Axel-palkinto

Palkinnon perusteet: Kemiönsaaren Musiikkijuhlat palkitaan korkealaatuisesta klassisesta musiikista upeissa ympäristöissä Kemiönsaarella. Musiikkijuhlilla on esitetty myös useita tilausteoksia, jotka ovat saaneet tunnustusta kansallisissa kamarimusiikkipiireissä. Festivaali on järjestetty yli 20 kertaa. Kyseessä on vierailukohde ja ammattimainen kulttuuritapahtuma. Se on tärkeä osa Kemiönsaarta.

Musiikkijuhlat tuo musiikin lähemmäs paikallisia ihmisiä

– Tämä on hieno alue, jossa on kulttuurihistoriallisia rakennuksia ja paljon potentiaalia. Erityistä on se, että järjestämme konsertteja lähes joka puolella Kemiönsaarta. Jokaisessa paikassa on oma tunnelmansa.

Konserttien hajauttamisen yksi tarkoitus on päästä lähemmäs paikallisia asukkaita, sanoo  

Kemiönsaaren Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Jukka Mäkelä.

Hän on toiminut toiminnanjohtajana vuodesta 2009, mutta kertoo olevansa edelleen yhtä motivoitunut kuin aloittaessaan.

– Toki matkustaminen kaikkiin paikkoihin on haastavaa, mutta meillä ei ole pystytettävänä valtavaa kalustoa, vain lava.

Jukka Mäkelä kehuu eri konserttipaikkojen akustiikkaa. Hänen mukaansa monet ulkomaiset artistit ovat huokailleet ja sanoneet, että he haluaisivat äänittää levyn täällä.

Tänä vuonna musiikkijuhlat järjestetään 8.–14. heinäkuuta. Haluatko nostaa esille jotakin erityistä?

– Meillä on kaksi nuorta muusikkoa, jotka ovat voittaneet kansainvälisiä kilpailuja. Luka Coetzee, sello, ja Rafael Adobas Bayog, huilu. Luka on vasta yhdeksäntoistavuotias, mutta jo vakiintunut ja tunnettu muusikko. Grande Finale -konsertissa Kemiönsaaren kirkossa hän kantaesittää tilausteoksen yhdessä teoksen säveltäjän Rafael Bayogin kanssa.

Jukka Mäkelä nostaa esiin myös toisen kilpailuvoittajan, pianisti Markus Bellheimin, joka muun muassa esittää Bachin Goldberg-muunnelmat Kemiönsaaren kirkossa.

– Haluan myös korostaa, että musiikkijuhlat on vapaaehtoisten, musiikkijuhlatiimin, yhteistyökumppaneidemme ja stipendirahastojen yhteistyön tulos. Kaikkien työpanos on ollut ratkaisevan tärkeää, jotta tapahtuma voi jatkua korkeatasoisena.

Musiikkijuhlien taiteellisen johtajan Katinka Korkealan mukaan tapahtuma on muusikoiden arvostama sekä Suomessa että ulkomailla.

– Kaikki muusikot, jotka ovat käyneet täällä, haluavat tulla uudelleen. Vaikka juhlaviikko on täynnä harjoituksia ja konsertteja aamusta iltaan, majapaikkamme Labbnäsin lomakodin upeissa puitteissa kaikilla on mahdollisuus nauttia Suomen kesästä. 

Palkinnon perusteet: Kirjaston Axel-palkinnon saa vuonna 2024 Kemiönsaaren keskuskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Elli-Maija Mäkelä vaikuttavasta sitoutumisestaan lukemiseen niin työssään kuin yksityishenkilönä. Kiitämme häntä erityisesti positiivisesta asenteesta ja ahkerasta työstä lukemisen edistämiseksi luokilla 7–9. Elli-Maija on kannustanut oppilaita kirjallisuuden pariin säännöllisillä kirjastokäynneillä sekä hankkimalla heille monipuolista aineistoa. Häneltä on myös aina löytynyt aikaa yhteistyöhön.

