Axel-palkinto

Palkinnon perusteet: Kemiönsaaren Musiikkijuhlat palkitaan korkealaatuisesta klassisesta musiikista upeissa ympäristöissä Kemiönsaarella. Musiikkijuhlilla on esitetty myös useita tilausteoksia, jotka ovat saaneet tunnustusta kansallisissa kamarimusiikkipiireissä. Festivaali on järjestetty yli 20 kertaa. Kyseessä on vierailukohde ja ammattimainen kulttuuritapahtuma. Se on tärkeä osa Kemiönsaarta.

Musiikkijuhlat tuo musiikin lähemmäs paikallisia ihmisiä

– Tämä on hieno alue, jossa on kulttuurihistoriallisia rakennuksia ja paljon potentiaalia. Erityistä on se, että järjestämme konsertteja lähes joka puolella Kemiönsaarta. Jokaisessa paikassa on oma tunnelmansa.

Konserttien hajauttamisen yksi tarkoitus on päästä lähemmäs paikallisia asukkaita, sanoo  

Kemiönsaaren Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Jukka Mäkelä.

Hän on toiminut toiminnanjohtajana vuodesta 2009, mutta kertoo olevansa edelleen yhtä motivoitunut kuin aloittaessaan.

– Toki matkustaminen kaikkiin paikkoihin on haastavaa, mutta meillä ei ole pystytettävänä valtavaa kalustoa, vain lava.

Jukka Mäkelä kehuu eri konserttipaikkojen akustiikkaa. Hänen mukaansa monet ulkomaiset artistit ovat huokailleet ja sanoneet, että he haluaisivat äänittää levyn täällä.

Tänä vuonna musiikkijuhlat järjestetään 8.–14. heinäkuuta. Haluatko nostaa esille jotakin erityistä?

– Meillä on kaksi nuorta muusikkoa, jotka ovat voittaneet kansainvälisiä kilpailuja. Luka Coetzee, sello, ja Rafael Adobas Bayog, huilu. Luka on vasta yhdeksäntoistavuotias, mutta jo vakiintunut ja tunnettu muusikko. Grande Finale -konsertissa Kemiönsaaren kirkossa hän kantaesittää tilausteoksen yhdessä teoksen säveltäjän Rafael Bayogin kanssa.

Jukka Mäkelä nostaa esiin myös toisen kilpailuvoittajan, pianisti Markus Bellheimin, joka muun muassa esittää Bachin Goldberg-muunnelmat Kemiönsaaren kirkossa.

– Haluan myös korostaa, että musiikkijuhlat on vapaaehtoisten, musiikkijuhlatiimin, yhteistyökumppaneidemme ja stipendirahastojen yhteistyön tulos. Kaikkien työpanos on ollut ratkaisevan tärkeää, jotta tapahtuma voi jatkua korkeatasoisena.

Musiikkijuhlien taiteellisen johtajan Katinka Korkealan mukaan tapahtuma on muusikoiden arvostama sekä Suomessa että ulkomailla.

– Kaikki muusikot, jotka ovat käyneet täällä, haluavat tulla uudelleen. Vaikka juhlaviikko on täynnä harjoituksia ja konsertteja aamusta iltaan, majapaikkamme Labbnäsin lomakodin upeissa puitteissa kaikilla on mahdollisuus nauttia Suomen kesästä. 

Palkinnon perusteet: Kirjaston Axel-palkinnon saa vuonna 2024 Kemiönsaaren keskuskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Elli-Maija Mäkelä vaikuttavasta sitoutumisestaan lukemiseen niin työssään kuin yksityishenkilönä. Kiitämme häntä erityisesti positiivisesta asenteesta ja ahkerasta työstä lukemisen edistämiseksi luokilla 7–9. Elli-Maija on kannustanut oppilaita kirjallisuuden pariin säännöllisillä kirjastokäynneillä sekä hankkimalla heille monipuolista aineistoa. Häneltä on myös aina löytynyt aikaa yhteistyöhön.

