­tuus­ton li­säk­si lap­sia ja nuo­ria py­ri­tään kuu­le­maan mah­dol­li­sim­man laa­jas­ti myös osana en­nak­ko­vai­ku­tus­ten ar­vioin­tia.

Huol­ta­jat, muut kun­ta­lai­set ja toi­mi­jat kuten esi­mer­kik­si van­hem­pai­nyh­dis­tyk­set ja ky­läyh­dis­tyk­set voi­vat osal­lis­tua Ke­miös­sä, Ro­sa­las­sa, Taa­lin­teh­taal­la ja Väs­tanf­jär­dis­sä jär­jes­tet­tä­viin info- ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­siin, jois­sa sel­vi­tys esi­tel­lään. Ti­lai­suuk­sis­sa on mah­dol­li­suus myös kom­men­toi­da sel­vi­tyk­sen si­säl­töä ja esit­tää sii­hen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä. Ky­sy­myk­set ja kom­men­tit kir­ja­taan muis­tiin pää­tök­sen­teon tuek­si. Info- ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sien li­säk­si, tai nii­den si­jaan, huol­ta­jat ja muut kun­ta­lai­set voi­vat vas­ta­ta myös verk­ko­ky­se­lyyn.

• Ei­vät­kö kaik­ki ylä­kou­lu­lai­set mah­tui­si Taa­lin­teh­taal­le?
• Miksi lu­kio­ta ei ole otet­tu huo­mioon sel­vi­tyk­ses­sä?
• Kou­lu­kes­kus on huo­nos­sa kun­nos­sa, mutta sinne suun­ni­tel­laan silti op­pi­lai­den siir­toa.
• Pal­jon lap­sia myös muil­la saa­ril­la kuin Hitis-​Rosala – onko hei­dät otet­tu huo­mioon? (Bis­kop­sö, Hel­sing­hol­men, Vänoxa…)
• Pal­jon­ko mak­sai­si koko Ke­miön kou­lu­kes­kuk­sen sa­nee­raa­mi­nen?
• Dals­bruks sko­lal­la on ollut luo­via rat­kai­su­ja esi­mer­kik­si va­lin­nai­sai­nei­den suh­teen jo ai­em­min.
• Saa­vat­ko opet­ta­jat kor­keam­paa palk­kaa, jos siir­ry­tään hy­bri­dioh­jauk­seen?
• Hy­bri­dioh­jaus – eriy­ty­mi­sen tunne.
• Millä pe­rus­teel­la Taa­lin­teh­taan kou­lun ra­ken­nus on huo­no­kun­toi­sin?
• Taa­lin­teh­taan kou­lun juok­se­vat kulut ovat saa­ren kou­luis­ta pie­nim­mät.
• Onko Taa­lin­teh­taan kou­lus­sa pro­sen­tu­aa­li­ses­ti suu­ria li­säyk­siä muut­to­liik­keen takia? Maa­han­muut­to + muu.
• Suo­men­kie­li­sen ope­tuk­sen lo­pet­ta­mi­nen Taa­lin­teh­taal­la (tai ylä­kou­lun ko­ko­naan lo­pet­ta­mi­nen) olisi kuin kunta heit­täi­si hans­kat tis­kiin.
• Monet van­hem­mat käy­vät töis­sä muu­al­la → va­lit­se­vat asua tääl­lä → muut­ta­vat pois, jos kou­lu­ja lak­kau­te­taan.
• Yh­tei­nen opet­ta­jan­vir­ka Ki­mi­to­nej­dens sko­lan kans­sa (löy­tyy jo).
• Lisää yh­teis­työ­tä kie­li­ra­jo­jen yli.
• Jos val­tuus­to aikoo ottaa kan­taa asi­aan, tar­vi­taan lisää tie­toa
• Lu­kio­ky­sy­mys
• Ylä­kou­lu­lais­ten siir­to Taa­lin­teh­taal­le Ke­miön si­jas­ta.
• Mitä kä­sit­teet elin­voi­ma ja laatu mer­kit­se­vät Ke­miön kun­nal­le? Mikä on ar­vo­kas­ta?
• Lu­kios­sa on me­ri­lin­ja → pe­rus­teet siir­tää se myös Taa­lin­teh­taal­le, lä­hem­mäs merta.
• Ke­miön­saa­ri an­sait­see roh­kean kou­lu­pää­tök­sen.
• Las­ten ja opet­ta­jien osal­lis­ta­mi­nen ky­sy­mäl­lä kou­lun ja ope­tuk­sen tun­nel­mas­ta, laa­dus­ta jne.
• Nau­vos­sa/Korp­poos­sa pää­tet­ty pa­nos­taa pie­neen saa­ris­to­kou­luun, opet­ta­jat liik­ku­vat, op­pi­laat eivät (koko kou­lus­sa 50 op­pi­las­ta, 0–9 lk.)
• Ai­ka­tau­lu – kuin­ka no­peas­ti kunta pys­tyy ot­ta­maan kan­taa ti­lai­suuk­sis­sa esi­tet­tyi­hin nä­kö­kul­miin ja mie­li­pi­tei­siin? Miksi pää­tök­sel­lä on kiire?
• Tut­ki­mus on teh­tä­vä mo­ni­puo­li­ses­ti.
• Puut­tuu aja­tus mah­dol­li­suu­des­ta tu­le­vai­suu­teen, lap­sis­ta ei voi puhua vain eu­roi­na.
• Kon­sult­ti­ra­port­tei­hin ei voi täy­sin luot­taa
• Pitää olla skep­ti­nen väes­tö­en­nus­tei­den suh­teen.
• Huo­noin vaih­toeh­to on kou­lu­jen sul­ke­mi­nen – muita toi­mia pi­täi­si ko­keil­la ensin.
• Saa­ris­to­lai­set jou­tu­vat aina tais­te­le­maan – kun­nan on teh­tä­vä jo­tain saa­ris­ton vuok­si.
• Markkinointi-​idea – teh­kää video siitä, miten kou­lu­mat­kat toi­mi­vat tääl­lä saa­ris­tos­sa tak­si­ve­neil­lä, lau­toil­la jne.
• Dals­bruks sko­lan omat opet­ta­jat ovat kaik­ki saa­re­lai­sia, ku­kaan ei pen­de­löi.
• Edel­li­sen sul­ku­kier­rok­sen seu­rauk­set? Syn­ty­vyys, ta­lous jne.
  
  

• Miksi pää­tök­sel­lä on kiire? Sel­vi­tys on puut­teel­li­nen
• Kun­nan joh­don on tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti työs­ken­nel­tä­vä työ­paik­ko­jen hank­ki­mi­sek­si kun­taan li­sä­täk­seen muut­toa – Miten tätä teh­dään Poh­jan­maal­la, Ah­ve­nan­maal­la jne.?
• Kuin­ka pal­jon kul­je­tus­kus­tan­nuk­set li­sään­ty­vät, jos op­pi­lai­ta kul­je­te­taan enem­män?
• Monia liik­ku­via osia, joi­den ke­hi­tys­tä emme voi tie­tää
• Jot­kut eivät aloi­ta lä­hi­kou­lus­saan (Vestlax – Väs­tanf­järds skola)
• Kou­lua­lu­eet – oli­si­ko niitä tar­kas­tel­ta­va uu­del­leen?
• Väs­tanf­jär­din lap­set sen si­jaan Taa­lin­teh­taal­le?
• Onko toi­men­pi­teet oi­kein koh­dis­tet­tu?
• Jos Väs­tanf­jär­din lap­set siir­re­tään, mie­luum­min Ke­mi­öön (mah­dol­li­sen jat­kon takia lu­kios­sa)
• Lukio Taa­lin­teh­taal­le
• Yri­te­tään säi­lyt­tää kaik­ki kou­lut, jae­taan op­pi­laat ta­sai­sem­min
• Kuin­ka help­poa ul­ko­puo­li­se­na on pääs­tä “po­ru­koi­hin” pie­nes­sä ky­lä­kou­lus­sa kuten Väs­tanf­järd
• Hel­pom­paa in­tegroi­tua, jos mo­ni­muo­toi­suut­ta on jo ole­mas­sa
• Lap­si­ra­ha kun­nal­ta, 1 000 euroa, 2 000 euroa?
• Mitä tar­koit­taa yh­teis­työ kie­li­ra­jo­jen yli, onko esi­merk­ke­jä siitä, miten se voisi toi­mia?
• On ollut suuri kuilu suomen-​ ja ruot­sin­kie­lis­ten vä­lil­lä ai­kai­sem­min
• Yh­teis­työ­tä olisi voitu aloit­taa ilman näitä ky­sy­myk­siä­kin
• Vi­siot – mitä ha­luam­me kou­luil­tam­me? On pal­jon mah­dol­li­suuk­sia
• Yh­teis­työn yli kie­li­ra­jo­jen tu­li­si näkyä jo esi­mer­kik­si kun­nan verk­ko­si­vuil­la. Ku­vaus siitä, mitä suomen-​ ja ruot­sin­kie­li­set kou­lut jo te­ke­vät yh­des­sä
• On tär­ke­ää saada ope­tus­ta omal­la äi­din­kie­lel­lä – mutta yh­tei­siä pro­jek­te­ja jne.
• Po­si­tii­vis­ta, että ikä­ryh­mät ovat hie­man se­koi­tet­tu­ja – päi­vä­ko­dis­ta ala-​asteelle
• Pi­lot­ti­han­ke yh­teis­työs­tä kie­li­ra­jo­jen yli?
• Useat op­pi­laat ka­toa­vat Väs­tanf­jär­din kou­lun ti­las­tois­ta – esi­mer­kik­si suo­men­kie­li­set, jotka aloit­ta­vat ruot­sin­kie­li­ses­sä kou­lus­sa
• Työ­paik­ko­ja ja asun­to­ja on niu­kas­ti Väs­tanf­jär­dis­sä
• Kuin­ka suuri on “liian suuri” luok­ka?
• Voiko tar­kis­taa ul­ko­puo­lis­ten kiin­nos­tus­ta käydä Väs­tanf­jär­din kou­lua (hen­ki­löi­tä, jotka asu­vat kou­lu­pii­rin ul­ko­puo­lel­la)?
• Onko “se­ka­kie­li” edes on­gel­ma?
• On muis­tet­ta­va, että meil­lä on “saaristo-​olosuhteet” – ei voida suo­raan ver­ra­ta mui­hin kun­tiin
• So­fian päi­vä­ko­ti val­mis­taa päi­vä­ko­ti­lap­set erit­täin hyvin kou­luun – vai­keu­tuu, jos hei­dän pitää mennä Ke­mi­öön
• Näin suu­ris­sa yh­teyk­sis­sä nousee esiin “ai­kui­sen nä­kö­kul­ma” – lap­set pär­jää­vät var­mas­ti “suu­res­sa maa­il­mas­sa”, vaik­ka so­si­aa­li­nen piiri olisi kou­lus­sa pieni

