Kulttuurin Axel-palkinnot 2023

Palkinnon myöntämisen perustelu: Nina Källberg vaikuttaa laajasti Kemiönsaaren musiikkielämässä. Hän on työskennellyt pitkään ja ansiokkaasti Musiikkiopisto Arkipelagin ja Kemiönsaaren Musiikkijuhlien hyväksi ja on tämän lisäksi itsekin taitava muusikko. Ninan intohimo musiikkia kohtaan on antanut lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuuden nauttia musiikista niin opintojen, että konserttien ja esitysten kautta.

Monin tavoin edistämässä Kemiönsaaren musiikkielämää

Nina Källberg osallistuu saaren musiikkielämään monissa eri rooleissa. Hän opettaa sekä lapsia että aikuisia Musiikkiopisto Arkipelagissa ja Kemiönsaaren aikuisopistossa ja on aktiivisesti mukana monissa saarella järjestettävissä musiikkitapahtumissa.

Nina soittaa pääasiassa poikkihuilua ja nokkahuilua, mutta myös pianoa, ja on parin viime vuoden aikana opiskellut harpun soittamista. Soitinvalintojensa tavoin hän on avoin monille eri musiikkigenreille.

– Olen kaikkiruokainen musiikin suhteen. Se, mitä kuuntelen, riippuu siitä, missä olen, mitä sillä hetkellä teen, mikä kellonaika on ja miltä kehossani ja mielessäni juuri sillä hetkellä tuntuu.

Mukana musiikkitapahtumissa

Nina on ollut mukana Kemiönsaaren Musiikkijuhlat -kamarimusiikkifestivaalissa alusta lähtien, ja vuosien varrella hänellä on ollut useita eri rooleja sen järjestämisessä.

– Kun musiikkijuhlien edeltäjä Kemiön Musiikkipäivät järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, opetin huilunsoittoa tapahtuman musiikki-tanssileirillä. Myöhempinä vuosina olen toiminut leirillä sekä huilunopettajana että leirinjohtajana.

Nina on musiikkijuhlien hallituksen jäsen ja tämän lisäksi innokas vapaaehtoistyöntekijä.

– Tällä hetkellä olen hallituksen puheenjohtaja sekä vapaaehtoistyöntekijä kaikkien niiden ihanien ihmisten kanssa, jotka ovat valmiita antamaan omasta ajastaan juhlien toteuttamiseksi. Se on todellinen kulttuuriteko!

Kemiönsaaren Musiikkijuhlien ohessa Nina osallistuu useamman muun musiikkitapahtuman järjestämiseen. Vuoden 2023 aikana hän on osallistunut useisiin erilaisiin musiikkiprojekteihin yhdessä muiden Musiikkiopisto Arkipelagin opettajien ja oppilaiden kanssa. Lisäksi hän on osallistunut seurakunnan toimintaan sekä kuoron jäsenenä että huilistina.

Kemiönsaaren musiikkielämällä on monta tukijalkaa

Ninan henkilökohtaisiin musiikkiin liittyviin vuosittaisiin kohokohtiin kuuluvat musiikkijuhlien lisäksi jazzfestivaali Baltic Jazz ja monitaidetapahtuma Festival Norpas.

– Se, että meillä on kolme festivaalia melko pienikokoisessa kunnassamme, ei ole ollenkaan hassumpi asia.

Nina nostaa esille Musiikkiopisto Arkipelagin merkityksen paikalliselle musiikkielämälle. Opisto on toiminut Kemiönsaarella vuodesta 1982, ja siitä lähtien se on tarjonnut sekä nuoremmille että varttuneemmille mahdollisuuden elinikäiseen harrastukseen tai jopa ammattiin musiikin tai tanssin parissa.

– Kun itse aloitin soittamisen, musiikkiopistoa ei vielä ollut olemassa, vaan sain vanhempieni avulla matkustaa muualle opiskelemaan huilunsoittoa.

Nina muistuttaa että myös Kemiönsaaren Musiikkikillan, seurakunnan ja Kemiönsaaren aikuisopiston vaikuttavuus musiikin saralla on merkittävä.

Tulevaisuudelta hän toivoo, että Kemiönsaaren musiikki- ja kulttuurielämä jatkaisi kukoistamistaan ja että kulttuurielämän arvo kaikille saarella asuville ymmärrettäisiin.

– Kaikenlainen kulttuuritarjonta on ihmiselle hyväksi! Nina summaa.