“Yhteisöllinen lukeminen lisää lukumotivaatiota”

Axel-palkinnon saaja, opettaja Elli-Maija Mäkelä, kuinka hyvin nuoret lukevat nykyään? 

– Yhteiskunnassa ollaan syystäkin huolissaan siitä, että nuorten lukutaito on rapistunut. Nuorten ajasta kilpailevat älypuhelimet vievät aikaa lukemiselta. Nuorten lukutaito on eriytynyt: osa nuorista on taitavia ja kriittisiä lukijoita, osa tarvitsee vielä paljon harjoittelua. 

Mitä nuoret lukevat?

– Nuoret lukevat tällä hetkellä somessa trendaavia kirjoja, mutta myös perinteisiä fantasia-, seikkailu- ja hevoskirjoja. 

Miten nuoret saa kiinnostumaan lukemisesta? 

– Nuortenkirjan täytyy olla uudehko ja hyvännäköinen ja aiheen ja genren lukijaa kiinnostava! Onneksi Kemiönsaaren kirjastot hankkivat nuorille uusia kirjoja aika kattavasti. 

– Nuorten lukemista koskevissa tutkimuksissa on todettu, että yhteisöllinen lukeminen lisää lukumotivaatiota. Kirjat kannattaakin valita kaverin kanssa yhdessä ja niistä olisi hyvä keskustella tai käsitellä jotenkin yhdessä lukemisen aikana. 

– Tutkimusten mukaan kauno- ja tietokirjallisuuden saatavuus kouluissa on ensiarvoisen tärkeää. 

Voiko kaikki saada lukemisen pariin, kunhan se oikea kirja löytyy? 

– Kiinnostavaa, laadukasta ja ajankohtaista nuortenkirjallisuutta ja varsinkin YA-kirjallisuutta (young adult) julkaistaan nykyään aika paljon. Niistä löytyy kirjoja laidasta laitaan. Uskon, että jokaiselle varmasti löytyy kiinnostava kirja. 

– Lukeminen vaatii tietynlaista pitkäjänteisyyttä eivätkä kaikki tosiaankaan rakasta lukemista. Riittävä lukutaito on kuitenkin oppimisen ja monilukutaidon perusta. En halua arvottaa kirjallisuutta “hyvään” ja “huonoon”. Koulussa luetaan laajasti kaikenlaista, myös sarjakuvia, tietokirjoja ja elämäkertoja. 

– Rap-musiikkikin on lyriikkaa. Klassikoilla on tietenkin paikkansa kirjallisuuden kaanonissa, kulttuurin ymmärtämisessä ja yleissivistyksessä. Kirjojen selkomukautukset auttavat monia saamaan onnistumisen kokemuksia. Toukokuussa Suomen yläkouluihin saapuikin Suomen Kulttuurirahaston Selkopolku-hankkeen lahjoituksena koulun koosta riippuen 50-150 nuorten selkokirjaa.  

Kuinka paljon luet itse?  

– Luen ja kuuntelen aika paljon kirjoja. Emännöin myös kotonani kokoontuvaa ystäväpiirin kirjakerhoa. Kirjakerhon kirjojen lisäksi luen nuortenkirjoja ja olen äänikirjojen suurkuluttaja. Minulla on aina useampi kirja kesken eri tunnelmia ja tilanteita varten. 

Lempikirja? 

– On vaikea nimetä yhtä lempikirjaa. Luen nykyään paljon dekkareita. Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarja on kirjasarja, johon palaan aina. Myös Maria Adolfssonin Doggerland-sarja on tällainen. J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja José Saramagon Kertomus sokeudesta ovat olleet nuoruuteni suuria lukukokemuksia.

Jotain muuta, mitä haluaisit sanoa lukemisesta? 

