Mikro -ja pienyritysten vastuullisuus

Saaristomerellä lähes kaikki yritystoiminta pohjautuu luonnonympäristöön ja ekosysteemipalveluihin, joko suoraan tai välillisesti. Saaristomeren luonto ja sen ekosysteemit palvelevat yrityksiä niin kauniina maisemina, raaka-aineina, puhtaana ilmana, ravinteina maassa kuin monipuolisena lajistona ja luonnonrauhana. Saaristo elämyksenä houkutteleekin paikalle sekä matkailijoita että ympärivuotisia asukkaita erilaisine tarpeineen, ja näin Saaristomeren luonto työllistää alueen monien eri alojen mikroyrityksiä. Kaikki yritystoiminta myös vastavuoroisesti vaikuttaa luonnonympäristön tilaan, ja alueen yrittäjätkin voivat päätöksillään vaikuttaa ja osallistua kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.

Mitä vastuullinen yritystoiminta tarkoittaa mikroyrittäjän näkökulmasta?  

Yritysvastuulla viitataan yleisesti kestävän kehityksen edistämiseen yrityksessä: vastuullinen yritys noudattaa yhteiskunnan asettamia sääntöjä ja säädöksiä, kunnioittaa ihmisiä ja huomioi ympäristön kantokyvyn liiketoiminnassaan. Vastuullisen yrityksen toiminta on lisäksi avointa, ja vastuullisuutta vaaditaan myös yrityksen yhteistyökumppaneilta ja alihankintaketjuilta. 

Yksittäisen mikroyrittäjän liiketoiminnasta aiheutuvat ympäristöpaineet ovat useimmiten pieniä, ja ympäristön tilaan vaikuttaminen oman toiminnan kautta voi tuntua haasteelliselta ja ehkä jopa mitättömältä. Mikroyrittäjien ympäristövaikutuksia ja mahdollisuuksia toimia kestävästi ja vastuullisesti ei kannatakaan tarkastella vain yhden toimijan näkökulmasta, vaan tilannetta tulisi hahmotella laajemmasta mittakaavasta. Saaristomeren alueella toimii muutama tuhat mikroyritystä, jotka yhdessä palvelevat vuosittain satoja tuhansia, ellei miljoonia, alueella vierailevia ja asuvia ihmisiä (*. Pienenkin toimijan teoilla on näin ollen merkitystä, ja mitä useampi meistä oivaltaa omat vastuullisuustekonsa, sitä paremmin voimme yhdessä vahvistaa ja ylläpitää luonnonympäristöjen ja ihmisten yhteisen elinvoimaisuuden jatkumoa.      

Vastuullisuus vahvistaa kilpailukykyä 

Isoille yrityksille vastuullisuusraportointi on jo lakisääteistä, mutta tulevaisuudessa tiukentuvat raportointivaatimukset tulevat valumaan myös pienemmille yrityksille. Lainsäädännön ohella yhä useampi asiakas on nykyään kiinnostunut käyttämiensä palvelujen tai tuotteiden ympäristövaikutuksista. Kuluttajat valitsevat niiden yritysten palveluja, jotka osaavat luotettavasti kertoa oman toimintansa vastuullisuudesta ja vaikutuksista. 

Toimimalla ja sanoittamalla oman yrityksen vastuullisuusfilosofiaa ja vastuullisuustekoja, Saaristomeren upean luonnon keskellä toimivat yritykset voivat vahvistaa asiakassuhteitaan ja kilpailukykyään. Vastuullisuus voi parhaassa tapauksessa tuoda yritykselle myös selkeitä säästöjä. Jos esimerkiksi toimitilasi lämpiää sähköllä ja kuluttaa energiaa 25 000 kWh/vuosi, voit säästää noin 600 euroa vuodessa vaihtamalla lämmityksen lähteeksi ilmalämpöpumpun (**.    

Yritysvastuun ei tulisi kuitenkaan olla päälleliimattua tai vain yksittäisiä tekoja, vaan vastuullisuuden tulisi olla läpileikkaavasti mukana yrityksen toiminnassa. Käytännön tasolla yritysvastuuta voi toteuttaa monin tavoin, ja olennaista on suhteuttaa yritysvastuu sopivalla tavalla osaksi yrityksen omaa toimintaa.    

Näille sivuille on koottu Saaristomeren mikroyrityksille suunnattua tietoa yritysvastuusta. Näiden kolmen sisältökokonaisuuden avulla pääset kärryille oman yrityksesi ympäristövaikutuksesta ja tiedät, miten voit rakentaa sillan vastuullisempaan huomiseen: 

2. Arvioi yrityksesi vastuullisuus: tässä artikkelissa kerromme lyhyesti, mitä yritysvastuu pitää sisällään erityisesti ympäristövastuun näkökulmasta, ja miten oman yrityksen vastuullisuutta voi arvioida. 

3. Näillä teoilla käännät päästöt säästöiksi: tämä artikkeli sisältää käytännön vinkkejä pienistä teoista, joiden avulla voi parantaa oman yrityksen vastuullisuutta. 

4. Jätä luontopositiivinen kädenjälkesi: tämä artikkeli avaa lyhyesti sitä, miten yritys voi tehdä vielä enemmän, ja jättää jälkeensä luontopositiivisen vaikutuksen.  

TEHTÄVÄ: Miltä näyttäisi kestävä yritystoimintasi? Millaista toiminta olisi, jos se ei tuottaisi lainkaan päästöjä tai kuormittaisi lainkaan luontoa? Kirjoita tulevaisuuskuva, joka tuntuu motivoivalta ja jännittävältä – sellaiselta, jota kohti haluaisit aidosti pyrkiä. 

(* Vuonna 2020 rekisteröitiin yhteensä 3,9 miljoonaa kävijää Ahvenanmaan ja Turunmaan saaristoalueilla. Tiedot perustuvat Telian mobiilidataan. Lisätietoja Nordiska Skärgårdssamarbetet:n sivuilla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

(** Ilmalämpöpumpun säästölaskelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). 