• Miksi kiire?
• Onko otet­tu huo­mioon maa­il­man ti­lan­ne – il­mas­to, Ve­nä­jän sota – mitä teh­dään, jos kau­pun­geis­ta alkaa tulla esi­mer­kik­si il­mas­to­pa­ko­lai­sia?
• Onko tar­kas­tel­tu, kuin­ka moni lapsi on muut­ta­nut kun­taan vii­meis­ten seit­se­män vuo­den ai­ka­na?
• Voiko olet­taa, että Ke­miön­saa­ren kun­nan si­säi­set vuo­krat ovat kor­keam­mal­la ta­sol­la kuin mui­den kun­tien?
• Onko viime ai­koi­na muut­ta­neil­ta ky­syt­ty, miksi he ovat muut­ta­neet Ke­miön­saa­reen? Voisi antaa pers­pek­tii­viä siitä, mil­lai­set ih­mi­set ha­lua­vat tänne muut­taa.
• Eikö kunta itse usko ve­to­voi­maan­sa?
• Ke­miön­saa­rel­la on kau­nis, upea luon­to – kyllä tänne ih­mi­siä tulee, jos niitä vain hou­ku­tel­laan.
• Kak­si­kie­li­syys on myös asia, mistä tu­li­si olla ylpeä → kak­si­kie­li­syy­den mah­dol­li­suus antaa lap­sil­le pal­jon.
• Yh­teis­työ ka­to­aa päi­vä­ko­din jäl­keen – yh­teis­työn tu­li­si alkaa päi­vä­ko­dis­ta ja jat­kua siitä.
• Vas­tak­kai­na­set­te­lu (suomi-​ruotsi) on suur­ta Ke­miön­saa­rel­la.
• Viime vuon­na saa­rel­le muut­ta­nut 135 ja pois muut­ta­nut 133 – miksi?
• Voi­mat tu­li­si kes­kit­tää asuk­kai­den hou­kut­te­le­mi­seen.
• Il­mas­ton­muu­tok­sel­le tu­li­si to­del­la tehdä jo­tain, jotta lap­sia ha­lut­tai­siin tehdä.
• Lo­pe­te­taan saa­ren mus­ta­maa­laa­mi­nen.
• Tu­li­si kes­kit­tyä asioi­hin kuten kuin­ka help­poa Ke­miön­saa­rel­la on ra­ken­taa, pe­rus­taa yri­tys yms.
• Hyvät kak­si­kie­li­set kou­lut voi­si­vat hou­ku­tel­la.
• Pieni koulu ei ole niin help­po ja haus­ka.
• So­si­aa­li­nen puoli on niin tär­keä ot­taen huo­mioon esi­mer­kik­si tu­le­vai­suu­den työ­elä­mä.

• Esi­tet­tiin ter­veh­dys hen­ki­löl­tä, jolla on kou­lu­lai­sia Vä­nös­sä. Vä­nöl­lä on Taa­lin­teh­taan pos­ti­nu­me­ro ja näkyy siten Taa­lin­teh­taan pos­ti­nu­me­ro­ti­las­tois­sa. Ter­veh­dyk­ses­sä ky­syt­tiin, voi­si­ko kou­lu­mat­kan suun­na­ta toi­seen suun­taan kohti Hitis-​Rosala sko­laa? Voi­si­vat­ko 7.–9. luok­kien nuo­ret ko­koon­tua Hitis-​Rosalan kou­luun saa­dak­seen ope­tuk­sen­sa siel­lä?
• Vuon­na 1974 teh­tiin Hiit­tis­ten saa­ris­tol­le väes­tö­en­nus­tei­ta, jois­sa en­na­koi­tiin, että vuon­na 2000 tääl­lä ei olisi lain­kaan lap­sia. Mutta vuon­na 2000 tääl­lä oli melko pal­jon lap­sia. Ti­las­toi­hin ei voi luot­taa. Koulu kas­voi, jol­loin meil­lä oli kaksi opet­ta­jaa. Nä­kö­kul­man kou­lu­asioi­hin saa­ris­tos­sa on ol­ta­va vä­hin­tään 50 vuot­ta. Kun­nal­le mak­se­taan yli 2 mil­joo­naa euroa saa­ris­to­li­sää, ja ne rahat on käy­tet­tä­vä tähän. Ja ku­kaan ei al­le­kir­joi­ta sitä, että tässä kou­lus­sa olisi huono pe­da­go­giik­ka.
• Itse olen käy­nyt kou­lua yli 100 op­pi­laan kans­sa, ja voin sanoa, että sel­lai­ses­sa kou­lus­sa ei seu­rus­tel­la vuo­si­luok­kien vä­lil­lä, ja tytöt ja po­jat­kin seu­rus­te­le­vat erik­seen.
• Miksi kaik­ki ruot­sin­kie­li­set 7.–9. luok­kien op­pi­laat eivät voi tulla Taa­lin­teh­taal­le saa­ris­ton vuok­si?
• Olen käy­nyt kou­lua Taa­lin­teh­taal­la, enkä suo­sit­te­le sitä ke­nel­le­kään.
• Olen käy­nyt kou­lua Väs­tanf­jär­dis­sä ja Ke­miös­sä yh­dys­luo­kis­sa, eikä siel­lä ollut kiusaa­mis­ta. Sen jäl­keen, kun siir­ryim­me yh­teis­kou­luun, kiusaa­mi­nen alkoi. Hitis-​Rosala sko­las­ta on hyviä tu­lok­sia, monet tääl­tä ovat pääs­seet yli­op­pi­laik­si.
• Mitä tar­koit­ta­vat kak­si­kie­li­set kou­lut? Tut­ki­mus­ten mu­kaan on yk­si­se­lit­tei­ses­ti osoi­tet­tu, että ruot­sin kie­len eril­lis­rat­kai­sut ovat tär­kei­tä.
• Miten kuusi­vuo­ti­aan on tar­koi­tus sel­vi­tä mat­kas­ta, joka si­säl­tää laut­ta­mat­kan? Ai­koo­ko hän mat­kus­taa yksin laut­ta­mat­kal­la puoli tun­tia?
• Hitis-​Rosalan kou­lua EI saa lak­kaut­taa. Sen on ol­ta­va ole­mas­sa vielä 30 vuo­den ku­lut­tua­kin. Emme voi sanoa, että se lak­kau­te­taan 5 tai 10 vuo­den ku­lut­tua.
• Olem­me tul­leet kau­pun­gis­ta ja yri­täm­me mai­nos­taa luon­toa ja saa­ris­toa. Kun­nan olisi myös mai­nos­tet­ta­va.
• Sel­vi­tyk­ses­sä on kaksi kun­taa, jotka ovat saa­ris­to­kun­tia ja siten ver­tai­lu­kel­poi­sia, Maa­lah­ti ja Ke­miön­saa­ri. Hitis-​Rosala skola on oleel­li­nen saa­ris­to­li­säl­le. Jos koulu ka­to­aa, saa­ris­to­li­sä voi olla uhat­tu­na.
• On ar­vo­kas­ta, että päi­vä­ko­ti ja koulu ovat sa­mas­sa ra­ken­nuk­ses­sa.
• Lap­set jat­ka­vat seu­rus­te­lua kou­lun jäl­keen, joten kaik­ki asu­vat lä­hel­lä ja tun­te­vat toi­sen­sa en­tuu­des­taan.
• Ke­miön­saa­ren kun­nan on teh­tä­vä jo­tain, jotta lap­set pää­se­vät har­ras­tuk­siin. Ei voi olla niin, että ei tie­de­tä, mah­tuu­ko mu­kaan ta­kai­sin. Joten tämä on jo­tain, mihin Ke­miön­saa­ren kun­nan on työs­ken­nel­tä­vä. Eikä se saa mak­saa.
• Ei­vät­kö koulu ja päi­vä­ko­ti voi hank­kia ja antaa etuajo-​oikeusmerkkejä op­pi­lai­den per­heil­le?
• Ha­luan antaa kii­tok­sen kun­nal­le, joka on sat­san­nut ja kun­nos­ta­nut kou­lua.
• Ylei­sön ky­sy­mys: Ei­vät­kö van­hem­mat ole huo­lis­saan so­si­aa­li­sis­ta nä­kö­kul­mis­ta, kun lap­set siir­ty­vät 7.–9. luo­kal­le? Ryh­mä­töi­tä jne., joita ei ole tehty sa­mas­sa laa­juu­des­sa pie­nes­sä kou­lus­sa. Vas­taus: Eivät, van­hem­mat eivät ole siitä huo­lis­saan. Sen näkee op­pi­mis­tu­lok­sis­ta. Toki se on yk­si­löl­lis­tä. Osa lap­sis­ta har­ras­taa myös man­te­reel­la.
• Siir­ty­mä 6. luo­kal­ta 7. luo­kal­le on ke­hit­ty­nyt ver­rat­tu­na sii­hen, mitä se oli ai­em­min.
• Ryh­mä­työs­ken­te­lyä har­joi­tel­laan myös te­ke­mäl­lä etäyh­teis­työ­tä toi­sen kou­lun kans­sa tai vie­rai­le­mal­la toi­ses­sa kou­lus­sa tai kou­lu­vaih­dol­la.
• Dals­bruks sko­laa käy­vät op­pi­laat voi­vat myös tulla ly­hyil­le vie­rai­luil­le Hitis-​Rosala sko­laan.
• Syn­ty­nei­den las­ten määrä vä­he­nee koko maas­sa.
• Is­tum­me ja poh­dim­me po­si­tii­vis­ta on­gel­maa, että pien­ten las­ten ol­les­sa kou­luis­sa on kil­pai­lue­tu.
• Hitis-​Rosala sko­lan sul­ke­mi­nen olisi kuo­li­nis­ku elä­väl­le saa­ris­tol­le.
• Taus­tal­la syy täl­lai­seen sel­vi­tyk­seen: Vuon­na 2023 kun­nas­sa syn­tyi 28 lasta, ja meil­lä on 6 ala­kou­lua, joil­le nämä jae­taan. Hitis-​Rosala skola on eri­tyis­ta­paus, se ei lisää eikä vä­hen­nä mui­den kou­lu­jen tar­vet­ta. Enim­mäk­seen ky­sy­mys siitä, että lap­sia on ol­ta­va yli­pään­sä. Tässä vie­res­sä Småskolanissa (Saa­ris­to­sää­tiön vuokra­talossa) odot­taa val­mis talo per­heel­le.
• 7.–9. luok­ka­lai­set Ke­miös­tä alas Taa­lin­teh­taal­le, niin pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä ei ole on­gel­maa.
• Kun luim­me tästä sel­vi­tyk­ses­tä ja näim­me, että “ei ole pe­da­go­gis­ta pe­rus­taa”, niin kyl­mät vä­reet tu­li­vat. Nimiä ke­rä­tään sekä pa­pe­ril­la että ver­kos­sa al­le­kir­joi­tet­ta­vak­si. Niitä on kau­pas­sa, lau­tal­la, Ro­sa­las­sa, josta leh­tiä hae­taan, ja Vii­kin­ki­kes­kuk­ses­sa, joka on avoin­na pää­siäi­se­nä. Ni­mi­lis­tat löy­ty­vät osoit­tees­ta skri­vun­der.com.

KE­MIÖN­SAA­REN KES­KUS­KOU­LUN HEN­KI­LÖ­KUN­NAN LAUSUN­TO KOU­LU­VERK­KO­SEL­VI­TYK­SES­TÄ 12.4.2024

Ke­miön­saa­ren kes­kus­kou­lun hen­ki­lö­kun­ta on kes­kus­tel­lut ja poh­ti­nut kou­lu­verk­ko­sel­vi­tyk­sen eri vaih­toeh­to­ja. Seu­raa­vat asiat nousi­vat esiin kes­kus­te­luis­sa:

Vaih­toeh­to 1. Pi­de­tään kou­lu­verk­ko ny­kyi­sel­lään ja vas­ta­taan lap­si­mää­rän pie­ne­ne­mi­seen ope­tus­ryh­mien yh­dis­tä­mi­sel­lä.