Palkinnon myöntämisen perustelu: Kulturhus Björkbodan, eli Kubun, perustajat Sari Kippilä ja Tuomo Tammenpää ovat luoneet laaja-alaisen kulttuurikeskuksen keskelle Kemiönsaarta. Tilavassa rakennuksessa järjestetään muun muassa kursseja, näyttelyitä, pihakirppiksiä, työpajoja ja paljon muuta. Kubu on lyhyessä ajassa vakiinnuttanut asemansa vakavasti otettavana nykytaiteen toimijana sekä kaikille avoimena yhteisöllisyyden, luovuuden ja vuorovaikutteisuuden keskuksena. Kubu houkuttelee vierailijoita ja taiteilijoita niin saarelta kuin muualtakin, ja auttaa tuomaan näkyvyyttä koko Kemiönsaarelle.

Kubussa on tilaa kaikille ja kaikelle

Sari Kippilän ja Tuomo Tammenpään lämmin suhde kulttuurityöhön ja taiteeseen on luonut perustan Kulturhus Björkbodalle eli Kubulle, joka on avoin jokaiselle taiteen ja kulttuurin ystävälle. Kubussa järjestetään muun muassa näyttelyitä, tapahtumia ja työpajoja, eli oikeastaan kaikenlaista luovuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvää. Kysyimme Sarilta ja Tuomolta Kubun taustoista.

Sari ja Tuomo, kertokaa Kubun konseptista

Kulturhus Björkboda, lempinimeltään Kubu, on ympärivuotisesti toimiva yhteisötalo, johon kaikki ovat tervetulleita. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa toimintamme sekä monipuolisena tapahtumapaikkana että kiinnostavana matkakohteena. Toiminnan ytimessä on koulun perintöä kunnioittaen yhdessä oppiminen. Talolla ei ole kohderyhmiä, toiminnalla niitä on lukuisia. Kulttuurilla tarkoitamme kaikkea ihmisten yhdessä tekemää toimintaa. 

Mistä Kubun vieraat ovat tulleet vuoden 2023 aikana?

Ympärivuotiset asiakkaat ovat pääosin saarelta, tapahtumapäivinä myös ympäryskunnista. Vapaa-ajan asukkaita vierailee myös kesäkauden ulkopuolelta, ja he tulevat enimmäkseen Helsingistä ja Turusta. Kesäkaudella tätä täydentävät turistit ympäri Suomea sekä kesäasukkaiden ulkomaiset tuttavat.

Mikä on ollut vuoden 2023 mieleenpainuvin Kubu-tapahtuma? 

Sekä alkukevään Ukraina-ilta että kesän Adam Korpakin näyttelyavajaiset, jotka huipentuivat Lau Naun konserttiin olivat molemmat varsin sykähdyttäviä tapahtumia ja täyttivät talon ihmisillä ja monenmoisilla tunteilla. 

Järjestättekö tapahtumat itse vai voivatko myös muut kulttuurityöläiset järjestää tapahtumia Kubussa?

Toiminnan tarkoituksena on nimenomaan kehittyä paikaksi, jossa kuka tahansa voi järjestää tapahtumia. Eikä suinkaan vain kulttuurityöläiset vaan kaikki, niin saarelaiset, kesäasukkaat kuin satunnaiset vierailijat ja organisaatiot. Toiminnan alussa meidän itse tuottamat tapahtumat toki korostuvat kun teemme paikkaa tunnetuksi. Muiden järjestämää toimintaa ovat esimerkiksi aikuisopiston ja Musiikkiopisto Arkipelagin kurssit. 

Ottavatko toimijat yhteyttä Kubuun vai ottaako Kubu yhteyttä toimijoihin?

Sekä että. Vähitellen tieto uudesta paikastamme on levinnyt ja meihin otetaan yhteyttä, mutta etsimme jatkuvasti yhteistyökumppaneita ja ilahduttavan usein talon vierailijat ehdottavat toimintaa. Ohjelman järjestäjät ovat monialaisia eivätkä rajoitu esimerkiksi kulttuurityöläisiin.

Miksi päätitte perustaa Kubun juuri Kemiönsaarelle?  Miten idea Kubusta syntyi – olitteko haaveilleet kultturitalon perustamisesta vai syntyikö idea kun Björkbodan koulu tuli myyntiin?