Tähän osioon on koottu tietoa yritysten ympäristövastuusta ja -vaikutuksista. Minkälaisia yritystoiminnan ympäristövaikutukset ovat paikallistasolla Saaristomerellä? Entä minkälaisia globaaleja vaikutuksia yritysten tuotanto- ja arvoketjuilla on? Osiosta saat vinkkejä myös oman yrityksen vastuullisuuden arviointiin ja erilaisiin laskentamenetelmiin. 

Miten yritystoiminta vaikuttaa ympäristöön? 

Yritystoiminta vaikuttaa ympäristön tilaan monella tavalla. Vaikutukset voivat olla niin negatiivisia kuin positiivisiakin. Eri toimialojen ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella esimerkiksi arvoketjujen kautta. Yksittäisen yrityksen ympäristövaikutuksia voidaan arvioida myös tuotteiden ja palveluiden elinkaaren kautta. Moni merkittävistä ympäristövaikutuksista ei synny yrityksen ydinliiketoiminnasta, vaan epäsuorasti tuotteiden ja palveluiden elinkaaren alku- ja loppupäässä.  

Yritystoiminnan luonnolle aiheuttamat negatiiviset vaikutukset johtuvat muun muassa kasvihuonekaasupäästöistä, ekosysteemien pirstoutumista aiheuttavan maa- ja vesialueiden käytöstä, veden kulutuksesta, maaperän ja vesien saastumisesta, jätteistä ja vieraslajien leviämisestä. Kaikki ympäristövaikutukset kytkeytyvät myös vahvasti toisiinsa. 

Juurisyynä luonnon monimuotoisuuden vähenemiselle ja ilmastonmuutokselle on kuitenkin ylikulutus – käytämme luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutumaan, ja tuotamme niistä hyödykkeitä ilmaston lämpenemistä kiihdyttävällä tavalla. 

Paikallisesti Saaristomerellä ihmis- ja yritystoiminnasta aiheutuva kuormitus näkyy meren heikentyneenä ekologisena tilana ja rehevöitymisenä, ja lisäksi kausiluonteisena mutta merkittävänä vesien saastumisena, kaivojen kuivumisena, roskaantumisena, kulumisena ja luontoarvojen heikentymisenä. Näiden ohella saariston saniteettipalvelut ovat rajalliset eivätkä riitä palvelemaan kesäkauden kaikkia käyttäjiä, ja osa jätevesistä pääsee valumaan vesistöihin. 

Saaristomerellä toimivien yritysten ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan näy ainoastaan lähiympäristössä. Pientenkin yritysten palveluiden ja tuotteiden elinkaari ulottuu usein maantieteellisesti hyvin kauas toisille mantereille, sillä monet pienyritystenkin hyödyntämistä raaka-aineista, materiaaleista ja tavaroista on tuotettu kaukana omasta toimipisteestä.  

Yritykset voivat vaikuttaa luontoon myös positiivisesti, esimerkiksi ylläpitämällä tai kunnostamalla yrityksen omistuksessa olevia elinympäristöjä tai torjumalla vieraslajien leviämistä. Lue lisää luontopositiivisista teoista täältä. 

Oman yrityksen vastuullisuuden ja ympäristövaikutusten hahmottaminen voi aluksi tuntua hankalalta. Vastuullisuuden arviointiin ei myöskään ole olemassa yksinkertaisia peukalosääntöjä, sillä vastuullisuuden mittarit ovat monenlaisia. Vastuullisuuden näkökulmia tulee lisäksi tarkastella omien valintamahdollisuuksien valossa: saatavuus, hinta, helppous ja erilaiset tarpeet vaikuttavat yritysten mahdollisuuksiin valita ja toimia vastuullisesti.

Erilaisia ympäristövaikutusten arviointi- ja laskentamenetelmiä kehitetään kuitenkin koko ajan. Muun muassa hiilidioksidipäästöjen laskenta on isommille yrityksille jo arkea, ja laskentyökaluja voidaan hyvin soveltaa myös mikro- ja pienyritysten käyttöön. Mikroyritykset voivat vaihtoehtoisesti hyödyntää kuluttajille suunniteltuja laskentatyökaluja, sillä usein mikroyrityksen ympäristövaikutukset ja vastuullisuustoimet ovat verrattavissa kotitalouksien toimintaan. Tässä esittelemme  muutamia esimerkkejä eri laskentamalleista. 

Hiilijalanjäljen laskenta

Yleisesti käytetty työkalu yritysten hiilijalanjälkilaskentaan on niin sanottu Scope-malli, jossa yrityksen päästöt jaetaan kolmeen luokkaan: suorat päästöt, ostoenergian päästöt ja epäsuorat päästöt. Suoriin päästöihin lasketaan mukaan kaikki, mitä yritys omistaa, tai mitä on sen hallinnassa, esimerkiksi autojen päästöt. Ostoenergiaan lasketaan muun muassa kulutussähkö, lämmitys- ja jäähdytysenergia. Epäsuorat päästöt pitävät sisällään muut yrityksen arvoketjussa syntyvät päästöt, kuten ostetut tavarat ja palvelut ja työmatkustamisen. Omaa yritystoimintaa voi pyrkiä arvioimaan näiden kolmen luokan kautta ja näin laskemaan, kuinka paljon päästöjä kokonaisuudessa syntyy.  

• Tutustu Scope-malliin tarkemmin esimerkiksi Ekokompassin sivuilla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Tuotteen tai palvelun elinkaariarviointi

Ilmastovaikutusten ohella on olemassa muitakin ympäristövaikutusluokkia, kuten vesijalanjälki, rehevöityminen, happamoituminen, luonnonvarojen kulutus ja otsonikato. Toinen yleistyvä ympäristövaikutusten arviointiin kehitetty menetelmä onkin elinkaariarviointi (Life Cycle Analysis) ja elinkaarilaskennat. Elinkaariarvioinnin avulla voidaan määrittää useita valittuja ympäristövaikutuksia samanaikaisesti, jotka aiheutuvat tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Elinkaariarviointia voidaan hyödyntää niin yritysten, viranomaisten kuin päättäjienkin tukena eri ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja näiden lieventämiseen.

• Tutustu elinkaariarviointiin tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen sivuilla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). 