“Yhteisöllinen lukeminen lisää lukumotivaatiota”

Axel-palkinnon saaja, opettaja Elli-Maija Mäkelä, kuinka hyvin nuoret lukevat nykyään? 

– Yhteiskunnassa ollaan syystäkin huolissaan siitä, että nuorten lukutaito on rapistunut. Nuorten ajasta kilpailevat älypuhelimet vievät aikaa lukemiselta. Nuorten lukutaito on eriytynyt: osa nuorista on taitavia ja kriittisiä lukijoita, osa tarvitsee vielä paljon harjoittelua. 

Mitä nuoret lukevat?

– Nuoret lukevat tällä hetkellä somessa trendaavia kirjoja, mutta myös perinteisiä fantasia-, seikkailu- ja hevoskirjoja. 

Miten nuoret saa kiinnostumaan lukemisesta? 

– Nuortenkirjan täytyy olla uudehko ja hyvännäköinen ja aiheen ja genren lukijaa kiinnostava! Onneksi Kemiönsaaren kirjastot hankkivat nuorille uusia kirjoja aika kattavasti. 

– Nuorten lukemista koskevissa tutkimuksissa on todettu, että yhteisöllinen lukeminen lisää lukumotivaatiota. Kirjat kannattaakin valita kaverin kanssa yhdessä ja niistä olisi hyvä keskustella tai käsitellä jotenkin yhdessä lukemisen aikana. 

– Tutkimusten mukaan kauno- ja tietokirjallisuuden saatavuus kouluissa on ensiarvoisen tärkeää. 

Voiko kaikki saada lukemisen pariin, kunhan se oikea kirja löytyy? 

– Kiinnostavaa, laadukasta ja ajankohtaista nuortenkirjallisuutta ja varsinkin YA-kirjallisuutta (young adult) julkaistaan nykyään aika paljon. Niistä löytyy kirjoja laidasta laitaan. Uskon, että jokaiselle varmasti löytyy kiinnostava kirja. 

– Lukeminen vaatii tietynlaista pitkäjänteisyyttä eivätkä kaikki tosiaankaan rakasta lukemista. Riittävä lukutaito on kuitenkin oppimisen ja monilukutaidon perusta. En halua arvottaa kirjallisuutta “hyvään” ja “huonoon”. Koulussa luetaan laajasti kaikenlaista, myös sarjakuvia, tietokirjoja ja elämäkertoja. 

– Rap-musiikkikin on lyriikkaa. Klassikoilla on tietenkin paikkansa kirjallisuuden kaanonissa, kulttuurin ymmärtämisessä ja yleissivistyksessä. Kirjojen selkomukautukset auttavat monia saamaan onnistumisen kokemuksia. Toukokuussa Suomen yläkouluihin saapuikin Suomen Kulttuurirahaston Selkopolku-hankkeen lahjoituksena koulun koosta riippuen 50-150 nuorten selkokirjaa.  

Kuinka paljon luet itse?  

– Luen ja kuuntelen aika paljon kirjoja. Emännöin myös kotonani kokoontuvaa ystäväpiirin kirjakerhoa. Kirjakerhon kirjojen lisäksi luen nuortenkirjoja ja olen äänikirjojen suurkuluttaja. Minulla on aina useampi kirja kesken eri tunnelmia ja tilanteita varten. 

Lempikirja? 

– On vaikea nimetä yhtä lempikirjaa. Luen nykyään paljon dekkareita. Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarja on kirjasarja, johon palaan aina. Myös Maria Adolfssonin Doggerland-sarja on tällainen. J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja José Saramagon Kertomus sokeudesta ovat olleet nuoruuteni suuria lukukokemuksia.

Jotain muuta, mitä haluaisit sanoa lukemisesta? 

– Lukeminen lisää empatiakykyä, lievittää stressiä, parantaa keskittymiskykyä, kehittää sanavarastoa ja tukee aivoterveyttä. Lukeminen on myös viihdettä, kunhan löytää itselleen sopivaa lukemista. Kirjavinkkauksessa kannattaakin luottaa kirjaston henkilökunnan ammattitaitoon. Voisin vielä lopuksi vinkata nuorille kesälukemiseksi Taina Niemen kirjan Ämpärikesä.