Vaih­toeh­to 1 koet­tiin ne­ga­tii­vi­sek­si mo­nel­ta kan­til­ta. Ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen tulee haas­teel­li­sem­mak­si, kun luo­kan­opet­ta­jien määrä pie­ne­nee. Yh­dys­luo­kat ovat tuen tar­peen op­pi­lail­le haas­ta­vam­pia. Las­ten it­seoh­jau­tu­vuus ja vas­tuun­ot­to tänä päi­vä­nä on usein heik­koa ja op­pi­lai­den tu­ke­mi­nen on haas­teel­li­sem­paa jos ryh­mät ovat isoja ja/tai he­te­ro­gee­ni­sia. Las­ten ar­jes­sa olisi vä­hem­män ai­kui­sia ja va­lin­nai­suus ka­pe­nee. Kielipolku-​yhteistyö on haas­ta­vaa jär­jes­tää, kun ja jos kie­li­ryh­mät ovat kau­ka­na toi­sis­taan. Yh­tei­söl­li­syys ja kol­le­gi­aa­li­nen tuki työ­pai­kal­la vä­he­nee ja kou­lun ke­hit­tä­mi­nen on työ­lääm­pää pie­nem­mäl­lä po­ru­kal­la. Rek­ry­toin­ti­vai­keu­det ja ope­tus­vel­vol­li­suus­tun­tien täyt­ty­mi­nen voi olla han­ka­laa. Po­si­tii­vi­se­na koet­tiin yh­te­näis­kou­lu­mal­lin säi­ly­mi­nen, mikä taas toi­saal­ta hel­pot­taa ope­tus­re­surs­sin jär­jes­tä­mis­tä ja tun­tien täyt­ty­mis­tä. Suo­men­kie­li­sen op­pi­mi­sym­pä­ris­tön säi­ly­mi­nen tukee op­pi­lai­ta, joil­la on kie­lel­li­siä vai­keuk­sia.

Vaih­toeh­to 3. Ke­hi­te­tään ruotsin-​ ja suo­men­kie­lis­tä ope­tus­ta eril­lään toi­sis­taan ja lak­kau­te­taan ne yk­si­köt, jotka eivät ole enää elin­kel­poi­sia.

Vaih­toeh­to 3 koet­tiin ko­ko­nai­suu­te­na huo­nok­si vaih­toeh­dok­si suo­men­kie­li­sen ylä­kou­lun vie­rus­kun­taan siir­tä­mi­sen takia. Tämä ei ole yh­den­ver­tai­nen vaih­toeh­to kie­li­ryh­mien vä­lil­lä ja kie­li­ryh­mien vä­li­nen yh­teis­työ ja nuo­ri­son yh­tei­söl­li­syys jäi­si­vät ko­ko­naan to­teu­tu­mat­ta ylä­kou­lu­jen osal­ta. Tämä var­mas­ti li­säi­si myös suo­men­kie­li­sen väes­tön muut­toa pois saa­rel­ta ja vä­hen­täi­si kun­nan ve­to­voi­mai­suut­ta lap­si­per­heil­le. Nyt jo osa per­heis­tä muut­taa saa­rel­ta pois siinä vai­hees­sa, kun van­hin lapsi läh­tee opis­ke­le­maan toi­sen as­teen kou­luun. Muu­tet­tai­siin­ko jat­kos­sa pois jo heti ala­kou­lun jäl­keen? Muut­tai­si­ko saa­rel­le enää lap­si­per­hei­tä, jos tääl­lä ei ole ylä­kou­lua? Myös pä­te­vää hen­ki­lö­kun­taa voisi olla vai­keam­pi pitää/saada. Li­säk­si op­pi­lai­den kou­lu­mat­kois­ta tu­li­si pit­kiä, sekä ala­kou­lu­lais­ten että ylä­kou­lu­lais­ten mat­kat pi­den­tyi­si­vät mer­kit­tä­väs­ti.

Miksi tässä vaih­toeh­dos­sa suo­men­kie­li­nen ylä­kou­lu siir­re­tään toi­seen kun­taan? Suo­men­kie­li­nen ope­tus voi­tai­siin jär­jes­tää yh­te­näis­kou­lu­na eskari-​9.lk. Jos ruot­sin­kie­li­nen­kään ylä­kou­lu ei olisi elin­voi­mai­nen tu­le­vai­suu­des­sa, miksi vain suo­men­kie­li­set op­pi­laat siir­ret­täi­siin toi­seen kun­taan. Jos ope­tus jär­jes­te­tään yh­te­näis­kou­lu­na, suo­men­kie­li­set opet­ta­jat voi­vat opet­taa sekä ylä- että ala­kou­lus­sa ja tun­nit riit­tä­vät opet­ta­jil­le pa­rem­min. Kun­nas­sa vä­he­ni­si­vät myös työ­pai­kat ja opet­ta­jia jou­dut­tai­siin ir­ti­sa­no­maan ja vir­ko­ja täy­tyi­si lak­kaut­taa.

Vaih­toeh­to 2. An­ne­taan yhä pe­rus­o­pe­tus­ta sa­mois­sa si­jain­neis­sa: Ke­miön kes­kus­ta (r/s), Taa­lin­teh­das (r/s), Väs­tanf­järd (r), mutta tii­vis­te­tään ra­ken­nus­kan­taa, suu­ren­ne­taan ryh­miä ja tar­kas­tel­laan op­pi­la­sa­luei­ta. Väs­tanf­järds sko­lan suh­teen seu­ra­taan op­pi­las­mää­rä­ti­lan­net­ta. Eril­lis­rat­kai­su Hitis-​Rosala (r) sko­las­ta ei vai­ku­ta mui­hin kou­lui­hin.

Vaih­toeh­to 2 koet­tiin par­haim­mak­si vaih­toeh­dok­si eri­lai­sin va­ri­aa­tioin. Ne­ga­tii­vi­si­na puo­li­na tässä vaih­toeh­dos­sa koet­tiin yh­te­näis­kou­lu­jen pois­tu­mi­nen (millä toki on myös po­si­tii­vi­sia puo­lia var­sin­kin ala­kou­lun op­pi­lai­den kan­nal­ta), yh­teis­ten opet­ta­jien kul­ke­mi­nen kah­den kou­lun vä­lil­lä ja sii­hen ku­lu­va aika (toki usea opet­ta­ja kul­kee jo nyt kou­lu­jen vä­lil­lä) sekä työyh­tei­sön ha­jau­tu­mi­nen sekä pelko ope­tus­tun­tien riit­tä­mät­tö­myy­des­tä. Amos­puis­ton kou­lun ti­lo­jen so­pi­vuus, es­teet­tö­myys ja riit­tä­vyys pe­da­go­gi­sel­ta kan­nal­ta (esim. pien­luo­kat) mie­ti­tyt­ti myös.

Toi­saal­ta po­si­tii­vi­sek­si koet­tiin se, että kun­nan kaik­ki ylä­kou­lu­lai­set oli­si­vat sa­mas­sa pai­kas­sa. Tämä mah­dol­lis­tai­si ope­tuk­sen laa­dun py­sy­mi­sen kor­kea­na, joh­tuen ope­tus­tun­tien riit­tä­mi­ses­tä ja pä­te­vien opet­ta­jien py­sy­mi­ses­tä ja riit­tä­mi­ses­tä saa­rel­la. Yh­teis­työ yli kie­li­ra­jo­jen hel­pot­tui­si, kun sekä ylä- että ala­kou­lut saa­rel­la toi­mi­si­vat sa­mois­sa ra­ken­nuk­sis­sa. Se li­säi­si myös uusia yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia. Op­pi­laat voi­si­vat mo­ti­voi­tua eri ta­val­la kiel­ten opis­ke­luun, kun kie­li­ryh­mät oli­si­vat yh­des­sä pie­nes­tä asti, eikä heitä ero­tel­tai­si eri ra­ken­nuk­siin. Useam­mat so­si­aa­li­set suh­teet laa­jen­tai­si­vat ka­ve­ri­pii­re­jä ja pää­si­sim­me hel­pom­min kohti kun­nan ta­voi­tet­ta elä­väs­tä kak­si­kie­li­syy­des­tä. Kum­man­kin kie­len käyt­tä­mi­nen ja kuu­le­mi­nen päi­vit­täin loisi po­si­tii­vi­sen ja su­vait­se­vai­sem­man kas­vu­ym­pä­ris­tön. Va­lin­nai­sai­ne­tar­jot­ti­met laa­je­ni­si­vat, jos ryh­miä läh­de­tään suun­nit­te­le­maan kak­si­kie­li­sik­si. Toki täl­löin huo­mioi­daan se, että kaik­ki saa­vat ope­tus­ta omal­la äi­din­kie­lel­lään. Ala­kou­lun op­pi­lai­den kan­nal­ta Amos­puis­ton vä­li­tun­ti­pi­ha ja ym­pä­röi­vä luon­to ja lii­kun­ta­mah­dol­li­suu­det ovat pa­rem­mat kuin kou­lu­kes­kuk­sen pi­has­sa.

Vaik­ka yh­te­näis­kou­lus­sa on pal­jon hy­viä­kin puo­lia, par­haim­pa­na vaih­toeh­to­na ylei­ses­ti koet­tiin kie­li­ryh­mien yh­dis­tä­mi­nen sa­moi­hin ra­ken­nuk­siin yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sien hel­pot­ta­mi­sek­si. Suo­men­kie­li­sen ala­kou­lun siir­ty­mi­nen Amos­puis­ton kou­luun koet­tiin hy­vä­nä vaih­toeh­to­na, mutta se vaa­tii hyvää toi­min­ta­kult­tuu­ri­muu­tok­sen suun­nit­te­lua ja aikaa muu­tok­sen suun­nit­te­luun ja to­teut­ta­mi­seen. Luok­kien 1.-4. siir­ty­mi­nen koet­tiin hy­väk­si, mutta ti­lo­jen mah­dol­li­nen ah­taus mie­ti­tyt­ti. Sa­moin poh­dit­tiin ope­tus­tun­tien riit­tä­mis­tä kai­kil­le opet­ta­jil­le. Suuri osa opet­ta­jis­ta tulee saa­ren ul­ko­puo­lel­ta ja erit­täin tär­ke­ää olisi ottaa huo­mioon täy­sien tun­tien riit­tä­mi­nen kai­kil­le,jotta pä­te­vät opet­ta­jat saa­daan pi­det­tyä töis­sä saa­rel­la. Jos ope­tus­hen­ki­lös­tö on epä­pä­te­vää, vai­kut­taa se suo­raan ope­tuk­sen laa­tuun. Li­säk­si mie­ti­tyt­ti, miten jat­kos­sa pys­ty­tään vas­taa­maan suo­men­kie­lis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­sen sekä te­hos­te­tun tuen tar­pee­seen. Liian isot ja he­te­ro­gee­ni­set ryh­mät vai­keut­ta­vat tuen tar­pee­seen vas­taa­mis­ta.

Op­pi­lai­den vä­he­ne­mi­nen Taa­lin­teh­taal­la tulee en­nus­tei­den mu­kaan joh­ta­maan op­pi­las­mää­rien ja opet­ta­jien mää­rän pie­ne­ne­mi­seen. Missä vai­hees­sa esi­mer­kik­si 5.-6. -​luokkien siir­tä­mi­nen kes­kus­tan kou­lun ti­loi­hin tu­li­si jär­ke­väk­si? Ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen Taa­lin­teh­taal­la han­ka­loi­tuu sil­loin, jos usei­ta luok­kia ale­taan yh­dis­tää ja opet­ta­jien määrä vä­he­nee. Eh­do­tuk­se­na voisi olla myös 5.-9. luok­kien koulu ny­kyi­ses­sä kou­lu­kes­kuk­ses­sa, jol­loin kum­man­kin kie­li­ryh­män 5.-6. -​luokat si­joit­tui­si­vat yh­teen paik­kaan. Täl­löin ai­neen­opet­ta­jien vä­li­nen sekä luo­kan­opet­ta­jien vä­li­nen yh­teis­työ mah­dol­lis­tui­si pa­rem­min ja tun­nit voi­si­vat myös riit­tää pa­rem­min kum­mas­sa­kin opet­ta­ja­ryh­mäs­sä.