Luontovaikutusten laskenta

Yritysten luontovaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden liittäminen elinkaarilaskelmiin on vielä alkutekijöissään, mutta esimerkiksi S-ryhmä on jo lähtenyt tällaiseen arviointiin. Sitran ja Jyväskylän yliopiston kanssa toteutettu arviointi(siirryt toiseen palveluun) osoitti, että yli 90 prosenttia S-ryhmän luontojalanjäljestä sijoittui monimutkaisten hankintaketjujen kautta Suomen ulkopuolelle, muun muassa päiväntasaajan ja Välimeren seuduille, sekä Indonesiaan ja Brasiliaan. Laskentamallia kehitetään ja tarkennetaan edelleen vuoteen 2025 asti jatkuvassa hankkeessa.   

Menetelmästä tai laskentatavasta riippumatta yritysten ympäristövaikutusten määrittelyyn tarvitaan erilaisia lähtötietoja yrityksen toiminnasta. Lähtötiedot voivat olla esimerkiksi  mittauksiin tai laskuihin perustuvia tietoja sähkön- tai vedenkulutuksesta, muita tietoja kirjanpidosta, tai alihankkijoilta kerättyä tietoa heidän toimintatavoistaan. 

Lähtötietojen keruu voi ensimmäisellä kerralla tuntua hankalalta ja aikaavievältä, mutta kun tiedot on kerran kerätty, niiden seuranta onnistuu jatkossa jo helpommin. Yrityksen ympäristövaikutusten laskennassa kannattaa myös matalalla kynnyksellä hyödyntää asiantuntijoiden palveluita.

Kiinnostuitko eri laskentamenetelmistä? Lue lisää näistä lähteistä: 

• Lisätietoja Suomen ympäristökeskuksen kehittämästä Y-HIILARI työkalusta yrityksen hiilijalanjäljen laskentaan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).(siirryt toiseen palveluun) 
• Kuluttajan elämäntapatesti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
• Hiilijalanjälki- ja elinkaarilaskennan erot(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
• Lisätietoja Sitran ja Jyväskylän yliopiston S-ryhmälle toteuttamasta luontojalanjäljen laskennasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). 

TEHTÄVÄ: Tutustu yllä olevien linkkien takaa löytyviin materiaaleihin, ja pohdi minkälainen työkalu voisi parhaiten auttaa oman yrityksesi vastuullisuuden arvioinnissa? Sopiiko

Mikro- ja pienyrityksen toiminnassa kestävyys ja vastuullisuus näkyvät arjen pienissä teoissa. Ostaakko uutta vai korjata vanhaa? Lämmittääkkö sähköpattereilla vai ilmalämpöpumpulla? Tarjotako ruoaksi norjassa viljeltyä lohta, vai lähivesiltä pyydettyä silakkaa? Pienilläkin asioilla voi edistää oman yrityksen vastuullisuutta, ja liikkeelle kannattaakin lähteä sellaisista teoista, jotka tuntuvat omalle yritykselle helpoimmilta. 

Monet Saaristomerellä toimivat mikroyritykset toteuttavat jo vastuullisuutta eri tavoin, joskus sitä tiedostamatta. Parhaassa tapauksessa vastuullisuus tuo kustannussäästöjä omalle yritykselle, ja tukee samalla toisten pienyrittäjien toimintaa. Tästä osiosta löydät eri teemojen alle koottuja vastuullisuusvinkkejä, joiden avulla lähteä liikkeelle. Vinkkien avulla voit myös todentaa ja saada lisäymmärrystä yrityksesi jo toteuttamasta vastuullisuudesta.  

 

Uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen on tehokas tapa vähentää yrityksen CO2- eli hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvia energiamuotoja ovat esimerkiksi aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima, biomassa tai geoterminen energia. 

Uusiutuvaan energiaan vaihtaminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat yritykselle kätevä tapa osallistua ilmastotalkoisiin, ja säästää samalla rahaa. Vaikka fossiiliset polttoaineet (öljy, hiili, maakaasu) ovat suhteellisen edullisia, ja niitä on helppo jakaa, varastoida ja kuljettaa, niiden polttaminen tuottaa valtavasti hiilidioksidipäästöjä ja edesauttaa ilmaston lämpenemistä. 

Olemme tähän koonneet joukon vinkkejä, joiden avulla voit edistää siirtymää kohti vähäpäästöisempää yritystoimintaa uusiutuvaa energiaa ja hukkaenergiaa hyödyntäen.

Kokeile ainakin näitä: 

• Vaihda perinteinen sähkösopimus uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävään sähkösopimukseen.

• Vaihda öljykattila tai sähköpatterit ilmalämpöpumppuun tai maalämpöön. 

• Miten olisi oma aurinkosähkö? Pyydä muutama asiantuntija-arvio aurinkopaneelien kustannuksista.  

• Alenna lämmitettävien tilojen lämpötilaa sopivasti: jo yhden asteen lämpötilan alennus voi vähentää energiankulutusta ja -kustannuksia tuntuvasti. 

• Säädä putkistoon lähtevän veden lämpötila 55–65 asteiseksi. Pyydä myös putkimiestä tarkistamaan veden virtaama – voiko virtaamaa pienentää?

• Huomioi koneiden käytöstä syntyvä lämpö tilojen lämmityksessä. Jos koneet hurisevat tilan kuumaksi, voit laskea tilan lämpötilaa huoletta. 

• Tarkasta rakennusten ja erityisesti ikkunoiden tiivisteet ja remontoi tarvittaessa.

• Vaihda viimeinenkin valoputki led-putkivaloksi. Hyödynnä valaistuksessa liikesensoreita.

• Ajasta laitteet tai kytke useampi laite samaan virtakytkimeen, jolloin hukkakulutusta on helpompi välttää.   

• Älä unohda ihmisten tuottamaa lämpöenergiaa. Kun järjestät toiminnallisia tilaisuuksia, voit asettaa tilojen lämpötilan pari astetta alemmas. 