– Lukeminen lisää empatiakykyä, lievittää stressiä, parantaa keskittymiskykyä, kehittää sanavarastoa ja tukee aivoterveyttä. Lukeminen on myös viihdettä, kunhan löytää itselleen sopivaa lukemista. Kirjavinkkauksessa kannattaakin luottaa kirjaston henkilökunnan ammattitaitoon. Voisin vielä lopuksi vinkata nuorille kesälukemiseksi Taina Niemen kirjan Ämpärikesä.

Palkinnon perusteet: Vuoden kulttuuriteoksi valittiin Alexanderin syväsukellus Kemiönsaaren kyliin kevyellä mutta mielenkiintoisella otteella, maustettuna pienellä huumorilla. Kyseessä on nuori henkilö, joka on tehnyt kulttuurihistoriallisesti kiinnostavasta tiedosta helposti omaksuttavaa ja kiinnostavaa laajemmalle yleisölle. 

“Kemiönsaaren kylistä lukemisen on oltava hauskaa”

Alexander Ginlund, mistä Kemiönsaaren kylien syväsukelluksessa on kyse?

– Kyse on artikkelisarjasta, jossa vierailen joka viikko yhdessä Kemiönsaaren kylistä ja esittelen sen Ilmoituslehti-paikallislehdessä. Nostan esiin erilaisia asioita, kuten historiaa, esihistoriaa, nykypäivää, ammatillista toimintaa, tavallisia ihmisiä, kansainvälisiä kuuluisuuksia, luontoa ja kulttuuria. Ennen kaikkea sarja on viihdyttävä ja hauska. Oppimisen pitäisi olla hauskaa! Sarja antaa varsin hyvän kokonaiskuvan Kemiönsaaren monimuotoisuudesta. Teen kokemuksistani myös koosteen kunkin kylän vaakunan muodossa.

Miksi käynnistit tämän hankkeen?

– Uteliaisuutta täynnä olen vieraillut kaikissa suomenruotsalaisissa kunnissa ja entisissä kunnissa, ja sitä kautta olen oppinut arvostamaan pieniä paikkakuntia ja niiden erityispiirteitä. Kiinnostukseni heraldiikkaan heräsi uudelleen, tällä kertaa suomalaisiin kunnanvaakunoihin, jotka edustavat suunnittelultaan jalointa heraldista perinnettä maailmassa. Huomasin, että muut suunnittelivat vaakunoita Joensuun ja Tampereen kaikille kaupunginosille, ja ajattelin, että nyt olisi Kemiönsaaren vuoro.

– Halusin myös tehdä kirjan Kemiönsaaren 700-vuotisjuhlan kunniaksi. Kun näin luettelon Kemiönsaaren kylistä, halusin ottaa niistä selvää, koska oli paljon nimiä, joita en ollut koskaan ennen kuullut.

– Yksi syy on myös se, että olen hakenut useaan otteeseen kesätöitä Ilmoituslehdestä, ja sain lopulta lupauksen, että voin kirjoittaa, jos keksin hyvän idean. Rakastan kotiseutuani ja huomiota.

Kuinka monta artikkelia sarja sisältää?

Kemiönsaaressa on 139 kylää, ja sarja on ollut käynnissä elokuusta 2022 lähtien. Huomenna julkaistaan 96:s teksti. Sarja valmistuu päivää ennen Kemiönsaaren 700-vuotissyntymäpäivää, joka on 11. huhtikuuta 2025.

Mikä sinua motivoi?

– Se, että on olemassa selkeä päämäärä. Kun olen valmis, voin sanoa, että olen käynyt kaikissa Kemiönsaaren kylissä, tiedän niistä jotain ja että olen piirtänyt vaakunaehdotuksen kaikille niistä.

Minulla on myös tilaa kehittyä. En ole aiemmin julkaissut näin paljon pelkkää tekstiä, ja huomaan, että kirjoitustaitoni ovat kohentuneet. Sama pätee vaakunasuunnitteluun, jonka tunsin alkavan sujua jo ennen hankkeen alkua, mutta alussa minulla ei ollut mitään harjoittelun kohdetta.