Kuin­ka pit­kään Väs­tanf­jär­din koulu säi­lyy ja miten op­pi­laat suo­men­kie­li­sen ala­kou­lun li­säk­si mah­tu­vat Amos­puis­toon vai mah­tu­vat­ko? Oli­si­ko täs­sä­kin vai­hees­sa hel­pom­paa aja­tel­la osan, joko 6.luok­kien tai 5.-6. -​luokkien si­joit­ta­mis­ta kou­lu­kes­kuk­seen?

Missä val­mis­ta­van ope­tuk­sen ryhmä si­jait­si­si, jotta op­pi­lai­ta voi­daan in­tegroi­da suo­men­kie­li­siin ope­tus­ryh­miin? Täy­tyy­kö val­mis­ta­va ope­tus ha­jaut­taa, jotta sekä ylä­kou­lun että ala­kou­lun op­pi­lail­la on mah­dol­li­suus in­tegroi­tu­mi­seen? Saa­rel­le muut­taa edel­leen op­pi­lai­ta, jotka eivät puhu suo­mea esim. Vi­ros­ta.

Ylei­ses­ti on erit­täin hyvä, että vaih­toeh­to­ja poh­di­taan mo­nel­ta kan­nal­ta ja se va­ri­aa­tio mihin pää­dy­tään, val­mis­tel­laan huo­lel­li­ses­ti. To­den­nä­köi­ses­ti por­tait­tain ete­ne­mi­nen olisi jär­ke­vin­tä. Täl­löin sekä työyh­tei­söt, jotka tu­le­vat yh­dis­ty­mään sekä myös op­pi­laat ja per­heet eh­ti­vät val­mis­tau­tua tu­le­viin isoi­hin muu­tok­siin pa­rem­min. Jos kunta ha­lu­aa pa­nos­taa ve­to­voi­mai­suu­teen­sa, ovat kou­lut mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa var­sin­kin lap­si­per­heil­le. Yh­te­nä huo­mio­na myös se, että saa­rel­le muut­ta­vat suo­men­kie­li­set op­pi­laat ovat yleen­sä aina opis­kel­leet B-​ruotsia, joka alkaa vasta 6.luo­kal­ta. Alem­mil­le luo­kil­le tu­li­jat eivät siis ole opis­kel­leet yleen­sä ruot­sia ol­len­kaan vaan aloit­ta­vat A-​ruotsin opis­ke­lun esim. 4. tai 5. -​luokalla, kun muut ovat opis­kel­leet ruot­sia jo 3. luo­kas­ta al­kaen. Jat­kos­sa­kin ruot­sin opis­ke­lu ala­kou­lus­sa ja­kau­tuu eri ta­soi­hin vii­meis­tään 6.luo­kal­la.

Pel­ko­na meil­lä on se, että pää­tös­tä ei saada teh­tyä vaan se jä­te­tään roik­ku­maan. Se voi joh­taa sii­hen, että pää­tök­siä ei tehdä ko­ko­nai­suut­ta aja­tel­len vaan no­peas­ti lu­ku­kausi ker­ral­laan. Opet­ta­jien si­tou­tu­mi­nen työ­paik­kaan ja työ­nan­ta­jaan vaa­ran­tuu epä­var­muu­des­ta joh­tuen. Muu­tok­siin tu­li­si va­ra­ta riit­tä­väs­ti aikaa, jotta esi­mer­kik­si toi­min­ta­kult­tuu­rin muu­tos eh­di­tään suun­ni­tel­la toi­mi­vak­si ja jär­ke­väk­si, eikä pää­tös tule yh­täk­kiä.

Sääs­tö­jä ei saa­vu­te­ta te­ke­mät­tä jon­kin­nä­köi­siä in­ves­toin­te­ja esim. ra­ken­nus­ten pe­rus­kun­to, riit­tä­mi­nen, mah­dol­li­set tu­le­vat si­säil­maon­gel­mat, kou­lu­kul­je­tus­ten jär­jes­tä­mi­nen. Täy­tyy­kö las­kel­mia yrit­tää tehdä vielä tar­kem­min? To­del­li­sia sääs­tö­jä oli­si­vat kou­lu­ra­ken­nuk­sis­ta luo­pu­mi­nen, kuten Taa­lin­teh­taan ja Väs­tanf­jär­din koulu.

Inget av de givna al­ter­na­ti­ven kan en­ligt vår me­ning ge­nomfö­ras utan en viss mo­di­fie­ring och tågordning. För Amos­par­kens sko­las del öns­kar vi att föl­jan­de beak­tas:

• Om ele­ver med special­pe­da­go­gis­ka behov in­tegre­ras i klas­ser­na krävs det mindre klas­ser
  • Stör­re grup­per krä­ver att det finns specialklas­ser

Om den finskspråkiga sko­lan in­tegre­ras i Amos­par­kens skola bör det även i det skede fin­nas ut­rym­me för del­ning av klas­ser / specia­lun­der­vis­ning, ut­rym­me för ma­te­rial för två sko­lor, ar­bet­sut­rym­me för alla lä­ra­re, en ut­räk­ning att slöjd, gym­nas­tik och musi­kut­rym­men räc­ker till (inte bara teo­re­tiskt utan även sche­ma­tek­niskt), pe­da­go­giskt an­vänd­ba­ra klass­rum. In­tegre­rin­gen av den finskspråkiga sko­lan bör ske steg­vis från förs­ko­lan men en årskurs i taget.

Väs­tanf­järds skola kan in­tegre­ras med Amos­par­ken då de ryms in på ett vet­tigt och pe­da­go­giskt sätt.

• Vad hän­der med de lä­rart­jäns­ter som då är över­lopps?

En­ligt ut­red­nin­gen har Amos­par­kens skola nio stora klass­rum.

• I Amos­par­ken finns det en­ligt vårt pe­da­go­gis­ka syn­sätt föl­jan­de klass­rum:
  • 23–24 ele­ver 2 klass­rum
  • 21–23 ele­ver 1 klass­rum
  • 17–18 ele­ver 1 klass­rum
  • 15–16 ele­ver 5 klass­rum
  • 11–12 ele­ver 1 klass­rum
  • 9–10 ele­ver 1 klass­rum

För att öka grupps­tor­le­ken och ele­van­ta­let i Dals­bruk kan en del av ele­ver­na från Väs­tanf­järd sty­ras till Dals­bruk.

Sam­man­sat­ta klas­ser är inget att ef­ter­strä­va.

Ki­mi­to­öns gym­na­siums place­ring och sym­bios med åk 7–9 borde ha beak­tats i ut­red­nin­gen.

Förs­lag och idéer som kom­mit fram under ett per­so­nal­mö­te i Dals­bruks skola den 26 mars 2024:

– Un­der­vis­ningsgrup­per­na ska inte bli för stora, under 20 ele­ver.

– Taa­lin­teh­taan koulu kan flyt­ta in och verka i Dals­bruks sko­las ut­rym­men. Men sko­lor­na ska vara två åtskilda ad­mi­ni­stra­ti­va en­he­ter.

– Tan­ken att finsk-​ och svenskspråkiga ele­ver skul­le ha ge­men­sam­ma lek­tio­ner gil­lar vi inte. Ele­ver ska ha rätt till un­der­vis­ning på sitt eget modersmål. Många lä­ra­re kän­ner sig des­su­tom osä­kra ifall de skul­le be­hö­va un­der­vi­sa på det andra in­hems­ka språket. Ifall två lä­ra­re, en svenskspråkig och en finskspråkig, ska un­der­vi­sa till­sam­mans krä­ver det en massa sampla­ne­rings­tid och tar även myc­ket tim­re­surs.

– Ifall Väs­tanf­järds skola stängs så tyc­ker vi att ele­ver­na från Västanfjärdsområdet bör­jar i Dals­bruks skola.

– Ifall Väs­tanf­järds skola be­va­ras så kan Väs­tanf­järds sko­las ele­ver flyt­ta över till Dals­bruks skola till årskurs 7, för att stär­ka Dals­bruks skola 7−9.

Gäl­lan­de åk 7−9 har vi tre olika förs­lag:

– Alla svenskspråkiga ele­ver i 7−9 går i skola i Dals­bruks skola. Då sä­kers­täl­ler man att skärgårdselevernas skol­re­sor hålls inom laglig gräns. En annan mo­ti­ve­ring är att alla idrott­san­lägg­nin­gar lig­ger nära sko­lan: sportplan, skidspår, skrids­kois, spånbana, mo­tions­hal­len. I Dals­bruk finns des­su­tom fler un­der­vis­nings­mil­jö­er på gångavstånd – t.ex. havet, sko­gen, myren.

Skol­huset i Dals­bruk torde vara i bätt­re skick än Ki­mi­to skolcen­ter, som stän­digt krä­ver reparationsåtgärder.

För att ut­nytt­ja sy­ner­gier kunde även gym­na­siet flyt­ta med till Dals­bruk, vil­ket skul­le vara en mer lämplig plats ef­ter­som gym­na­siet har sat­sat på ma­ri­na lin­jen.

– De svenskspråkiga ele­ver­na i 7−9 fort­sät­ter att un­der­vi­sas i Dals­bruk samt i Ki­mi­to pga att skol­re­sor­na blir för långa för skärgårdseleverna i Dalsbruksområdet, men även för lång för ele­ver från t ex Mjö­sund att komma till Dals­bruk.

Ifall Väs­tanf­järd­se­le­ver­na flyt­tar över till Dals­bruk för åk 7−9, så blir Ki­mi­to­nej­dens skola snab­ba­re en en­se­ries skola och då fri­görs un­der­vis­nings­tid, där lä­ra­re kan komma till Dals­bruk för att un­der­vi­sa. Mo­del­len skul­le vara som i Korpo/Nagu där de har många ge­men­sam­ma lä­ra­re som är några dagar i den ena sko­lan och några dagar i den andra. Det är lät­ta­re att lä­ra­re kör sträc­kan Ki­mi­to−Dals­bruk, i stäl­let för att ele­ver­na ska åka runt om­kring hela Ki­mi­to­ön.

– En­hetss­ko­lans tänk kunde be­va­ras och ut­vecklas. Dals­bruks skola och Ke­miön­saa­ren kes­kus­kou­lu skul­le fort­sät­ta som en­hetss­ko­lor, even­tuellt så att Taa­lin­teh­taan koulu går ihop med Ke­miön­saa­ren kes­kus­kou­lu och Väs­tanf­järds skola med Dals­bruks skola. Amos­par­kens skola och Ki­mi­to­nej­dens skola skul­le gå sam­man till en en­hetss­ko­la.

En del av äm­nes­lä­rar­na kunde då få sin un­der­vis­ningss­kyl­dig­het fylld i en­hetss­ko­lan, men ändå borde ut­by­tet av äm­nes­lä­ra­re mel­lan Ki­mi­to­nej­dens skola och Dals­bruks skola fort­sät­ta inom vissa ämnesområden.