TEHTÄVÄ: Valitse listalta kolme tekoa, joita et ole vielä tehnyt mutta jo

Kiertotalouden avulla voidaan pureutua ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen hupenemisen juurisyihin. Kiertotalouden tavoitteena on suunnitella ja valmistaa tuotteet ja palvelut alusta alkaen siten, että tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat ympäristöpaineet ovat mahdollisimman pieniä, ja että tuotteet pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Sekä pienet että suuret yritykset voivat hyötyä kiertotaloudesta. Parhaimmillaan kiertotalouteen siirtyminen säästää kuluja ja pienentää riskejä vähentämällä riippuvuutta uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Myös eri yritysten kanssa toteutettavat yhteistyöt, esimerkiksi yhteiskuljetukset tai yhteiset investoinnit, voivat tehostaa omaa toimintaa ja vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Alla olevalta listalta löydät vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää kiertotaloutta ja muuttaa liiketoimintaasi planeetan kannalta kestävämmäksi.

Kokeile ainakin näitä: 

• Hyödynnä liiketoiminnassasi aina näitä kolmea periaatetta: vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä. Eli vähennä kulutusta siellä missä voit, käytä uudelleen kaikki mikä soveltuu jatkokäyttöön ja kierrätä se, mitä ei voi jatkokäyttää. 

• Kartoita yritystoiminnan materiaalivirrat ja selvitä lopputuotteen tai -palvelun ympäristövaikutukset elinkaarilaskennan avulla.   

• Saitko uusia oivalluksia elinkaarilaskennasta? Mihin yrityksesi ympäristövaikutuksiin voit vaikuttaa helpoiten lyhyellä aikavälillä? Entä mitä voisit tehdä pidemmällä aikavälillä? 

• Selvitä mahdollisuudet siirtyä vähemmän haitallisiin raaka-aineisiin tai sivutuotteiden hyötykäyttöön. Helpoiten tämä käy, kun siirryt käyttämään ympäristösertifioituja tuotteita.   

• Löytäisitkö käyttöösi edullisia uusiomateriaaleja? Uusiomateriaalien hyödyntäminen on tehokas tapa vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.

• Panosta tuote- ja palvelusuunnitteluun. Minkälaisia mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita ja nollapäästöisiä palveluita yrityksesi voisi tarjota asiakkailleen? 

• Kehitä yrityksen hankintaosaamista. Vaadi vastuullisuutta alihankkijoilta ja -urakoitsijoilta.

• Toisen jäte on toisen raaka-aine -periaate voi tuoda yritykselle taloudellisia säästöjä. Selvitä, syntyykö jonkun tuntemasi yrityksen toiminnassa ylijäämä-materiaaleja, joita oma yrityksesi voisi hyödyntää.

• Varmista, että materiaalit, tuotteet ja resurssit käytetään tehokkaasti niiden eliniän loppuun asti. Älä heitä pois vaan käytä pois. 

• Panosta asiakassuhteisiin – voitko uusien tuotteiden myymisen sijaan hankkia lisäarvoa kehittämällä pitkäaikaisia asiakassuhteita? Huomioi asiakkaiden palaute ja toiveet, ja kehitä yrityksen palveluhenkisyyttä siten, että saat asiakkaat palaamaan laadukkaan asiakaspalvelun vuoksi, ei uusien tuotteiden.    

• Jos myyt tuotteita, valitse valikoimiisi kestävästi valmistettuja tuotteita, joilla on pitkä elinikä ja joita voidaan tarvittaessa korjata. Älä myy krääsää.

• Vuokraa, lainaa tai yhteisomista koneet ja laitteet. Mieti myös, voitko itse myydä huolto-,  korjaus- tai leasingpalveluita? 

• Kuinka hyvin tunnet naapurisi? Löytyisikö kulman takaa yllättäen osaamista, jota yrityksesi voisi hyödyntää kaukaa hankitun osaamisen sijaan? Näin saisit lyhennettyä palveluidesi elinkaarta ja tuettua paikallista yrittäjää.   

• Vähennä jätettä ja lajittele sekin vähä. Vuonna 2021 voimaan astunut uusi jätelaki edellyttää pieniltäkin yrityksiltä aiempaa tiukempaa lajittelua. Voisitko hoitaa lajittelun yhteistyössä alueen muiden yritysten kanssa?   

Lisätietoa jätelaista yritysten näkökulmasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).  

Mistä tunnistaa vastuullisen materiaalin? 4 vinkkiä

1. Arvioi materiaalin tuotannon aiheuttamia  ympäristövaikutuksia, kuten energian- ja vedenkulutusta sekä maankäyttöä. 
2. Arvioi, kuinka hyvin materiaali sopii käyttötarkoitukseensa ja minkälaista kulutusta se kestää. 
3. Arvioi raaka-aineen tai materiaalin käyttöikä jo sitä hankkiessa ja suosi pitkäikäisiä materiaaleja.
4. Suosi kierrätettyjä, kierrätykseen sopivia ja uudelleenkäytettäviä materiaaleja.

• Pakkausmateriaalien ympäristövaikutuksista voit lukea lisää täältä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Liikennevälineet muodostavat yhden suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä. Toisin sanoen, kehittämällä oman yrityksesi ihmisten ja tavaroiden liikkumista, voit saada aikaan ympäristön kannalta hyvinkin merkittäviä muutoksia. Tarkimmin kannattaa tarkastella niitä matkoja, joita teet päivittäin tai hyvin usein. Seuraavien vinkkien avulla autamme sinua arvioimaan, millä pienillä teoilla voit vähentää liikkumisesi tuottamia ympäristöhaittoja. 