– On myös ollut hauska huomata, että artikkeleita arvostetaan. Kun tiedät, että työlläsi on merkitystä jollekin, sen jatkaminen tuntuu mielekkäämmältä.

Palkinnon perusteet: SM-pronssi Street Workout -lajin Strength and Endurance -kategoriassa

Madeleine Hakalax voitti SM-pronssia

Kestävyys, voima, nopeus. Kaikkia näitä vaaditaan Strength and Endurance -kategoriassa, jossa Kemiönsaarella syntynyt Madeleine Hakalax kilpailee. Hän voitti pronssia viime vuoden SM-kilpailuissa, minkä ansiosta hän saa tänä kesänä Axel-palkinnon vuoden urheiluteosta. 

– Strength and Endurance on yksi Street Workoutin neljästä kategoriasta. Siinä tehdään tietty määrä toistoja tietyissä liikkeissä mahdollisimman nopeasti. Liikkeet tehdään omalla kehonpainolla, eikä niiden välillä ole taukoja.

Kuulostaa tuskaisalta!

– No joo, toki se on jonkin verran tuskaisaa.

Street Workout on Suomessa suhteellisen uusi laji. Lajissa kilpaillaan neljässä kategoriassa: voima ja kestävyys, power (mahdollisimman monta toistoa lisäpainolla), freestyle (staattiset ja dynaamiset liikkeet, kuten käsilläseisonta) ja 1RM (yksi toisto maksimipainolla). 

Madeleinelle laji on melko uusi. Hän kiinnostui lajista kumppaninsa ansiosta, joka myös kilpailee Street Workoutissa. 

– Sitä ennen olin käynyt kuntosalilla ja treenannut omalla kehonpainollani. Street Workoutin lisäksi olen kiinnostunut myös kehonrakennuksesta ja fitnessistä. 

Aiotko kilpailla myös kehonrakennuksessa?

– Olen harkinnut fitness-luokkaa, koska siinä yhdistyvät kehonrakennus ja taidot, eli on sekä poseerattava että tehtävä fyysisiä liikkeitä. Olen myös ajatellut testailla muita kategorioita Street Workoutissa. Päätavoitteena on nyt oppia joitakin staattisia temppuja, kuten käsilläseisontaa.

Madeleine asuu tällä hetkellä Helsingissä kumppaninsa kanssa ja harjoittelee usein Keran Halleilla Espoossa. Pääkaupunkilaista hänestä ei kuitenkaan tule:

– Olen valmistunut liikunnanohjaajaksi ja muutan pian Närpiöön, jossa tulen työskentelemään uinninvalvojana.

Palkinnon perusteet: Mathias tuo mukanaan positiivisen ilmapiirin, missä ikinä liikkuukaan. Hän on 10 vuoden ajan kuulunut 2008–2009 syntyneiden tyttöjen valmentajatiimiin. Pitkälti hänen ansiostaan joukkue on pysynyt muuttumattomana. Lähestulkoon kaikki joukkueen jäsenet ovat pitäneet yhtä 5 vuotiaista aina tähän päivään asti. Mathias on myös viime vuosina toiminut tuomarivastaavana, ja hän auttaa, tukee ja koordinoi nuoria toimimaan jalkapallotuomareina.

“Jalkapallo on hyvä ja turvallinen harrastus” 

Vuoden liikuttajaksi valitulla Mathias Illmanilla on yksinkertainen vastaus kysymykseen, mikä saa hänet suhtautumaan jalkapalloon niin intohimoisesti.

– Haluan, että lapsilla ja nuorilla on hyvä ja turvallinen harrastus.

Hän kertoo, että hänellä itsellään on kolme lasta, ja kaksi vanhinta tyttöä ovat pelanneet jalkapalloa jo pitkään.

– Vanhempi, Ellinor, joka on 16-vuotias, pelaa KSF:n naisten 18-vuotiaiden joukkueessa maalivahtina.