Muutimme Kemiönsaarelle 16 vuotta sitten ja olemme toimineet aktiivisesti kulttuuritoiminnassa, osuuskuntatoiminnassa ja festivaalien tuotannossa. Tänä aikana asianmukaisten näyttelytilojen puute on noussut esiin. Mahdollisuutemme jättää ostotarjous ja sen hyväksyminen toki käynnisti ideoinnin laajemmasta toiminnasta. Tilojen myötä aiemmat haaveet kurssi- ja työpajatoiminnasta toteutuivat.

Miten Kemiönsaari on mielestänne ottanut Kubun vastaan?

Kubu on saanut lämpimän vastaanoton ja olemme huomanneet, että varsinkin näyttelytiloille ja salille on ollut heti tarvetta. Vierailijamme palaavat ja osallistuvat myös toimintaan ja sen ideointiin, joka on varmin mittari onnistumisista. 

Palkinnon myöntämisen perustelu: Fanny Karell on toiminut sekä näyttelijänä että laulajana Raaseporin kesäteatterissa. Turussa hän on kahdesti osallistunut Lucia-juhliin kuorolaisena ja laulaa tämän lisäksi Flora-kuorossa. Hän on myös intohimoinen ompeluharrastaja, jonka tuotoksiin kuuluvat upeat iltapuvut. Fanny on luova sekä ryhmissä että yksin ja osoittaa, että kumpikin luovuuden muoto on yhtä arvokas.

Useammalla tavalla luova

Fanny Karell opiskelee farmasiaa Åbo Akademissa. Vapaa-ajallaan hän harrastaa kuorossa laulamista ja ompelee mekkoja. Kuorotoiminta on hänelle tärkeää, ja se vie suuren osan hänen ajastaan.

Mikä on parasta Flora-kuorossa laulamisessa?
Kokoontuminen parhaiden ystävieni seurassa, jotka olen tavannut juuri kuoroharrastuksen kautta. Kuorotoiminta on niin paljon muutakin kuin pelkästään laulamista, vaikka kuoromusiikkia oppii myös todella rakastamaan ja arvostamaan. En voi kuvitella opiskeluarkea ilman kuoroa.

Osallistutko tänä vuonna Raaseporin kesäteatteriin?
Valitettavasti en tänä vuonna, minulla on tulossa pitkä työharjoittelujakso, joten panostan siihen. Toivon, että pääsisin osallistumaan kesäteatteriin taas pian.

Ompelemasi mekot ovat todella upeannäköisiä. Mihin niitä käytetään – laitatko niitä myyntiin?
En, ompelen niitä tällä hetkellä vain omaan käyttööni. Yleensä aloitan uuden projektin juhlia, kuten vuosijuhlia tai juhlapäiviä, varten. Pitkien juhlamekkojen ompeleminen tällaisia tilaisuuksia varten kiinnostaa eniten.

Kuinka paljon aikaa mekon ompelemiseen kuluu ja ompeletko muutakin kuin mekkoja?
Mekon ompelemiseen kuluva aika vaihtelee paljon. Jos on kiire, niin pitkä mekko saattaa valmistua päivässä, mutta oikeasti siihen pitäisi mennä paljon kauemmin. Yksityiskohtia on loputtomasti – haluan tehdä mekon sisäpuolen kauniiksi ja koristeelliseksi, mikä vaatii enemmän aikaa ja suunnittelua. Useimmiten ompelen mekkoja, mutta joskus myös hameita ja puseroita.

Onko sinulla muita luovia harrastuksia?
Tällä hetkellä laulaminen vie lähes kaiken aikani, ja lisäksi minulla on monta ompeluprojekteja odottamassa. Viime aikoina tanssi on tosin alkanut kiinnostamaan.

Palkinnon myöntämisen perustelu: Västanfjärdin kylätoimikunta on ylläpitänyt Västanfjärdin kirjaston aukioloa lauantaisin vuodesta 2019. Kylätoimikunnan vapaaehtoisten valvontavuorot ovat mahdollistaneet asiakkaiden omatoimisen asioinnin kirjastossa. Aktiivisen kyläyhdistyksen panos on arvokas lisä kirjastopalveluiden saavutettavuudelle Västanfjärdissä. Lauantaisin kirjastoa käyttävät etenkin vapaa-ajan asukkaat, ja tämä näkyy erityisesti kesäisin.

Aktiivinen kylätoimikunta pitää kirjaston auki lauantaisin

Vivi-Ann Rehnström edustaa Västanfjärdin kyläneuvostoa ja niitä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä Västanfjärdin kirjastossa lauantaisin. Kyselimme häneltä kirjaston merkityksestä asiakkaille.