Kokeile ainakin näitä: 

• Kävele ja pyöräile aina, kun se on mahdollista. Omalla kehonvoimalla tuotetut liikkumismuodot ovat päästöttömiä ja saat samalla liikuntaa. 
• Vältä etenkin lento- ja risteilymatkustamista, sillä niiden päästöt ovat kaikkein suurimmat. Jos sinun täytyy lentää, suosi suoria lentoja ja tarkastele myös käyttämiäsi lentoyhtiöitä niiden vastuullisuuden näkökulmasta. 
• Jos työsi sisältää paljon autolla ajamista, harkitse seuraavan autohankintasi yhteydessä siirtymistä sähköautoon bensiiniauton sijaan. Voit myös muuttaa bensiiniautosi ympäristöystävällisemmäksi biokaasuautoksi vaikka saman tien. Suomen ilmastopaneelin kehittämän Autokalkulaattorin(siirryt toiseen palveluun) avulla voit arvioida autoilusi päästövaikutukset ja oivaltaa, mikä autovaihtoehto olisi sinulle paras. 
• Suosi julkista liikennettä ja järjestä kimppakyytejä aina, kun se on mahdollista. 
• Osallistu alueesi päätöksentekoon ja auta kehittämään alueellesi parempia ja vähäpäästöisiä liikkumismuotoja. 
• Tarkastele yrityksesi tavaroiden logistiikkaketjuja. Olisiko mahdollista suosia alihankkijoita, jotka kuljettavat tavaransa sähkö- tai kaasuautoilla?
• Jos tavarasi tulevat toiselta mantereelta, kulkevatko ne merta pitkin vai lentokoneessa? Voit  tarkastella päästöjä tonnikilometriä kohti: paljonko syntyy päästöjä, kun kuljetat tonnin verran tavaraa yhden kilometrin pituisen matkan eri kuljetusmuodoilla? Ison konttialuksen hiildioksidipäästöt ovat vain muutamia prosentteja rekkakuljetukseen tai lentorahtiin verrattuna. 
• Selvitä, onko tavaroiden kuljettamiseen  kestävämpiä vaihtoehtoja tai vastuullisempia kumppaneita. 
• Kun puhutaan liikkumisen päästövaikutuksista, etäisyys ratkaisee. Selvitä, olisivatko tarvitsemasi tavarat saatavilla lähempää.

Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen muodostamaa kokonaisuutta. Ruokajärjestelmä on globaalisti yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen ja luontokadon aiheuttajista. Vaikka on vaikea vaikuttaa siihen, miten ruokaa tuotetaan toisella puolen maailmaa, jokaisen ruokaa tuottavan, sitä tarjoavan ja myös syövän teoilla on kokonaisuudessa merkitystä. 

Ruuantuotannon suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät alkutuotannossa, niin kasvihuonekaasujen kuin vesiin valuvien ravinteiden ja myrkkyjen muodossa. Kuljetusten tai pakkausten päästöt ovat näihin verrattuna pieniä. Osa ruuasta päätyy myös ruokahävikin kautta roskikseen, jolloin tuotannon aikana aiheutuneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet täysin turhaan. Vastuullisuus ei ole kuitenkaan ainoastaan tuottajien asiaa, vaan jokainen ruokajärjestelmään kuuluva toimija voi osaltansa vaikuttaa. Kotimaisten ja pienten paikallisten ruokaketjujen ympäristövaikutukset ovat yksinkertaisemmin jäljitettävissä, ja vastuullisuutta on helpompi toteuttaa lyhyissä ketjuissa.  

Alla olevalta listalta löydät käytännön vinkkejä ja ideoita, miten yrityksesi voi vaikuttaa kestävämmän ruokajärjestelmän toteutumiseen.

Kokeile ainakin näitä:

• Jos yritystoimintaasi kuuluu ruoan myynti, voitko rakentaa ruokalistan tai myydä tuotteita lähituottajan kanssa yhteistyössä? Salli ruokalistan joustaa ja elää, jotta tuottajan ei tarvitse sitoutua vakiomääriin raaka-aineiden osalta.

• Valmista ja markkinoi kasvisruokavaihtoehtoja joka päivä. Löytyykö listalta myös vegaanivaihtoehtoja? Lihantuotannossa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat moninkertaiset kasvisruokaan verrattuna. Kasvisruoan tarjoaminen on näin ollen yksinkertainen tapa edistää yrityksen vastuullisuutta.     

• Valitse raaka-aineet sesongin mukaan. Sesonkituotteet ovat edullisempia ja tukevat luonnon omaa kiertokulkua.   

• Tarjoile ja hyödynnä silakkaa, särkeä, lahnaa tai muuta alihyödynnettyä luonnonkalaa. Näin poistat samalla mittavan määrän vesistöjä rehevöittäviä ravinteita vedestä. 

• Jos tarjoat lihaa, voitko tarjoilla luonnonlaitumilla ja perinnemaisemilla laiduntanutta niittylihaa? Niittylihan tuotanto on ympäristöteko – laiduntamalla avoimia niittyjä ja ketoja tuetaan Saaristoluonnon monimuotoisuutta. 

• Kysy tutuilta viljelijöiltä, mitä maaperän eliöstölle kuuluu, entä mikä on peltojen vesitalouden laita? Maaperässä hyvinvoiva eliöstö ja toimiva vesitalous valjastaa maan ravinteet kasvien käyttöön ilman että ravinteita valuu vesistöihin. 

• Voitko hyödyntää omaa, lähikaupan tai lähituottajan ruokahävikkiä? Voitko valmistaa hävikkiaterioita, tai myydä eilispäivän annokset edullisemmin? 

• Entä minkälaisia ruoanvalmistuksen sivuvirtoja voisit hyödyntää? Saatko parsakaalin lehdistä ainekset vihersmoothieen tai kasvissipseihin? 

• Viesti asiakkaille näkyvästi, mistä ruoan raaka-aineet tulevat. Keskustele asiakkaiden kanssa kestävästä ruoasta kaikkien yhteisenä asiana, ei pelkästään alkutuottajien vastuuna.  

• Keskustele lähikaupan, kuljetusyrityksen, elintarvikejalostajan ja alkutuottajan kanssa siitä, miten jokainen voi edistää omaa vastuullisuuttaan yhteisessä ruokajärjestelmässämme. 

“Jos kaikki suomalaiset söisivät särkikala-aterian kerran kuussa, poistaisi se vuodessa Itämerestä 80 miljoonaa kiloa levää. Jos tämän levämäärän laittaisi ämpäreihin, ulottuisi ämpärijono Helsingistä Pariisiin.“ 

• Syö särkeä, siinä on järkeä -artikkeli Ylen sivuilla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Saaristomeren suojeluun voi parhaiten vaikuttaa huolehtimalla, ettei sinne päädy meren rehevöitymistä edistäviä maa- ja metsätalouden ravinnevalumia eikä merta saastuttavia kemikaaleja, myrkkyjä tai mikromuovia. Lisäksi makeasta vedestä voi erityisesti saaristossa olla kesäaikana pulaa, joten veden säästeliäällä käytöllä on merkitystä sekä oman yrityksen että saariston muiden toimijoiden ja ekosysteemien kannalta. Pyri tarkastelemaan yrityksen vedenkulutusta kokonaisvaltaisesti, koko arvoketju huomioiden, ja hyödynnä alla olevan listan toimintavinkit oman yrityksesi  vesivastuun edistämiseksi. 