– Vi gil­lar inte tan­ken på att Dals­bruks skola 7−9 skul­le läg­gas ner, därför att si­tua­tio­nen för skärgårdseleverna blir omöj­lig. Vi gil­lar inte tan­ken på att de skul­le bo in­ne­boen­de i Ki­mi­to under skol­vec­kan, för i vår mo­der­na värld måste barn få ha rätt att bo med sin fa­milj.

– Hy­bri­dun­der­vis­ning som föreslås för skärgårdseleverna, ifall Dals­bruks skola 7−9 läggs ner, är ingen bra lös­ning. Det be­ty­der att dessa ele­ver aldrig rik­tigt blir en del av sina klas­ser, då de bara är några dagar i vec­kan när­va­ran­de i Ki­mi­to. En­ligt förs­la­get skul­le det vara fråga om rea­läm­nen som skul­le ske via dis­tans från Dals­bruks skola. Det be­ty­der i klartext att de dagar som skärgårdseleverna är när­va­ran­de i Ki­mi­to så skul­le det vara prak­tis­ka ämnen/till­val­säm­nen på sche­mat, medan de dagar de är på dis­tans så måste det vara rea­läm­nen på sche­mat.

Det här be­ty­der att alla svenskspråkiga ele­ver i 7−9 får en pe­da­go­giskt dålig lä­sord­ning. Det kan vara tungt att en hel dag ha krea­ti­va ämnen och även tungt att ha hela dagar bara teo­re­tis­ka ämnen.

Väs­tanf­järds sko­las kom­men­ta­rer om sko­lut­red­nin­gen

• Proces­sen har varit bra och öppen. Alla har bli­vit hörda, även ele­ver­na.
• Pre­sen­ta­tio­nen av ut­red­nin­gen var också bra
• Ut­red­nin­gen är om­fat­tan­de och sedd från olika pers­pek­tiv, men har man fått med allt vä­sent­ligt fun­de­rar vi.
• Ki­mi­to­öns kom­mun är en barn­vän­lig kom­mun, för­verkli­gas detta om vi stän­ger sko­lor?
• Al­ter­na­ti­ven som finns med i ut­red­nin­gen är bra och också det att det påvisas vad som hän­der ifall allt förblir som det är nu.
• Vi un­ders­tö­der al­ter­na­tiv 2, vi tyc­ker att det är bäst!
• Vi fun­de­rar ännu på om man borde se över de gamla upptagningsområdena som gäl­ler för att få gra­tis skolsk­juts i kom­mu­nen.

Utlåtande om ut­red­nin­gen av den grund­läg­gan­de ut­bild­nin­gen

Ger en liten skola en dålig start till sina ele­ver?

Det har i ut­red­nin­gen nämnts att det inte är pe­da­go­giskt förs­var­bart att be­va­ra små en­he­ter såsom Hitis-​Rosala skola, samt att ele­ver­na inte får den socia­la trä­ning de be­hö­ver. 

I prak­ti­ken kan ele­ver­na i Hitis-​Rosala skola stu­de­ra i egen takt, de som be­hö­ver mera tid kan få den, sam­ti­digt som de överpres­te­ran­de kan erb­ju­das en snab­ba­re takt i stu­dier­na. Un­der­vis­nin­gen är i myc­ket hög grad in­di­vi­dua­li­se­rad.

Den socia­la trä­nin­gen sker på ett annat sätt än i stör­re sko­lor. Man umgås mera över klass-​/åldersgränserna. Grup­par­be­ten med klass­kam­ra­ter och lags­pel är kans­ke svåra att ordna, men i lä­ropla­nen upp­ma­nar man till mångvetenskapliga pro­jekt, och dessa ger möj­lig­het till både grup­par­be­ten och andra sa­mar­bet­supp­gif­ter där alla del­tar på sin egen nivå. En ti­di­ga­re bild­nings­di­rek­tör i vår kom­mun kons­ta­te­ra­de att skärgårdseleverna kans­ke inte får exakt samma som ele­ver­na till lands, men de får så myc­ket annat gott i stäl­let.

Under de år som jag job­bat i Hitis-​Rosala skola, har fem av sko­lans ti­di­ga­re ele­ver bli­vit in­val­da i Ung­doms­par­la­men­tet. Av dessa har en fun­ge­rat som ordfö­ran­de och en som vice ordfö­ran­de. Detta torde vara ett tec­ken på att ele­ver från en liten skola kan bli fri­mo­di­ga, ak­ti­va och en­ga­ge­ra­de per­so­ner.

Av de ele­ver som under min tid som lä­ra­re gått i Hitis-​Rosala skola, har 16 ele­ver gått ut högs­ta­diet. Av dessa har 10 av­lagt studentexamen och en påbörjat sina gym­na­sies­tu­dier. 

Ele­ver från Hitis-​Rosala skola har bl.a. dok­to­re­rat i fysik, job­bat för NATO och Nor­dis­ka Rådet, dok­to­re­rar för tillfäl­let i kemi i Upp­sa­la, har Masterexamen i Glo­bal Chan­ge Eco­lo­gy men sik­tar på dubbelexamen genom sina arkitekt-​studier i Tyskland. Det finns många fler exempel på fina stu­die­re­sul­tat, och med det vill jag säga att skols­tar­ten i en liten skola be­vis­li­gen inte begrän­sar möj­lig­he­ter­na att stu­de­ra och jobba i stör­re sam­man­hang. 

Ele­ver med särs­kil­da behov som flyt­tat från stör­re sko­lor, har bör­jat må bätt­re i den lugna mil­jön. Vi har exempel på fall, där stora sko­lor med stora klas­ser bli­vit för stö­ki­ga för barn med bl.a. au­tis­tis­ka drag, och där fö­räl­drar­na sett fö­rändrin­gen mot det bätt­re i sitt barn redan efter en kort tid i Hitis-​Rosala skola.

Dyr enhet? 

I ut­red­nin­gen fram­kom­mer att ele­ver­na i Hitis-​Rosala skola är dyra i jämfö­rel­se med ele­ver i kom­mu­nens andra sko­lor. Inget ovän­tat re­sul­tat, ele­ver­na är få för tillfäl­let. Att lösa detta genom att flyt­ta ele­ver­na till Dals­bruks skola skul­le kans­ke kän­nas som en stor in­bes­pa­ring, men det uppstår nya ut­gif­ter som bör beak­tas i kal­ky­ler­na.

Skol­bygg­na­den blir inte tom fast sko­lan skul­le in­dra­gas. Kom­mu­nens dagvård ska fun­ge­ra så länge det finns barn, och denna verk­sam­het är be­lä­gen i skol­bygg­na­den. Mat och städ­ning be­hövs alltså obe­roen­de, och ut­gif­ter för fas­tig­he­ten kvarstår.

Tiden för skol­re­sor­na räk­nas inte från det klocks­lag då fär­jan läg­ger ut, utan från den stund då taxin ploc­kar upp ele­ven. För Hitis-​eleverna be­ty­der det en start ca kl 6.50 när det finns ele­ver att ploc­ka upp i Ro­sa­la. I prak­ti­ken blir den sam­man­lag­da re­se­ti­den 3 h/dag.

M/S Au­ro­ras turer pas­sar inte ihop med läng­den på skol­da­gar­na i åk 0–6, och således skul­le en taxibåt be­hö­va an­li­tas. Taxibåtar tra­fi­ke­rar inte i menfö­res­ti­der, så en svä­va­re be­hövs under vin­tern. I kom­mu­nen finns för tillfäl­let en tra­fi­kant som erb­ju­der svä­va­re, och han tra­fi­ke­rar i en annan del av kom­mu­nens skärgård. Ut­gif­ter­na för dessa tjäns­ter är be­ty­dan­de.

De yngre ele­ver­na (åk 0–3) skul­le inte kunna skic­kas en­sam­ma med fär­jan, en vuxen skul­le be­hö­vas för att över­va­ka resan. Al­ter­na­tivt skul­le taxin föra ele­ver­na ända till Dals­bruk.

Åk 7–9

Inför pla­ner­na att flyt­ta Dals­bruks skola åk 7–9 till Ki­mi­to bör beak­tas resan till och från Ki­mi­to. Det har nämnts att man ska ordna en snabb resa från Kas­näs till Ki­mi­to samt se­na­re­läg­ga skol­da­gens bör­jan. I nu­lä­get tar buss­re­san från Kas­näs till Dals­bruk ca 0,5 h p.g.a. att bus­sen ploc­kar upp ele­ver under resan. En resa rakt till Dals­bruk tar un­gefär hälf­ten av den tiden utan alla stopp. Samma fe­no­men torde leda till att en “snabb” resa för en skolsk­juts Kas­näs–Ki­mi­to räc­ker myc­ket längre än man tänkt sig i teo­rin. Om skol­da­gen sedan bör­jar t.ex. kl. 9 och ska innehålla 6 lek­tio­ner, slu­tar sko­lan kl. 15. Fär­jan hemåt går kl. 16.35 från Kas­näs och bar­nen kom­mer hem kl. 17.15–17.30. Då har de star­tat hemifrån kl. 6.50. Det hand­lar alltså om skol­da­gar som räc­ker 10 h. Om föret är dåligt finns ris­ken att de inte hin­ner till ovan­nämn­da färja. Nästa färja går 18.30 och är vissa dagar den sista fär­jan som går. Omänskligt t.o.m. för vuxna.

I ut­red­nin­gen föreslås dis­tan­sun­der­vis­ning i Dals­bruks skola några dagar/vecka åt skärgårdseleverna i åk 7–9. Om detta blir verklig­het, kunde ele­ver­nas si­tua­tion un­der­lät­tas genom att dis­tan­sun­der­vis­nin­gen ord­nas i Hitis-​Rosala skola. 

En le­van­de skärgård – inte bara en tom slo­gan i kom­mu­nens rekla­mer

En in­drag­ning av Hitis-​Rosala skola skul­le vara en dödss­töt för skärgårdsbyarna, och med ett sådant bes­lut skul­le kom­mu­nen de­fi­ni­tivt mo­tar­be­ta sina egna målsättningar om en le­van­de skärgård. En ökad kon­kur­rens om sta­tens skärgårdstillägg borde väcka kom­mu­nen och de fört­roen­de­val­da till det fak­tum, att en even­tuell in­drag­ning skul­le för­säm­ra fö­rut­sätt­nin­gar­na att få fullt bi­drag i en täv­lan med andra sö­kan­de. Kom­mu­nen bör kunna påvisa att skärgårdstillägget ka­na­li­se­ras till de ökade ut­gif­ter som uppstår p.g.a. kom­mu­nens skärgårdsdel. Så länge det finns barn i skärgården, be­hövs både dagvård och skola, och det måste få kosta. 

Vår skärgård är unik och vi borde i det längs­ta för­sö­ka hålla den le­van­de. Än finns det barn­fa­mil­jer på öarna. Men om skärgården av­fol­kas blir de loc­kan­de rekla­mer­na bara tomma ord. 