Mathias Illman toimii 18-vuotiaiden valmentajan Bosse Ahlgrenin apuvalmentajana. Illmanin mukaan he muodostavat erittäin hyvän tiimin yhdessä huoltaja Kjell Bärlingin ja joukkueenjohtaja Susanna Hellsbergin kanssa.

Hän on myös jalkapalloerotuomari, jolla on lupa toimia amatööritason sarjaotteluissa ja naisten neljännessä divisioonassa. 

Kuinka usein tuomaroit?

– Suomen Jalkapalloliiton verkkosivuilla voi itse kirjata, kuinka usein voi toimia erotuomarina. Olen ilmoittanut, että voin tuomaroida kolme kertaa viikossa. Käytännössä tuomaroin yhdestä kolmeen kertaa viikossa, ja heinäkuussa on hieman taukoa.

Millaista on talvella?

– Talvella voi toimia futsal-tuomarina. Suunnittelen osallistuvani futsal-tuomarikurssille tänä syksynä.

Mathias on ajanut taksia 11,5 vuotta, ja hänellä on kolme lasta, joten erotuomari- ja valmentajatehtävien yhdistäminen yrittäjän työhön ei ole aina helppoa. Intohimoisen sitoutumisen ansiosta se kuitenkin onnistuu.

– Voi sanoa, että olen ollut kiinnostunut jalkapallosta koko ikäni. Pelasin KSF:ssä viisivuotiaasta yhdeksännen luokan loppuun asti. Sen jälkeen joukkueemme jakaantui. Sitten kiinnostuin tuomarina toimimisesta.

Illman kertoo, että KSF on aina ollut lähellä hänen sydäntään. Tällä hetkellä hän on seuran jalkapallojaoston jäsen. 

Onko jalkapallo suosittu laji Kemiönsaaren lasten keskuudessa?

– Kyllä, ainakin ruotsinkielisten keskuudessa. Ruotsi on äidinkieli suurimmalla osalla lapsista. Olemme jaostossa pohtineet, miten saisimme lisää suomenkielisiä lapsia innostumaan jalkapallon pelaamisesta.

Vuoden Ympäristöpalkinto: Börje Holmberg

Vuoden Urheiluteko: Matias Nylund

Vuoden Nuorisopalkinto: Emma Heikkilä

Vuoden Yrittäjä: Road Café Yttis

Vuoden Lähettiläs: Ekniemen huippu/Jaakko Virtanen

Vuoden Kulttuuripalkinto⁠

Vuoden Nuori kulttuuriteko -palkinto⁠

Kirjaston Axel-palkinto⁠

Vuoden Kulttuuriteko⁠

Vuoden Nuorisourheilija & Vuoden Nuorisopalkinto: Veronika Laurén

Vuoden Valmentaja: Markus Dahlbom

Vuoden Liikuttaja: Jens Törnqvist

Vuoden Seuraihminen, urheiluseurat: Merja Kaitala

Vuoden Seuraihminen, muut yhdistykset: Lefa Lindgren

Vuoden Ympäristöpalkinto: Sanna-Mari ja Panu Kunttu

Vuoden Urheiluteko: Oscar Hietola

Vuoden Kulttuuripalkinto: Kake & co / Kauko Pietikäinen

Vuoden Nuori Kulttuuripalkinto: Elis Hakola

Vuoden Kulttuuriteko: Jussi ja Jonas ”Bäschii” Lindberg

Kirjaston Axel-palkinto: Hitis byaförening

Vuoden Vapaa-ajan asukas: Rotanloukku-talon asukkaat

Vuoden Yrittäjä: Lähipuoti

Vuoden Lähettiläs: Marjatta Grenman

Axel-palkinto on saanut nimensä valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan mukaan, joka sai Kemiönsaaren läänityksenä 1600-luvulla. Axel-gaala järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2001. Alkujaan se järjestettiin Akselin nimipäivänä 23.3., ja myöhemmin juhla siirrettiin nimipäivää edeltävälle perjantaille.