Kokeile ainakin näitä:

• Vältä viljelysten turhaa lannoitusta, ja varmista, että peltojen vesitalous on kunnossa. Huolehdi myös maan ilmavuudesta, orgaanisen aineen määrästä ja maan pieneliöstön hyvinvoinnista, jolloin peltojen ravinteet saadaan tehokkaasti kasvien käyttöön sen sijaan, että ne valuisivat Saaristomerelle.

• Jos yrityksesi toimii ranta-alueella, varmista, että kaikki roskat kerätään huolella, jotteivät ne pääse ajatutumaan vesistöön ja muuttumaan mikromuoviksi, jolloin niiden poistamisesta tulee huomattavasti hankalampaa ellei jopa mahdotonta.

•  Huolehdi, ettei veteen pääse sinne kuulumattomia kemikaaleja ja myrkkyjä. Pese ja huolla veneet ja muut koneet pesupaikan päällä, jotta ylimääräiset aineet eivät kulje vesistöihin. 

• Voitko asentaa yrityksesi toimipisteeseen  vettä säästävät hanat ja suihkut? Nykynormien mukaisen suihkun virtaama on 12 l/minuutti, säästömallien virtaama 8-9 l/minuutti. Vettä säästävän hanan avulla käyttöveden määrä vähenee siis itsestään. 

• Onko sinulla oma kaivo tai vedenpuhdistamo? Tarkista, että kaivosta riittää hyvälaatuista vettä, ja puhdistamon kapasiteetti on oikein mitoitettu yrityksen tarpeisiin.

• Voitko kehittää makean veden määrää tai laatua yhteistyössä muiden lähitoimijoiden kanssa? Ota selvää, minkälaista vedenkulutusta muilla lähiympäristön toimijoilla on, ja liittyykö siihen haasteita.    

•  Käytä ja kaada viemäriin ainoastaan luonnonmukaisia pesu- ja puhdistusaineita.

•  Voitko ottaa sadeveden talteen ja hyödyntää sitä yrityksen tarpeisiin?  

• Vältä kaukaa kuljetetun pulloveden myymistä ja opasta sen sijaan asiakkaita yrityksen vesipisteistä. Kerro asiakkaille, mistä vesi tulee, ja ohjeista käyttämään sitä säästeliäästi.

• Ota selvää yrityksen käyttämien raaka-aineiden ja materiaalien tuottamiseen liittyvästä vedenkulutuksesta. Monilla tuotteilla voi olla yllättävän suuri vesijalanjälki koko tuotanto- ja arvoketju huomioituna.  

”Suomalaisen kuluttajan keskimääräisestä vesijalanjäljestä alle viisi prosenttia on suoraa vedenkulutusta. Loppu muodostuu ostettujen, kotimaassa tai ulkomailla valmistettujen tuotteiden ja palveluiden sisältämästä piilovedestä.” 

• Monipuolista tietoa vedestä ja vesijalanjäljestä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien ja geenien kirjoa maailmassa tai jossakin tietyssä luontotyypissä. Suomessa on tunnistettu noin 50 000 lajia, joista asuu metsissä suunnilleen 20 000. Lisäksi maaperä on eliöstöltään rikas, ja siellä asuvat pieneliöt tarjoavat itäville siemenille ravinteita, hajottavat kuolleita kasveja ja sitovat niistä vapautuvan hiilen maaperään. Hiilen sidontaa vauhdittaa maanpäällinen kasvusto, joka sitoo ilmakehästä hiilidioksidia yhteyttäessään. Lajirikas ja monimuotoinen maaperä yhdessä sen päällä kasvavien kasvien ja puiden kanssa voikin toimia aktiivisina ilmastonmuutoksen torjujina. Maaperän eliöstö tarvitsee kuitenkin riittävän määrän orgaanista ainetta voidakseen hyvin – niin metsissä kuin pelloilla. 

Saaristomerellä monet erilaiset luontotyypit veden pinnan alla ja päällä tekevät alueesta yhden maamme runsaslajisimmista. Saaristomeren meriluonto on toisaalta herkkä muutoksille, sillä ainoastaan harvat ja tietyt lajit sopeutuvat vähäsuolaiseen veteen. Pienilläkin muutoksilla lajistossa voi näin ollen olla suuria vaikutuksia meren ekosysteemille.   

Alla olevan listan avulla voit pohtia miten oma yrityksesi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, ja mitä voit tehdä sen ylläpitämiseksi Saaristomerellä.

Kokeile ainakin näitä: 

• Viljeletkö maata? Pidä huolta peltomaan eliöstön elinvoimaisuudesta ja tutustu uudistavaan viljelyyn. Uudistavan viljelyn avulla tehostat kasvien kasvuolosuhteita, sidot hiiltä maahan ja ylläpidät monimuotoisten elinympäristöjen olemassaoloa. Lue lisää uudistavasta viljelystä täältä: https://www.bsag.fi/uudistava-viljely/(siirryt toiseen palveluun) 

• Jos et itse viljele maata, tue viljelijöitä uudistavaan viljelyyn siirtymisessä. Kysele, mitä maan madoille ja mikrobeille kuuluu. Bongaa pellot, jotka vihertävät myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä. Talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää eroosiota ja sitoo tehokkaasti hiiltä ympäri vuoden. 

• Saaristomerellä perinnemaisemat, avoimet niityt ja kedot, ovat lajirikkaita elinympäristöjä. Raivaa katajikot, anna niittyjen ja ketojen kukoistaa, ja kylvä yrityksesi alueelle nurmikon sijaan niittykasveja. Kutsu perinnemaisemille perinteistä työvoimaa: lähialueen lampaat ja lehmät laiduntamaan.     