Palkinnon perusteet: Vuoden kulttuuriteoksi valittiin Alexanderin syväsukellus Kemiönsaaren kyliin kevyellä mutta mielenkiintoisella otteella, maustettuna pienellä huumorilla. Kyseessä on nuori henkilö, joka on tehnyt kulttuurihistoriallisesti kiinnostavasta tiedosta helposti omaksuttavaa ja kiinnostavaa laajemmalle yleisölle. 

“Kemiönsaaren kylistä lukemisen on oltava hauskaa”

Alexander Ginlund, mistä Kemiönsaaren kylien syväsukelluksessa on kyse?

– Kyse on artikkelisarjasta, jossa vierailen joka viikko yhdessä Kemiönsaaren kylistä ja esittelen sen Ilmoituslehti-paikallislehdessä. Nostan esiin erilaisia asioita, kuten historiaa, esihistoriaa, nykypäivää, ammatillista toimintaa, tavallisia ihmisiä, kansainvälisiä kuuluisuuksia, luontoa ja kulttuuria. Ennen kaikkea sarja on viihdyttävä ja hauska. Oppimisen pitäisi olla hauskaa! Sarja antaa varsin hyvän kokonaiskuvan Kemiönsaaren monimuotoisuudesta. Teen kokemuksistani myös koosteen kunkin kylän vaakunan muodossa.

Miksi käynnistit tämän hankkeen?

– Uteliaisuutta täynnä olen vieraillut kaikissa suomenruotsalaisissa kunnissa ja entisissä kunnissa, ja sitä kautta olen oppinut arvostamaan pieniä paikkakuntia ja niiden erityispiirteitä. Kiinnostukseni heraldiikkaan heräsi uudelleen, tällä kertaa suomalaisiin kunnanvaakunoihin, jotka edustavat suunnittelultaan jalointa heraldista perinnettä maailmassa. Huomasin, että muut suunnittelivat vaakunoita Joensuun ja Tampereen kaikille kaupunginosille, ja ajattelin, että nyt olisi Kemiönsaaren vuoro.

– Halusin myös tehdä kirjan Kemiönsaaren 700-vuotisjuhlan kunniaksi. Kun näin luettelon Kemiönsaaren kylistä, halusin ottaa niistä selvää, koska oli paljon nimiä, joita en ollut koskaan ennen kuullut.

– Yksi syy on myös se, että olen hakenut useaan otteeseen kesätöitä Ilmoituslehdestä, ja sain lopulta lupauksen, että voin kirjoittaa, jos keksin hyvän idean. Rakastan kotiseutuani ja huomiota.

Kuinka monta artikkelia sarja sisältää?

Kemiönsaaressa on 139 kylää, ja sarja on ollut käynnissä elokuusta 2022 lähtien. Huomenna julkaistaan 96:s teksti. Sarja valmistuu päivää ennen Kemiönsaaren 700-vuotissyntymäpäivää, joka on 11. huhtikuuta 2025.

Mikä sinua motivoi?

– Se, että on olemassa selkeä päämäärä. Kun olen valmis, voin sanoa, että olen käynyt kaikissa Kemiönsaaren kylissä, tiedän niistä jotain ja että olen piirtänyt vaakunaehdotuksen kaikille niistä.

Minulla on myös tilaa kehittyä. En ole aiemmin julkaissut näin paljon pelkkää tekstiä, ja huomaan, että kirjoitustaitoni ovat kohentuneet. Sama pätee vaakunasuunnitteluun, jonka tunsin alkavan sujua jo ennen hankkeen alkua, mutta alussa minulla ei ollut mitään harjoittelun kohdetta.

– On myös ollut hauska huomata, että artikkeleita arvostetaan. Kun tiedät, että työlläsi on merkitystä jollekin, sen jatkaminen tuntuu mielekkäämmältä.