Efter en kort dis­kus­sion kring de tre olika al­ter­na­ti­ven kom vi fram till att al­ter­na­tiv tre är omöj­ligt med tanke på kom­mu­nens stra­te­gi om en le­van­de och po­si­tiv tvåspråkig kom­mun och al­ter­na­tiv ett är inte hel­ler hållbart. Vi dis­ku­te­ra­de dä­ref­ter en­bart al­ter­na­tiv två och kom fram till föl­jan­de:

Ifall sa­mar­be­tet mel­lan de svenskspråkiga och finskspråkiga sko­lor­na (7−9) utö­kas, skul­le ele­ver­na an­tagli­gen ha lät­ta­re att bli vän­ner över språkgränserna. Det är också po­si­tivt ifall ele­ver­na skul­le ha stör­re val­möj­lig­he­ter då det gäl­ler till­val­säm­nen (tack vare stör­re grup­per). Grup­per­na får ändå inte bli för stora. Det skul­le också vara vik­tigt att det finns två lä­ra­re i grup­pen, en svensk-​ och en finskspråkig, ef­ter­som ele­ver­na har rätt till un­der­vis­ning på sitt eget modersmål. Det är myc­ket svårt för en lä­ra­re att un­der­vi­sa på två olika språk sam­ti­digt, även om man är tvåspråkig. Ifall man un­der­vi­sar på två språk är man be­rät­ti­gad till ett til­lägg och ifall ett sådant här ar­ran­ge­mang krä­ver dub­bel pla­ne­ring bör man också få er­sätt­ning för det.

Ef­ter­som många lä­ra­re också job­bar i gym­na­siet är det vik­tigt att 7−9 och gym­na­siet finns på samma plats. För att kunna rek­ry­te­ra be­hö­ri­ga äm­nes­lä­ra­re får pendlingsavståndet till Åbotrakten och Eke­näs inte vara för långt och därför borde åk  7−9 fin­nas i Ki­mi­to. Lång pend­lings­tid gör att det blir mera att­rak­tivt att söka jobb på en annan ort, vil­ket re­sul­te­rar i att det kan vara svårt att få be­hö­ri­ga äm­nes­lä­ra­re och att per­son­alen of­ta­re byter jobb och det kan skapa osä­ker­het för ele­ver­na.

Det skul­le vara int­res­sant att se en ut­red­ning som visar hur stora grupps­tor­le­kar­na skul­le vara och hur många lä­ra­re (och hur många tim­mar per lä­ra­re) det skul­le be­hö­vas i de olika äm­ne­na ifall åk 7−9 slås ihop.

Ut­red­nin­gen av den grund­läg­gan­de ut­bild­nin­gen i Ki­mi­to­ön berör inte di­rekt Ki­mi­to­öns gym­na­sium. Jag öns­kar trots det peka på fak­to­rer som är av­gö­ran­de för äm­ne­sun­der­vis­nin­gen inom den grund­läg­gan­de ut­bild­nin­gen (fö­rord­ning om grund­läg­gan­de ut­bild­ning § 1) och som sam­ti­digt stöd­jer gym­na­siets verk­sam­het.

Av gym­na­siets åtta lä­ra­re är det en­dast två som inte un­der­vi­sar i den grund­läg­gan­de ut­bild­nin­gen. Å andra sidan har vi åtta äm­nes­lä­rar­na vid Ki­mi­to­nej­dens skola som un­der­vi­sar i gym­na­siet och är be­roen­de av un­der­vis­nings­tim­mar­na där. För att be­ly­sa sa­mar­be­tet när­ma­re, se bi­la­ga.

Av de svenskspråkiga äm­nes­lä­rar­na i Ki­mi­to skolcen­ter kom­mer en ma­jo­ri­tet utifrån ön, bl.a. Par­gas, Åbo, S:t Ka­rins och Eke­näs. Då det all­mänt bli­vit svårare att rek­ry­te­ra äm­nes­lä­ra­re är det vik­tigt för denna grupp lä­ra­re och kom­man­de rek­ry­te­rin­gar att lä­rar­na kan erb­ju­das ett till­räckligt antal un­der­vis­nings­tim­mar i sitt eller sina ämnen.

Ki­mi­to 28.3.2024
Bob Karls­son, rek­tor

Suo­men­kie­li­sen kou­lu­jaos­ton lausun­to pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tyk­ses­tä

Suo­men­kie­li­sen kou­lu­jaos­ton mie­les­tä suo­men­kie­li­nen kou­lu­verk­ko tulee säi­lyt­tää sel­lai­se­naan, niin pit­kään, kun se op­pi­las­mää­rien suh­teen on mah­dol­lis­ta. Kou­lu­jaos­to kui­ten­kin ym­mär­tää, että ti­lan­tees­ta voi tulla kes­tä­mä­tön, mi­kä­li op­pi­las­mää­rä las­kee en­nus­tei­den mu­kai­ses­ti ja Taa­lin­teh­taan kou­lus­ta tulee yk­sio­pet­ta­jai­nen.

Suo­men­kie­li­nen kou­lu­jaos­to kan­nat­taa kie­li­ryh­mien yh­dis­tä­mis­tä sa­maan ra­ken­nuk­seen, jotta kie­li­ryh­mien vä­li­nen yh­teis­työ hel­pot­tuu. Kie­li­ryh­mien yh­dis­tä­mi­sel­lä sa­maan ra­ken­nuk­seen mah­dol­lis­te­taan myös las­ten ja nuor­ten kans­sa­käy­mi­nen yli kie­li­ra­jo­jen esi­mer­kik­si vä­li­tun­neil­la. Kie­li­ryh­mien vä­li­sel­lä yh­teis­työl­lä tue­taan las­ten kie­len op­pi­mis­ta ja ka­ve­ri­suh­tei­den ra­ken­tu­mis­ta. Yh­teis­työ­tä kie­li­ryh­mien vä­lil­lä voi olla myös op­pi­tun­neil­la, mi­kä­li kui­ten­kin muis­te­taan lap­sen oi­keus saada ope­tus­ta omal­la kie­lel­lään, joko suo­mek­si tai ruot­sik­si.

Suo­men­kie­li­sen kou­lu­jaos­ton mie­les­tä suo­men­kie­lis­ten luok­kien 7–9 op­pi­lai­den kul­jet­ta­mi­nen kun­nan ul­ko­puo­lel­le on kes­tä­mä­tön­tä, kun kunta pys­tyy tar­joa­maan laa­du­kas­ta, pä­te­vien opet­ta­jien an­ta­maa ope­tus­ta it­se­kin. Op­pi­lai­den siir­tä­mi­nen joko Sau­voon tai Per­ni­öön pi­den­täi­si op­pi­lai­den kou­lu­mat­ko­ja sekä nos­tai­si mer­kit­tä­väs­ti kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia. Op­pi­lai­den siir­tä­mi­nen vai­kut­tai­si ne­ga­tii­vi­ses­ti kun­nan veto- ja pi­to­voi­maan.

Suo­men­kie­li­nen kou­lu­jaos­to ha­lu­aa muis­tut­taa, että pe­rus­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­maa laa­ties­sa on tär­ke­ää muis­taa, että op­pi­lai­den tulee saada kou­lun si­jain­nis­ta riip­pu­mat­ta hyvää ja laa­du­kas­ta, omien tar­pei­den­sa mu­kais­ta ope­tus­ta ja riit­tä­vää tukea.

Saa­ris­to­lau­ta­kun­ta / Pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tys­tä kos­ke­va lausun­to

Hitis-​Rosala sko­lan (HRS) osal­ta lau­ta­kun­ta kat­soo, että kou­lun tu­li­si saada jat­kaa ny­kyi­ses­sä muo­dos­saan. Op­pi­lai­den pie­nes­tä mää­räs­tä huo­li­mat­ta HRS:n op­pi­laan ovat pär­jän­neet hyvin myö­hem­mis­sä opin­nois­saan, ja myös hei­dän so­si­aa­li­set tai­ton­sa ovat ol­leet hy­väl­lä ta­sol­la. On otet­ta­va huo­mioon pie­nen kou­lun tuoma tur­val­li­suus lap­sil­le hei­dän kou­lu­pol­kun­sa alus­sa. Li­säk­si kul­je­tuk­set esi­mer­kik­si Taa­lin­teh­taal­le te­ke­vät kou­lu­päi­väs­tä koh­tuut­to­man pit­kän. Op­pi­las­poh­jan li­sää­mi­sek­si voi­tai­siin sel­vit­tää, voi­si­vat­ko muil­ta saa­ril­ta kul­je­tus­ta tar­vit­se­vat lap­set käydä HRS:ssä Dals­bruks sko­lan si­jas­ta.

Jos kou­lua tar­kas­tel­laan ta­lou­del­li­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta, tulee kou­lun suu­rem­mat kus­tan­nuk­set hy­väk­syä, koska ne ovat ab­so­luut­ti­si­na lu­kui­na tar­kas­tel­tui­na kui­ten­kin pie­net. Li­säk­si koulu pal­ve­lee myös päi­vä­ko­dis­sa ja esio­pe­tuk­ses­sa ole­via lap­sia. Jos li­säk­si ote­taan huo­mioon kun­nan saama saa­ris­to­li­sä, koulu on juuri saa­ris­to­lain tar­koit­ta­ma kon­kreet­ti­nen käyt­tö­koh­de näil­le va­roil­le. Sa­mal­la koulu sym­bo­loi vah­vas­ti ”elä­vää saa­ris­toa” ja ”tu­le­vai­suu­de­nus­koa”.

Ylä­as­teo­pe­tuk­sen osal­ta Dals­bruks skola on eh­dot­to­man vält­tä­mä­tön, jotta saa­ris­ton las­ten kou­lu­mat­ka pysyy saa­ris­to­lain mu­kai­ses­ti sekä ajal­li­ses­ti että etäi­syy­del­tään koh­tuul­li­se­na.  Ma­joi­tuk­sen har­kit­se­mi­nen ei myös­kään ole vaih­toeh­to ny­ky­päi­vä­nä. On myös otet­ta­va huo­mioon suo­men­kie­lis­ten op­pi­lai­den tarve kou­lun­käyn­tiin koh­tuul­li­sen etäi­syy­den pääs­sä, minkä vuok­si myös Taa­lin­teh­taan suo­men­kie­li­nen koulu tulee säi­lyt­tää jat­kos­sa.

Nuo­ri­so­val­tuus­ton lausun­to pe­rus­o­pe­tus­sel­vi­tyk­ses­tä

Nuo­ri­so­val­tuus­ton mie­les­tä tu­le­vai­suu­des­sa hou­kut­te­le­van ja lap­siys­tä­väl­li­sen Ke­miön­saa­ren saa­vut­ta­mi­sek­si tar­vi­taan kat­ta­va kou­lu­verk­ko. Tämä tar­koit­taa sitä, että eri puo­lel­la saar­ta on kou­lu­ja, jotka tar­joa­vat ope­tus­ta nuo­ril­le mo­lem­mil­la kie­lil­lä. Olipa kyse sit­ten kie­li­ryh­mien yh­dis­tä­mi­ses­tä tai ra­ken­nus­ten vä­li­ses­tä siir­ty­mi­ses­tä, muu­tok­sia tu­li­si tehdä niin, että nämä vaa­ti­muk­set täyt­ty­vät. Nuo­ri­so­val­tuus­to toi­voo, että tu­le­vai­suu­des­sa Ke­miön­saa­ri takaa laa­duk­kaan, yh­den­ver­tai­sen ja tur­val­li­sen kou­lu­tuk­sen.

Nuo­ri­so­val­tuus­ton it­ses­tään sel­vin, yh­tei­nen nä­ke­mys on, että eh­do­tus suo­men­kie­lis­ten luok­kien 7–9 siir­tä­mi­ses­tä naa­pu­ri­kun­tiin on pois­sul­jet­tu. Tämä joh­tai­si vielä vä­häi­sem­pään muut­to­liik­kee­seen Ke­miön­saa­rel­le ja kie­li­ryh­män epä­oi­keu­den­mu­kai­seen koh­te­luun. Li­säk­si tämä ai­heut­tai­si suu­ria kus­tan­nuk­sia kou­lu­kul­je­tuk­sis­sa.