• Onko vesialueesi ruovikko pieni vai suuri? Tukahduttaako ruovikkosi elinympäristöjä vai tarjoaako se kutupaikkoja kaloille? Sitooko ruovikkosi ravinteita vedestä vai aiheuttaako se metaanipäästöjä? Ruovikoista on niin hyötyä kuin haittaakin, ja materiaalina ruoko on ravinnerikasta ja energiapitoista biomassaa. Lue lisää ja keksi hyötykäyttöä omalle ruovikollesi: https://www.ely-keskus.fi/web/ruoko/jarviruoko(siirryt toiseen palveluun)  

• Omistatko metsää? Toimi jatkuvan kasvatuksen menetelmän mukaisesti, eli poista hakkuissa vain osa puustosta, ja kasvata metsässä erikokoisia ja -ikäisiä puita. Jätä hakkuujäte ja lahopuu metsän pieneliöstölle ruuaksi ja kodiksi. Näin mahdollistat monimuotoisempien elinympäristöjen olemassaolon ja sidot hiiltä maaperään.  

• Mitä metsäteollisuuden tuotteita yritystoimintasi hyödyntää? Kysy puutavarantoimittajaltasi mistä ja minkälaisesta metsästä tavara tulee. 

• Voitko valita käyttöösi metsä- tai elintarviketeollisuuden sertifioituja tuotteita, tai muuten varmistaa tuotteiden vastuullisuuden? Mitä lyhyempi tuotantoketju, sitä helpompi on saada selvää vastuullisuudesta. 

• Voitko huomioida keväiset sulamisvedet huoltotöissäsi? Sulamisvesien aikaan pienvedet kuljettavat mukanaan haitallisia aineita huomattavasti vauhdikkaammin. Ajoita huoltotyö siten, ettei synny vaaraa myrkkyjen, kemikaalien ja kiintoaineksen kulkeutumisesta merelle. 

• Voitko vähentää luontoon kohdistuvaa painetta kesäaikaan, ja tarjota palvelujasi kesäkauden ulkopuolella? Jospa mahdollistaisit asiakkaille pienimuotoisen muuttolintujen ja kevätauringon ihailun tai tarjoaisit saariston syksyistä tähtitaivasta elämyksenjanoisille?

• Lue lisää luonnon monimuotoisuudesta täältä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). 

TEHTÄVÄ: Pohdi, miten vuodenajat vaikuttavat yrityksesi liiketoimintaan. Aiheuttavatko vuodenaikojen muutokset yrityksellesi hyötyä vai haittaa? Miten voisit paremmin hyödyntää vuodenaikojen eri ominaisuuksia yritystoiminnassasi?  

Ympäristöä kunnioittava yritystoiminta on monien osasten summa. Yhdenkin ihmisen teoilla ja päätöksillä on merkitystä, ja vielä suuremman vaikutuksen saamme, kun kutsumme muut mukaan muutokseen. Vastuullisuus pitää sisällään myös sen, miten kohtelemme toinen toisiamme ja kannamme vastuun omista sosiaalisista yhteisöistämme. 

Tältä listalta löydät vinkkejä siihen, miten huomioit ihmiset toiminnassasi ja osallistat heitä vastuullisempiin tekoihin. 

Kokeile ainakin näitä: 

• Määritä, millä tavalla yrityksessäsi kohdellaan toisia ihmisiä, olivat he sitten työntekijöitä, alihankkijoita tai asiakkaita. Laadi yhteiset pelisäännöt, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan. 
• Jos sinulla on työntekijöitä, varmista, että palkkatasosi on reilu kaikkia työntekijöitä kohtaan eikä lakisääteisistä työnantajavelvoitteista poiketa missään tapauksissa. Huomioi myös, ettei työntekijöiden palkkaukseen liity minkäänlaista ikään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää. 
• Pohdi ympäristövastuuseen liittyviä tekoja yhdessä työntekijöidesi kanssa ja auta heitä ymmärtämään, mikä merkitys pienilläkin teoilla, kuten vedenkäytöllä tai muovien kierrätyksellä on ympäristön kannalta. 
• Kuinka vastuullisia valintoja alinhankkijasi tekevät? Kun ymmärrät omat vastuullisuustekosi, voit haastaa myös alihankkijoita tarkastelemaan toimintaansa samojen linssien läpi. Muista, että alihankkijoidesi valinnat vaikuttavat myös sinun ympäristöjalanjälkeesi. Auttamalla heitä autat myös itseäsi. 
• Ole oppaana asiakkaillesi, jotta he ymmärtävät, mikä heidän roolinsa on yrityksesi vastuullisuudessa. Jos valmistat tuotteita, kirjaa tuotteiden kierrätykseen tai jatkokäyttöön liittyvät ohjeet selkeästi tuotepakkaukseen. Jos taas tuotat palveluita, opasta asiakkaita käyttäytymään toimipisteissäsi luontoa kunnioittavasti. 
• Jos onnistuit omissa vastuullisuusteoissasi, kerro siitä myös alueesi muille yrittäjille ja alihankkijoille. Sinun esimerkkisi voi inspiroida muita muutokseen. 
• Jos ja kun yrityksesi menestyy ja tekee voittoa, mieti tapoja, joilla voit lahjoittaa osan voitoistasi ympäristön suojeluun tai vastuullista toimintaa edistävien hankkeiden ja ryhmien tukemiseen. Lue lisää. 

TEHTÄVÄ: Tutkaile, minkälaiseen ihmisten verkostoon kuulut ja keihin kaikkiin sinulla on mahdollisuus vaikuttaa. Piirrä oma verkostosi vaikka miellekartaksi ja mieti, miten voisit auttaa verkostosi ihmisiä tarkastelemaan omaa ympäristövaikutustaan tai mitä voisitte kenties tehdä yhdessä. 

Vastuullisuusviestinnän tarkoituksena on kertoa avoimesti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille yrityksen tekemistä ja suunnittelemista vastuullisuustoimista. Viestimällä asiakkaille selkeästi yrityksen omalla äänellä ja oman näköisellä tavalla, voi yritys vahvistaa omaa brändiään ja asiakkaiden luottamusta yrityksen suuntaan. Vastuullisuusviestinnän takana on kuitenkin oltava käytännön toimia ja tekoja, joiden päälle viestinnän voi rakentaa. Hyödynnä alta löytyvät vinkit oman yrityksesi vastuullisuusviestinnän kehittämiseksi. 

