Tietoa Kemiönsaaresta
Kemiönsaari on 3 000 saaresta koostuva luonnonkaunis saaristokunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kemiönsaari viettää 700-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2025.
Suosittuihin matkailukohteisiin kuuluvat muun muassa Örö, Bengtskärin majakka, Söderlångvik ja Kasnäs. Kesän aikana vierailijoita houkuttelevat mm. Kemiönsaaren musiikkijuhlat, Baltic Jazz, Festival Norpas ja September Open.
Saaren kaksikielisyyttä kuvastavat käytännöllisyys ja suvaitsevaisuus. Vastaantulijoiden kanssa voi vapaasti puhua joko suomea tai ruotsia, ja yhtä hyvin vastaantulija voi vastata omalla äidinkielellään – pääasia on, että asia tulee selväksi.
Kemiönsaaren kunnan mökkitiheys on Suomen suurimpia. Ainutlaatuinen luonto ja monipuolinen kulttuuri houkuttelevat alueelle runsaasti matkailijoita.
Kemiönsaaren elinkeinoelämä on erittäin monipuolinen, ja yrityksiä löytyy laidasta laitaan eri toimialoilta. Suurin osa yrityksistä on mikroyrityksiä.
Kauppa ja rakentaminen, matkailu, veneala sekä hotelli- ja ravintola-ala ovat kasvavia elinkeinoja. Lähiruoka ja artesaaniruoka ovat saaneet vankan aseman Kemiönsaaressa.
Kemiönsaaren historia
Kemiönsaareen muodostui pysyvä asutus 1100-luvulla ruotsalaisen uudisasutuksen myötä. Viikinkien idäntie kulki aikanaan Hiittisten alueen ja Kemiönsaaren rannikon kautta.
Kemiön seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran 1320-luvulla. Kemiössä sijaitseva Pyhän Andreaksen kivikirkko on rakennettu 1460-luvulla. Kreivi Axel Oxenstierna sai 1600-luvun alussa Kemiön läänityksekseen. Hän sai myös oikeuden kaupungin perustamiseen vapaaherrakuntaansa – etuoikeuden, joka ei tähän päivään mennessä ole toteutunut.
Alueen teollisella toiminnalla on vanhat perinteet. Vuonna 1686 Daniel Faxell perusti Taalintehtaalle Dalsbruks Järnverkin, ja vuonna 1734 Björkbodaan perustettiin lukkotehdas. Västanfjärdin alueella harjoitettiin teollista kalkinpolttoa 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin saakka.
1800-luku oli vilkasta rannikkopurjehduksen aikaa erityisesti Västanfjärdissä. Varustamojen kulta-aikaan Kemiönsaarella oli parhaimmillaan yli sata rekisteröityä alusta.
1800-luvun lopulla Suur-Kemiö jaettiin neljäksi kunnaksi: Kemiö, Angelniemi, Dragsfjärd ja Västanfjärd.
Hiittisten 700 asukkaan saaristokunta liitettiin Dragsfjärdiin vuonna 1969. Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi vuonna 2009.
Metsähallitus perusti Saaristomeren kansallispuiston vuonna 1983.
Saaristomeren biosfäärialue perustettiin 1994. Sen ydinalueen muodostaa Saaristomeren kansallispuisto. Kemiönsaari on yksi Suomen kahdeksasta kunnasta, jolla on virallinen saaristokuntastatus.
Kemiönsaari viettää 700-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2025.
Kemiönsaaren kunta pähkinänkuoressa
Kemiönsaaren kunta koostuu noin 3 000 saaresta, joista noin 20 on asuttuja ympäri vuoden.
Kemiönsaaren ystävyyskunnat: Kalunborg (Tanska), Nynäshamn (Ruotsi), Lillesand (Norja).
- Pinta-ala: 2 801 km² (maapinta-ala 687 km², meripinta-ala 2 114 km²)
| Asukasluku 31.12.2023 | 6462 henkilöä |
| Ruotsinkielisiä | 66,2 % |
| Suomenkielisiä | 30,0 % |
| Muunkielisiä | 3,7 % |
| Asuntoja | 4692 |
| Kesämökkejä | 4857 |
| Veroprosentti | 7,1 % |
| Kiinteistöveroprosentit – yleinen – vakituiset asuinrakennukset – muut rakennukset | 1,10 % 0,41 % 1,10 % |
| Kunnanjohtaja | Erika Strandberg |
Valtuustoryhmät (27 paikkaa):
- RKP: 13
- SDP: 5
- Vapaa Yhteistoiminta: 2
- Kesk.: 2
- Vas.: 2
- Vihr.: 1
- PS: 1
- Sit.: 1
Tilastotietoa Kemiönsaaresta
Varsinais-Suomen liiton Lounaistieto tarjoaa tilastotietoa maakunnasta ja sen kunnista. Palvelun kautta löydät muun muassa tietoa väestöstä, elinkeinoelämästä ja työllisyydestä.
Tilastokeskuksen Seutunet ylläpitää myös tilastotietoa Kemiönsaaresta.