Ruotsin-​ ja suo­men­kie­li­sen kou­lun yh­dis­tä­mi­sel­lä saman katon alle voisi olla monia po­si­tii­vi­sia seu­rauk­sia. Tämä edis­täi­si yh­teis­työ­tä saa­ren eri kiel­ten vä­lil­lä, jotka tällä het­kel­lä koe­taan hyvin etäi­sik­si toi­sis­taan. Yh­tei­söl­li­syys eri kie­li­ryh­mien vä­lil­lä mah­dol­lis­tai­si uusien tut­ta­vuuk­sien syn­ty­mi­sen, mur­tai­si kie­li­muu­re­ja ja syn­nyt­täi­si yh­te­näi­sem­män Ke­miön­saa­ren. Li­säk­si nuo­ret tu­li­si­vat jo var­hai­ses­sa iässä kos­ke­tuk­siin toi­sen ko­ti­mai­sen kie­len kans­sa, mikä hel­pot­tai­si kiel­ten op­pi­mis­ta.

Tär­kein­tä nuo­ri­so­val­tuus­tol­le on var­mis­taa laa­du­kas ope­tus Ke­miön­saa­rel­la si­jait­se­vis­sa kou­luis­sa. Tähän si­säl­tyy pä­te­vät opet­ta­jat, oi­keu­den­mu­kai­nen koh­te­lu sekä in­nos­ta­vat kou­lu­ym­pä­ris­töt lä­hel­lä ko­ti­paik­kaa. Tämän to­teut­ta­mi­sek­si nuo­ret ovat avoi­mia mah­dol­li­suuk­sil­le, kuten etä­opis­ke­lul­le tai “muo­ka­tuil­le kou­lu­vii­koil­le”. Jotta mikä ta­han­sa näis­tä kon­sep­teis­ta toi­mi­si, tar­vi­taan huo­lel­lis­ta suun­nit­te­lua ja pal­jon työtä. Siitä huo­li­mat­ta ei ole mah­do­ton­ta to­teut­taa jo­tain vas­taa­vaa tu­le­vai­suu­des­sa.

Me nuo­ret ar­vos­tam­me, että kunta kuun­te­lee meitä täl­lai­sis­sa asiois­sa, ja toi­vom­me, että otat­te mie­li­pi­teem­me huo­mioon. Tur­val­li­nen lap­suus, johon kuu­luu kor­kea­ta­soi­nen kou­lu­tus, in­nos­ta­vat har­ras­tuk­set ja ra­kas­ta­va perhe, on hyvän elä­män pe­rus­ta.

Utlåtande i frågan om ut­veckling av skol­nät­ver­ket

Fö­räl­drafö­re­nin­gen i Dals­bruks skola och Hitis-​Rosala skola grun­da­des på nytt i och med ett
kons­ti­tue­ran­de möte i Dals­bruk 10.4.2024. Den ti­di­ga­re ak­ti­va verk­sam­he­ten upp­hör­de tillfäl­ligt
på grund av co­ro­na­pan­de­min.

Ki­mi­to­öns kom­mun har bes­tällt en ut­red­ning av kon­sultfö­re­ta­get Ver­ti­kal för att ut­re­da
skol­nät­ver­kets fram­tid i kom­mu­nen och frågan be­hand­las som bäst av bes­luts­fat­tar­na. Medan
andra ak­tö­rer gjort sin röst hörd i skolfrågan har fö­räl­drar­na eller ge­mens­ka­pen om­kring sko­lor­na
inte haft någon om­fat­tan­de möj­lig­het att utt­ryc­ka sin åsikt. Därför väl­jer Fö­räl­drafö­re­nin­gen att
bidra med föl­jan­de syn­punk­ter.

1. Tid­ta­bel­len för ut­veckling av skol­nät­ver­ket
   Vi håller med om att frågan om att ut­veckla sko­lan och dess kva­li­tet på Ki­mi­to­ön är en vik­tig
   fråga. Ty­värr är tidspla­nen för bes­lut gäl­lan­de skol­nät­ver­ket alltför has­tig, till och med helt
   orim­lig. Ut­red­nin­gen publice­ra­des för of­fent­lig­he­ten den 13 mars, och frågan be­reds under april och maj månad för att sedan bes­lu­tas av kom­mun­full­mäk­ti­ge i juni. Tids­ra­men ger inget ut­rym­me för att öppet dis­ku­te­ra frågan eller even­tuellt ta fram nya al­ter­na­tiv och un­der­lag.
   Tid­ta­bel­len un­ders­kat­tar också sko­lor­nas be­ty­del­se på ön. Skolfrågan är en stor framtidsfråga för både fa­mil­jer, lä­ra­re, skärgården och hela Ki­mi­to­öns fram­tid. Frågan kopplas också sam­man med frågan om det ska fin­nas kom­mu­na­la ar­betsplat­ser i kom­mu­nens syd­vä­stra del, vil­ket har stor in­ver­kan exempelvis på möj­lig­he­ter­na för fa­mil­jer att bo och verka i de syd­vä­stra de­lar­na av kom­mu­nen året om. Att bes­lu­ta om ned­lägg­nin­gar i skol­nät­ver­ket är inget som man kan bes­lu­ta om så här has­tigt.
   
   Vi ser inte hel­ler star­ka ar­gu­ment för att bes­lut om skol­nät­ver­ket ska tas ome­del­bart utan att
   öppna för al­ter­na­ti­va lös­nin­gar och förd­jup­ning. De nedåtgående ele­van­ta­len i sko­lor­na är en
   fram­tids­prog­nos som inflytt­ning eller andra fak­to­rer kan fö­rän­dra. Då des­su­tom kom­mu­nens
   bud­get visar ett övers­kott de se­nas­te åren finns det inte hel­ler akuta eko­no­mis­ka skäl att göra
   för­has­ta­de bes­lut. Detta be­ty­der inte att man kan vänta med att ar­be­ta för att främ­ja sko­lor­nas
   po­si­ti­va ut­veckling.
2. En otill­räcklig kon­sul­tut­red­ning
   Kon­sultfö­re­ta­get Ver­ti­kals ut­red­ning är en om­fat­tan­de sam­mans­täll­ning av eko­no­mis­ka data och elev­prog­no­ser. Un­der­la­get sak­nar trots detta många pers­pek­tiv som är av­gö­ran­de för skolfrågan i Ki­mi­to­öns kom­mun.
   
   En del bris­ter lyfts fram i den nam­nin­sam­ling som sam­lat över 400 namn för att tryg­ga
   högs­ta­diet i Dals­bruk. Mots­va­ran­de nam­nin­sam­ling för Hitis-​Rosala skola har sam­lat över 200
   un­ders­krif­ter. Kon­sul­tut­red­nin­gen, som ba­se­ras på barns lo­ka­li­se­ring en­ligt post­num­mer,
   beak­tar inte skol­vä­gen för barn som nu och i fram­ti­den bor på andra öar i skärgården i Ki­mi­to­öns kom­mun än Hitis-​Rosala. Då kom­mu­nen strä­var efter att främ­ja en le­van­de skärgård är un­der­la­get bristfäl­ligt då det frånser många socia­la och eko­no­mis­ka kon­se­kven­ser av en
   even­tuell neds­täng­ning av högs­ta­dies­ko­lan i Dals­bruk eller sko­lan i Hitis-​Rosala.
   För invånarnas och kom­mu­nens del hand­lar frågan om sko­lor­na i Dals­bruk och Hitis-​Rosala
   också om det ska fin­nas fö­rut­sätt­nin­gar att bo och verka i skärgården i fram­ti­den. Att lägga ner
   sko­lor där skärgårdsbarn går är inte fö­ren­ligt med kom­mu­nens stra­te­gi om en le­van­de skärgård.
   
   Som det his­to­ris­ka ele­van­ta­let i Hitis-​Rosalas skola visar har ele­van­ta­len gått både upp och ner
   kraf­tigt över tid.
   
   Ki­mi­to­ön jämförs i ut­red­nin­gen med en grupp kom­mu­ner i Ös­ter­bot­ten. Even­tuellt skul­le en mer
   lämplig jämfö­rel­se vara med Korpo och Nagu i Par­gas kom­mun, där fö­rut­sätt­nin­gar­na på många
   sätt lik­nar Ki­mi­to­ön.
   
   Där har man, till skill­nad från många av jämfö­rel­se­kom­mu­ner­na i Ös­ter­bot­ten, efter förs­lag om
   neds­täng­nin­gar kom­mit fram till att skol­nät­ver­ket är en nyckelfråga för att locka både inflyt­ta­re
   och nu­va­ran­de invånare att stan­na. I Nagu och Korpo ar­be­tar man utifrån ett förd­ju­pat sa­mar­be­te mel­lan sko­lor, som även det gärna skul­le få ut­re­das som mo­dell även för Ki­mi­to­ön.
   Det störs­ta proble­met är att al­ter­na­ti­ven som ut­reds är så en­kel­rik­ta­de och en­si­di­ga, even­tuellt för att få en flytt av högs­ta­diet från Dals­bruk till Ki­mi­to att framstå som självklar eller mo­ti­ve­rad.
   Vi anser att man i förs­ta hand borde ut­re­da andra lös­nin­gar och nya sa­mar­be­ten för att tryg­ga
   sko­lor­na och bra un­der­vis­ning. Man be­hö­ver ut­re­da alla al­ter­na­tiv, också mo­del­ler där tre
   högs­ta­dier på ön ingår i ett tätt sa­mar­be­te på nu­va­ran­de plat­ser eller att högs­ta­die­verk­sam­he­ten helt skul­le flyt­tas till Dals­bruk.
   
   Obe­roen­de av det fram­ti­da skol­nät­ver­ket be­hö­ver frågan om rek­ry­te­ring av kun­ni­ga lä­ra­re särs­kild upp­märk­sam­het sna­rast. Här kans­ke också krea­ti­va lös­nin­gar be­hövs. Det här är en fråga som kom­mu­nen, de be­rör­da sko­lor­na och fö­räl­drafö­re­nin­gen gärna också kan ta upp i sa­mar­be­te.
3. Slut­sats
   På grund av den stra­ma tid­ta­bel­len och bris­ter­na i ut­red­nin­gen anser Fö­räl­drafö­re­nin­gen i
   Dals­bruks och Hitis-​Rosalas sko­lor att det inte finns fö­rut­sätt­nin­gar att dra ned på skol­nät­ver­ket
   genom denna process. Vi vill se och jobba i sa­mar­be­te med andra ak­tö­rer för en långsiktig fram­tid med ökan­de ele­van­tal, god ge­mens­kap och bra pe­da­go­gik vid en­hetss­ko­lan med klas­ser­na 1-9 i Dals­bruk och lågstadieskolan i Hitis-​Rosala. Ett hot om skol­neds­täng­ning mot­ver­kar fö­ru­tom dessa mål också fram­tid­stron i Ki­mi­to­öns kom­mun.
   
   
   God­känd av sty­rel­sen för Fö­räl­drafö­re­nin­gen i Dals­bruks skola och Hitis-​Rosala skola

Up­prop för be­va­ran­det av Väs­tanf­järds skola

Pla­ner­na på en omor­ga­ni­se­ring av skol­nä­tet i Ki­mi­to­öns kom­mun har ska­pat en oro för Väs­tanf­järds sko­las fram­tid bland såväl sko­lans ele­ver och fö­räl­drar som Väs­tanf­järds­bor i all­män­het. Från Väs­tanf­järds sko­las fö­räl­drafö­re­nings sida vill vi här­med föra fram några tungt vä­gan­de skäl till att Väs­tanf­järds skola ska få fort­sät­ta verka.