Kokeile ainakin näitä: 

• Viesti asiakkaille suunnitelmista ja pienistä edistysaskelista. Jo pelkkä muutos vastuullisempaan suuntaan kiinnostaa asiakkaita, kaiken ei tarvitse olla valmista heti. 
• Osallista vastuullisuustekoihin ja niiden suunnitteluun yrityksen koko henkilökunta. Pohtikaa, mitä vastuullisuus juuri teidän yrityksenne näkökulmasta pitää sisällään. Sisäisen viestinnän avulla vastuullisuudesta tulee yhteinen asia.
• Valitse alihankkijoiksi tai -urakoitsijoiksi sellaisia toimijoita, jotka tekevät aktiivisesti töitä oman vastuullisuuden kehittämiseksi. Viesti omille asiakkaillesi myös yrityksesi yhteistyökumppaneiden  vastuullisuudesta.   
• Pyydä asiakkailta palautetta ja ehdotuksia yrityksen vastuullisuuden kehittämiseksi. Näin saat tietoa siitä, mitä asiakkaasi arvostavat. 
• Vastuullisuusviestinnän tulee olla oman näköistä – hyödynnä tarinoita, videoita, artikkeleita ja eri kanavia, joissa näytät konkreettisesti, mitä teet vastuullisuuden eteen.   
• Jos teet laskelmia yrityksesi hiilijalanjäljestä tai muista ympäristövaikutuksista, tuo tieto avoimesti esiin kaikille työntekijöille sekä asiakkaillesi. Kerro myös toimenpiteistä, joihin olet tarttunut ympäristövastuusi parantamiseksi. Avoimuus mahdollistaa oppimisen.
• Nosta vastuullisuus esiin yrityksen palveluita tai tuotteita markkinoidessa, näin voit erottua muista toimijoista ja jäädä kiinnostavalla tavalla asiakkaiden mieleen.
• Muista kertoa kestävyys- ja vastuullisuustoimista asiakkaita kohdatessa – kasvokkain tapaaminen jättää tehokkaan muistijäljen. 

TEHTÄVÄ: Etsi oman alasi yrityksiä, jotka viestivät vastuullisuudestaan tavalla tai toisella. Voitko seurata  heidän esimerkkiään  omassa yritys- ja vastuullisuusviestinnässäsi? Vai sopiiko jokin toinen viestintätapa yrityksellesi paremmin?

Hiili- tai vesijalanjäljen ohella puhutaan nykyään yhä useammin myös hiili- tai vesikädenjäljestä sekä luontopositiivisista teoista. Nämä termit pyrkivät kuvaamaan tilannetta, jossa ihmisen toiminta parantaa ympäristön tilaa sen sijaan, että heikentäisi sitä.  Eli ympäristölle aiheutetut hyödyt ylittävät sille aiheutetut haitat. 

Jos puhutaan nettopositiivisista toimista, tarkastellaan usein isoa maantieteellistä kokonaisuutta:  yritys voi päästä nettopositiiviseen vaikutukseen esimerkiksi  istuttamalla metsää toiselle puolelle maailmaa, ja näin leikata hiilipäästöjä enemmän kuin se tuottaa niitä. 

Positiivisen kädenjäljen voi kuitenkin jättää myös omaan lähiympäristöön. Saaristomerellä riittää tehtävää kunnianhimoisille toimijoille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvillä teoilla ei voi ostaa hyvää omaatuntoa huonoista teoista. Tutustu alla olevaan listaan, ja mieti miten yrityksesi voi toimia entistä kunnianhimoisemmin ja inspiroida myös muita jättämään positiivisen kädenjäljen ympäristöön.      

Kokeile ainakin näitä:

• Osallistu vanhojen metsien suojeluun, istuta puita yrityksen pihalle tai osta pala ikimetsää.

• Järjestäkää linnunpönttötyöpaja osana yrityksen virkistyspäivää. Rakentakaa ja asentakaa pöntöt yhdessä valittuun paikkaan. 

• Kehota työntekijöitä osallistumaan Metsähallituksen järjestämiin luonnonhoitotalkoisiin(siirryt toiseen palveluun) työajalla. 

• Osallistu Saaristomeren arvokkaiden niittyjen tai ketojen niittoihin, tai auta lähialueen eläintilaa laiduntajien kuljettamisessa saaristoniityille.   

• Valitse kartalta sopiva ranta-alue, josta yrityksesi käy siivoamassa roskat. Voitte jakaa vuorot kaikkien työntekijöiden kesken, sillä tämän voi toistaa useasti vaikka iltalenkin tai koirankävelytyksen lomassa. 

• Raivaa yrityksesi piha-alueelta vieraslajit. Voit lukea lisätietoja ja ilmoittaa vieraslajihavaintosi tänne(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

• Pidä kirjaa lajihavainnoista, ja Ilmoita havainnot www.laji.fi(siirryt toiseen palveluun) -sivulle. Näin voit tukea lajitiedon parissa tehtävää tutkimusta.  

• Ilmoita yrityksesi yhdistyksen tai säätiön kuukausilahjoittajaksi, esimerkiksi Itämeren suojelun tukemiseen. 

• Tee Itämeri-sitoumus ja liity muiden vastuullisten yritysten joukkoon(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). 

• Selvitä yrityksen vesialueiden meriluonnon tilaa ja tue merellisten luonnonsuojelualueiden perustamista. Lisätietoja voi lukea esimerkiksi täältä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). 

• Tue hiiltä poistavia tai luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä innovaatioita. 

• Keskustele muiden yrittäjien kanssa. Voisitteko yhdessä vaikuttaa esimerkiksi alihankkijoiden toimintatapoihin?

• Osallista asiakkaasi luontoa vaaliviin tekoihin. 

• Keksitkö jotain muuta? Kerro siitä myös työntekijöillesi ja muille alan yrittäjille. 

TEHTÄVÄ: Millaisen ilmastoa tai Saaristomerta ilahduttavan teon sinä tai yrityksesi voisitte tehdä tulevan vuoden aikana? Saisitko siihen mukaan myös muita ihmisiä?