Palkinnon perusteet: SM-pronssi Street Workout -lajin Strength and Endurance -kategoriassa

Madeleine Hakalax voitti SM-pronssia

Kestävyys, voima, nopeus. Kaikkia näitä vaaditaan Strength and Endurance -kategoriassa, jossa Kemiönsaarella syntynyt Madeleine Hakalax kilpailee. Hän voitti pronssia viime vuoden SM-kilpailuissa, minkä ansiosta hän saa tänä kesänä Axel-palkinnon vuoden urheiluteosta. 

– Strength and Endurance on yksi Street Workoutin neljästä kategoriasta. Siinä tehdään tietty määrä toistoja tietyissä liikkeissä mahdollisimman nopeasti. Liikkeet tehdään omalla kehonpainolla, eikä niiden välillä ole taukoja.

Kuulostaa tuskaisalta!

– No joo, toki se on jonkin verran tuskaisaa.

Street Workout on Suomessa suhteellisen uusi laji. Lajissa kilpaillaan neljässä kategoriassa: voima ja kestävyys, power (mahdollisimman monta toistoa lisäpainolla), freestyle (staattiset ja dynaamiset liikkeet, kuten käsilläseisonta) ja 1RM (yksi toisto maksimipainolla). 

Madeleinelle laji on melko uusi. Hän kiinnostui lajista kumppaninsa ansiosta, joka myös kilpailee Street Workoutissa. 

– Sitä ennen olin käynyt kuntosalilla ja treenannut omalla kehonpainollani. Street Workoutin lisäksi olen kiinnostunut myös kehonrakennuksesta ja fitnessistä. 

Aiotko kilpailla myös kehonrakennuksessa?

– Olen harkinnut fitness-luokkaa, koska siinä yhdistyvät kehonrakennus ja taidot, eli on sekä poseerattava että tehtävä fyysisiä liikkeitä. Olen myös ajatellut testailla muita kategorioita Street Workoutissa. Päätavoitteena on nyt oppia joitakin staattisia temppuja, kuten käsilläseisontaa.

Madeleine asuu tällä hetkellä Helsingissä kumppaninsa kanssa ja harjoittelee usein Keran Halleilla Espoossa. Pääkaupunkilaista hänestä ei kuitenkaan tule:

– Olen valmistunut liikunnanohjaajaksi ja muutan pian Närpiöön, jossa tulen työskentelemään uinninvalvojana.

Palkinnon perusteet: Mathias tuo mukanaan positiivisen ilmapiirin, missä ikinä liikkuukaan. Hän on 10 vuoden ajan kuulunut 2008–2009 syntyneiden tyttöjen valmentajatiimiin. Pitkälti hänen ansiostaan joukkue on pysynyt muuttumattomana. Lähestulkoon kaikki joukkueen jäsenet ovat pitäneet yhtä 5 vuotiaista aina tähän päivään asti. Mathias on myös viime vuosina toiminut tuomarivastaavana, ja hän auttaa, tukee ja koordinoi nuoria toimimaan jalkapallotuomareina.

“Jalkapallo on hyvä ja turvallinen harrastus” 

Vuoden liikuttajaksi valitulla Mathias Illmanilla on yksinkertainen vastaus kysymykseen, mikä saa hänet suhtautumaan jalkapalloon niin intohimoisesti.

– Haluan, että lapsilla ja nuorilla on hyvä ja turvallinen harrastus.

Hän kertoo, että hänellä itsellään on kolme lasta, ja kaksi vanhinta tyttöä ovat pelanneet jalkapalloa jo pitkään.

– Vanhempi, Ellinor, joka on 16-vuotias, pelaa KSF:n naisten 18-vuotiaiden joukkueessa maalivahtina.

Mathias Illman toimii 18-vuotiaiden valmentajan Bosse Ahlgrenin apuvalmentajana. Illmanin mukaan he muodostavat erittäin hyvän tiimin yhdessä huoltaja Kjell Bärlingin ja joukkueenjohtaja Susanna Hellsbergin kanssa.

Hän on myös jalkapalloerotuomari, jolla on lupa toimia amatööritason sarjaotteluissa ja naisten neljännessä divisioonassa. 