Keitä te olette, jotka teette vapaaehtoistyötä kirjastossa?

– Noin kaksikymmentä vapaaehtoista valvojaa työskentelee kirjastossa sen aukioloaikoina. Päivystäjien listalla on sekä vakituisia että osa-aikaisia asukkaita, ruotsin- ja suomenkielisiä, kyläneuvoston jäseniä ja muita, jotka haluavat pitää kirjaston auki. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua minulle tai kirjaston henkilökunnalle. Osallistujat saavat lyhyen perehdytyksen tehtäviin ja allekirjoittavat vaitiolositoumuksen.

Käytännön ratkaisu vuoden 2018 sulkemisuhkaan

Vuonna 2018 kunta aikoi sulkea Västanfjärdin kirjaston kokonaan kustannussyistä. Tätä ennen aukioloaikoja oli jo vähennetty vain kolmeen päivään viikossa – mutta tässä tilanteessa Västanfjärdin asukkaat tarttuivat asiaan.

– Protestoimme aikeita vastaan voimakkaasti asukkaiden ja kirjaston henkilökunnan välisessä kokouksessa ja ilmaisimme halumme laajentaa aukioloaikoja viikonloppuihin, jolloin monilla ihmisillä on enemmän aikaa käydä kirjastossa. Kun Västanfjärdin kirjasto sittemmin sai lainausautomaatin, jonka avulla asiakkaat voivat itse rekisteröidä lainansa, aloite lauantaiaukiolosta voitiin toteuttaa.

– Joka lauantai siitä lähtien joku meistä on avannut kirjaston ovet kello 10 aamulla ja toiminut valvojana kello 14:een asti.

– Viikonloppuisin saapuvat kesävieraat ovat olleet erityisen iloisia päästessään lauantaina kirjastoon lainaamaan lomalukemista ja elokuvia.

– Mutta ennen kaikkea kirjasto on tärkeä vakituisille asukkaille. Kirjastolla on perinteitä, jotka juontavat juurensa aikaan, jolloin kirjastosta ei vielä vastannut kunta. Västanfjärdin asukkaat perustivat lahjoitusten avulla 1800-luvulla kirjakokoelman, jonka ympärille kehittyi “lukusali” ja josta myöhemmin kehittyi Västanfjärdin kunnan oma laitos.

Enemmän kuin pelkkä kirjasto

Vivi-Ann painottaa, että kirjaston yhteiskunnallinen rooli on erittäin tärkeä – erityisesti niille, joilla on pitkät välimatkat muihin kirjastoihin, ja niille, jotka eivät ole tottuneet tai kykene käyttämään kirjaston digitaalisia palveluja.

– Kirjasto on nykyään paljon muutakin kuin pelkkä kirjakokoelma. Se on paikka, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa ja viettää aikaa maksamatta mitään. Kirjojen lainaamisen lisäksi Västanfjärdissä on erityisen suosittua lukea sanoma- ja aikakauslehtiä, koota palapelejä ja käyttää tietokoneita. Mikä tärkeintä, kirjasto on portti maailman tietoon ja kirjallisuuteen, ja se on demokratian kulmakivi.

Kirjaston tulevaisuuden osalta Vivi-Ann on pyytänyt vastuullisia poliitikkoja ja virkamiehiä ottamaan kirjaston tarpeet huomioon vuoden 2024 talousarvion laatimisessa.

– Kun kunta ei enää vastaa terveydenhuollosta, niin jäljelle jää koulutus kunnan suurimpana ja tärkeimpänä tehtävänä, hän toteaa.

Kunnanjohtaja Erika Strandberg avasi palkintoseremonian kulttuurin kunniaksi pidetyllä puheella.

“Bästa kulturvänner, Arvoisat kulttuurin ystävät 

Idag ska vi dela ut våra lokala Axelpris inom kultur. Vi ska så småningom uppmärksamma förtjänta personer inom kulturen och biblioteket. Före vi ska låta de verkliga huvudpersonerna få träda fram, så vill jag tacka för möjligheten att få vara med och för att få framföra några ord kulturen till ära.

Jaamme tänään paikalliset kulttuurialan Axel-palkinnot. Myöhemmin tänään palkitsemme ansioituneita henkilöitä kulttuurin ja kirjastojen piirissä. Ennen kuin annamme todellisten päähenkilöiden astua esiin, haluaisin kiittää mahdollisuudesta olla täällä ja lausua muutaman sanan kulttuurin kunniaksi. 