UT­RED­NIN­GEN TALAR FÖR ATT BE­VA­RA SKO­LAN. Av den ut­red­ning som kom­mu­nen har låtit göra framgår det att Väs­tanf­järds skola bedri­ver en mångsidig, högklas­sig och kost­nad­sef­fek­tiv pe­da­go­gik. Ut­red­nin­gen slår även fast att skol­huset är i bäst skick av alla kom­mu­nens skol­bygg­na­der. Ut­re­dar­na ser ingen an­led­ning att stän­ga sko­lan så länge ele­vun­der­la­get räc­ker till en tvålärarskola.

SKO­LAN LOC­KAR ELE­VER UTANFÖR UPPTAGNINGSOMRÅDET OCH ÖVER SPRÅKGRÄNSERNA. I Väs­tanf­järds skola går ele­ver som bor i byar utanför sko­lans upptagningsområde och fler är på väg. Även finskspråkiga fa­mil­jer har pla­ner på att sätta sina barn i Väs­tanf­järds skola. Vi be­dö­mer att den elev­prog­nos som pre­sen­te­ra­des i ut­red­nin­gen mis­sar ett tio­tal bli­van­de ele­ver. När bes­lut om en sko­las vara eller icke vara fat­tas är det av störs­ta vikt att sif­for­na stäm­mer och vi hop­pas därför att be­red­nin­gen ser över och kor­ri­ge­rar sta­tis­ti­ken för Väs­tanf­järds del.

Att fa­mil­jer som inte bor i upptagningsområdet väl­jer Väs­tanf­järds skola och be­kos­tar sina skolsk­jut­sar själ­va vitt­nar om sko­lans drag­nings­kraft. Vi frågar oss hur många som skul­le välja Väs­tanf­järds skola om upp­tag­ningsgrän­ser­na drogs på ett ändamålsenligare sätt eller om man fria­re fick välja vil­ken av öns sko­lor man helst vill låta sitt barn gå i.

UN­DER­VIS­NING I UNIK MILJÖ. Väs­tanf­järds skola ver­kar i en unik lands­bygds­mil­jö. Sko­gar och åkrar kring­gär­dar sko­lan och en strand finns på cykelavstånd. När­he­ten till na­tu­ren ut­nytt­jas ak­tivt i un­der­vis­nin­gen. Skolgården är väl till­ta­gen och mångsidigt sti­mu­le­ran­de med mi­nia­re­na och natur som inb­ju­der till lek. Det röda skol­huset med vita knu­tar för tan­kar­na till Bul­ler­byn. I sko­lan lever lands­bygd­si­dyl­len kvar i bästa be­mär­kel­se.

SOCIAL GE­MENS­KAP ÖVER ÅLDERSGRÄNSERNA. All­de­les in­till Väs­tanf­järds skola lig­ger Sofia dagis med förs­ko­la och ef­tis­verk­sam­het. Övergången från förs­ko­la till skola är söm­lös tack vare det nära sa­mar­be­tet mel­lan en­he­ter­na. Äldre ele­ver be­sö­ker dagis och övar sig i att ta ans­var genom att läsa böc­ker och ordna lekar för bar­nen där. Förs­ko­lans barn får tillfäl­le att be­sö­ka sko­lan flera gånger innan det är dags att börja. Inom sko­lan är också sa­mar­be­tet mel­lan klas­ser­na tätt. Denna ge­mens­kap över åldersgränserna ge­ne­re­rar trygg­het, en stark vi-​känsla och en förmåga att umgås med och ta hän­syn till andra än en­bart jämnåriga.

DEN LILLA SKO­LANS STYR­KOR. Vi lever i oro­li­ga tider som präglas av till­ta­gan­de ångest på olika plan i sam­häl­let. Mobb­nin­gens de­struk­ti­va och ren­tav fa­ta­la följ­der har vi igen sett ett tra­giskt prov på. Olika for­mer av special­be­hov blir allt van­li­ga­re bland barn. Som påpekats i sko­lut­red­nin­gen kan den lilla sko­lans överskådliga och tryg­ga miljö i sig fun­ge­ra som ett stöd för barn med special­be­hov. I ett sam­man­hang där alla kän­ner alla och lä­rar­na har tid att se och lära känna varje ens­kild elev är det möj­ligt att be­mö­ta ele­ven som en unik in­di­vid och till­go­do­se hens behov. Vi är över­ty­ga­de om att detta bi­drar till att fö­re­byg­ga po­ten­tiel­la problem och gör det lät­ta­re att upp­täc­ka och ta tag i de problem som upp­kom­mer.

VÄS­TANF­JÄRDS BE­TY­DEL­SE FÖR SKO­LAN OCH SKO­LANS BE­TY­DEL­SE FÖR VÄS­TANF­JÄRD. Trots att Väs­tanf­järd egent­li­gen inte bara är en by utan många, finns det en stark bya-​anda som in­ne­fat­tar hela Väs­tanf­järd. Denna be­ri­kar un­der­vis­nin­gen i Väs­tanf­järds skola på många plan. Grann­bon­den lånar ut sin skog för utfär­der och fri­lufts­pe­da­go­gik, Byarådet har rus­tat upp en strand för ele­ver­na och byggt fågelholkar med dem, ele­ver­na får pröva på golf på golf­ba­nan invid, gäst­ham­nen i Kalk­hol­men står till deras för­fo­gan­de för utfär­der och ak­ti­vi­te­ter och jip­pon har ord­nats i sa­mar­be­te med Röda Kor­sets lo­ka­lav­del­ning.

När sko­lan bju­der till jul­fest och avs­lut­ning fylls Vårdkasen och mi­nia­re­nan till sista plat­sen. Alls­köns sko­le­ve­ne­mang dit an­hö­ri­ga väl­kom­nas är all­tid väl­be­sök­ta. Sko­lans an­ge­lä­gen­he­ter en­ga­ge­rar brett inom lo­kal­sam­häl­let och dess fort­sat­ta existens är en ödesfråga för byg­den. I sko­lan finns fram­ti­den och återväxten, en an­led­ning att flyt­ta eller återflytta till Väs­tanf­järd och skapa sig ett liv där. Utan sko­lan är den le­van­de lands­byg­den i denna del av kom­mu­nen snart ett minne blott.

EN STÄNG­NING SKUL­LE KOSTA BÅDE BAR­NEN OCH KOM­MU­NEN. I ut­red­nin­gen sägs det att en flytt av Väs­tanf­järds ele­ver till Amos­par­ken skul­le un­der­lät­tas av att det redan finns en skolsk­juts som kör den rut­ten. Denna skolsk­juts tar en timme per väg för dem som bor i bör­jan av rut­ten. Det är ut­ma­nan­de redan för de äldre ele­ver som nu åker den, och vi frågar oss hur tungt det skul­le vara för en liten etta. Ele­ver i klas­ser­na 1–6 har hel­ler inte samma skol­ti­der som högstadie-​elever eller gym­na­sis­ter. Ska de vänta i upp till två tim­mar på att få åka hem? Eller blir det frågan om flera skolsk­jut­sar och där­med yt­ter­li­ga­re kost­na­der?

Att upps­kat­ta de in­di­rek­ta kost­na­der­na av mindre smi­di­ga skols­tar­ter, bort­fall av trygg­het och alla de öv­ri­ga för­de­lar­na som Väs­tanf­järds skola erb­ju­der sina ele­ver är svårt, men vi är över­ty­ga­de om att en skols­täng­ning skul­le medfö­ra känn­ba­ra kost­na­der. Vi hop­pas att kom­mu­nen innan bes­lut fat­tas gör en grund­lig kal­kyl av följ­der­na av en even­tuell skols­täng­ning, eko­no­miskt, psy­ko­lo­giskt och socialt.

I Väs­tanf­järds skola går många barn vars fa­mil­jer har flyt­tat till Väs­tanf­järd utt­ryckli­gen för sko­lans skull. De fun­de­rar nu all­var­ligt på att flyt­ta bort om sko­lan stän­ger. Flytt­las­sen åker inte nöd­vän­digt­vis till Ki­mi­to, utan kans­ke till helt andra orter som kan erb­ju­da fa­mil­jer­na det som Väs­tanf­järds skola erb­jöd. Om Väs­tanf­järds skola stän­ger ris­ke­rar kom­mu­nen att för­lo­ra invånare i just de åldrar som kom­mu­nen borde värna om. Invånare som be­ta­lar skatt och bi­drar till återväxten.

Om­vänt kunde och borde Väs­tanf­järds skola an­vän­das ak­tivt i kom­mu­nens pro­fi­le­ring utåt. Av an­led­nin­gar­na som lis­tats ovan torde det framgå att Väs­tanf­järds skola är en skola som kan till­ta­la många också utanför kom­mu­nens grän­ser.

Väs­tanf­järd 7.4.2024
Väs­tanf­järds sko­las fö­räl­drafö­re­ning

Väs­tanf­järds Byaråd r.f. har år 2023 gjort en soc­kenplan där det framgår att Väs­tanf­järds skola är myc­ket vik­tig för Väs­tanf­järds soc­ken.

Väs­tanf­järds skola är fin och fick högs­ta betyg i bo­bar­het­sa­na­ly­sen. Sko­lan fun­ge­rar som en inflytt­ning­strig­ger för barn­fa­mil­jer. Väs­tanf­järd vill mark­nadsfö­ra sig ak­ti­va­re med skola och barn­fa­mil­jer som fokus. Det är även vik­tigt med tanke på Väs­tanf­järds fram­tid att Väs­tanf­järds­bar­nen får gå i skola i Väs­tanf­järd – det bin­der bar­nen till orten och kan främ­ja kom­man­de inflytt­ning. I soc­kenpla­nen skri­ver vi att sko­lans upptagningsområde borde ut­vid­gas. Hot om neds­täng­ning av Väs­tanf­järds skola påverkar inflytt­nin­gen ne­ga­tivt.

En­ligt både na­tio­nell och in­ter­na­tio­nell forsk­ning är sko­lan en vik­tig fak­tor då fa­mil­jer väl­jer bos­tad­sort. Valet sker of­tast före det älds­ta bar­net är i skolgångsålder, vil­ket be­ty­der att småbarnspedagogiken och dagvården också är vik­ti­ga fak­to­rer. Småbarnspedagogiken fick också höga betyg i bo­bar­het­sa­na­ly­sen, som soc­kenpla­nen byg­ger på. I Väs­tanf­järd har dag­hem, förs­ko­la och skola tätt sa­mar­be­te som fun­ge­rar som en pe­da­go­gisk hel­het. Hot om in­drag­ning av sko­lan skul­le påverka ne­ga­tivt på hel­he­ten.

I sam­band med pågående ut­red­nin­gar om kom­mu­nens skol­nät vill Väs­tanf­järds Byaråd framfö­ra Väs­tanf­järd­bor­nas åsikt. För att kunna bibehålla Väs­tanf­järds skola på lång sikt föreslår vi att sko­lans upptagningsområde förs­to­ras med by­ar­na Vestlax, Smedsbö­le och Björk­bo­da. Redan nu väl­jer fa­mil­jer­na i Vestlax att ha sina barn i Väs­tanf­järds skola. Ett utö­kat upptagningsområde ga­ran­te­rar ele­van­ta­let för fram­ti­den.

Väs­tanf­järds Byaråd r.f.