Bästa festpublik, Hyvä juhlayleisö 

Kulturen har en betydande roll på Kimitoön och utgör en grundpelare för ortens attraktivitet och unikhet.  

Kulturen här på Kimitoön är mångsidig, äkta och  välkomnande. Den ger också våra invånare gemenskap och meningsfullhet. Vårt mångsidiga kulturliv ger öns levnadsmiljö en särskild karaktär, som inte bara är viktig för bevarandet av vår historia utan också för att forma vår framtid.

Genom satsningar på Kimitoöns unika historia och kulturbebyggelse, vår vackra landsbygd och skärgård samt idrotts- och kultursektorn har vi också utvecklats till ett av landets mest attraktiva besöksmål. 

Inom besöksnäringen är kulturturismen en nyckelaspekt, och har lyfts till ett av tre fokusområden.

Genom att utveckla kulturupplevelser och kulturprodukter skapar vi upplevelser som lockar besökare och främjar multilokaliteten. 

Detta sätter Kimitoön på kartan som en destination där kulturen lever och inspirerar, och där både invånare och besökare kan uppleva och delta i det rika kulturarvet som vår ö har att erbjuda.

Hyvät kulttuurin ystävät

Haluaisin myös käyttää tilaisuutta pohtia omaa suhdettani kulttuuriin. Te kulttuuritoimijat edustatte minulle avoimuutta, rohkeutta ja avarakatseisuutta. Nämä kaikki ovat ominaisuuksia, joita nyky-yhteiskunnassa ei todellakaan voi sanoa olevan liikaa.

Siteeraan tähän liittyen runoilijaa Eeva Kilpeä: 

”Minä pidän ihmisistä, joilla on avoin mieli. 
Ihmisistä jotka pystyvät sanomaan: Ai? 
Niinkö? Vai niin. En tiennytkään. 
Tuota en tullut ajatelleeksi. 
Avoin mieli on enemmän kuin viisaus, 
enemmän kuin oikeassa oleminen, 
enemmän kuin ”johan minä sanoin” ja 
”minä tiesin sen jo vuonna…” 

(Eeva Kilpi, Perhonen ylittää tien, kootut runot 1972-2000” 

För egen del hoppas jag på att också kunna förse mig själv med mod och öppenhet för att välkomna ännu fler kulturupplevelser i mitt liv.  

För mig, och säkert för många av er andra här idag, är en kulturupplevelse ett andrum.
Det är en av de få stunderna när vi verkligen närvarar i nuet, och det ger oss möjligheten att öppna våra sinnen för något nytt och överraskande. 

Varje kulturupplevelse är unik. Den är formad av och för varje individ som upplever den, och den blir en unik del av varje persons personliga minnesbank. I en värld där allt kan hittas och spelas på repeat, är en kulturell upplevelse något äkta och flyktigt. 

Denna flyktighet är faktiskt en del av dess värde. I mitt hjärta har jag sparat ögonblick av de kulturella upplevelser som har berört mig och de har blivit min personliga kulturskatt.

Jag hoppas att alla kan skapa sina egna kulturskatter med unika minnen och upplevelser som berör just dem. 

Jag är också tacksam över att vi här på Kimitoön har så många mångsidiga och kunniga kulturutövare som delar med sig av sin kunskap och kreativitet till oss alla. 

Bästa festpublik, hyvä juhlayleisö 

Lopuksi haluaisin vielä korostaa kulttuurin merkitystä Kemiönsaarelle.

Yhteenvetona voimme todeta, että kulttuuri on elintärkeä tekijä Kemiönsaaren tulevaisuuden rakentamisessa.  

Kulttuuri antaa merkityksen paikallisille panostuksille asumiseen, matkailuun ja lähiympäristön kehittämiseen, ja ilman kulttuuria nämä olisivat tyhjiä ponnistuksia. 

Haluaisin myös esittää lämpimät kiitokset kaikille kulttuuritoimijoille. Kiitos rohkeudestanne, ajastanne ja omistautumisestanne sille, mitä teette ja mistä me saamme nauttia. 

Jag vill avsluta med att rikta ett stort tack till alla våra kulturaktörer. Tack för ert mod, er tid, och ert engagemang i det ni gör och som vi får njuta av.  

TACK – KIITOS.“