Kuinka usein tuomaroit?

– Suomen Jalkapalloliiton verkkosivuilla voi itse kirjata, kuinka usein voi toimia erotuomarina. Olen ilmoittanut, että voin tuomaroida kolme kertaa viikossa. Käytännössä tuomaroin yhdestä kolmeen kertaa viikossa, ja heinäkuussa on hieman taukoa.

Millaista on talvella?

– Talvella voi toimia futsal-tuomarina. Suunnittelen osallistuvani futsal-tuomarikurssille tänä syksynä.

Mathias on ajanut taksia 11,5 vuotta, ja hänellä on kolme lasta, joten erotuomari- ja valmentajatehtävien yhdistäminen yrittäjän työhön ei ole aina helppoa. Intohimoisen sitoutumisen ansiosta se kuitenkin onnistuu.

– Voi sanoa, että olen ollut kiinnostunut jalkapallosta koko ikäni. Pelasin KSF:ssä viisivuotiaasta yhdeksännen luokan loppuun asti. Sen jälkeen joukkueemme jakaantui. Sitten kiinnostuin tuomarina toimimisesta.

Illman kertoo, että KSF on aina ollut lähellä hänen sydäntään. Tällä hetkellä hän on seuran jalkapallojaoston jäsen. 

Onko jalkapallo suosittu laji Kemiönsaaren lasten keskuudessa?

– Kyllä, ainakin ruotsinkielisten keskuudessa. Ruotsi on äidinkieli suurimmalla osalla lapsista. Olemme jaostossa pohtineet, miten saisimme lisää suomenkielisiä lapsia innostumaan jalkapallon pelaamisesta.

Palkinnon perusteet: Christian on iloinen, ystävällinen ja aktiivinen eläkeläinen. Hän toimii pääasiassa västanfjärdiläisissä yhdistyksissä ja on mukana Eugenia-jahdin toiminnassa. Christian osallistuu aktiivisesti yhdistystoimintaan, messuille, kursseille ja tapahtumiin, ja tahtoo jatkuvasti oppia uusia asioita, joista voi olla hyötyä hänen yhdistysten hyväksi tekemässään työssä. Viime vuosina työelämässä hän on työskennellyt paljon markkinoinnin parissa, ja se näkyy.

Yhdistystoiminta haukkaa enemään aikaa kuin työelämä

Christian Kvarnströmin kotona hänen vaimonsa laulaa iltaisin usein Eugeeeeniaaaaa euroviisuvoittajan, Loreenin Euphoria-kappaletta mukaillen. Tämä kertonee jotain siitä, miten täydellä sydämellä Christian on mukana Västanfjärdin yhdistystoiminnassa.

– Yhdistystoiminnassa on paljon enemmän tekemistä kuin työelämässä, hän nauraa.

Västanfjärds pensionärer -eläkeläisyhdistys oli luonteva valinta sosiaaliseen kanssakäyntiin, kun hän muutti Västanfjärdiin vaimonsa kanssa. Vaimo on kotoisin Västanfjärdistä. Pro Kimitoö-skutan -yhdistys (Eugenia-jahti) oli ensimmäinen yhdistys, joka värväsi hänet, kun hän muutti Västanfjärdiin vuonna 2019.

– Sitä ennen asuimme yli 30 vuotta Porvoossa. Siellä toimin aktiivisesti Porvoon Akilleessa – olin käsipallojaoston puheenjohtaja kahdeksan vuotta.  

Pro Kimitoö-skutan -yhdistyksessä Christianin tehtävänä on koordinoida toimintaa. Eugenia toimii Kemiönsaaren lukion koululaivana, jonka tehtävänä on välittää lapsille ja nuorille tietoa talonpoikaispurjehduksesta. Aluksen ylläpidon rahoittamiseksi Eugeniaa vuokrataan myös yrityksille, yksityishenkilöille ja yhdistyksille. Toimintaan kuuluu myös sopivien kippareiden ja kansimiesten löytäminen, jotta toiminnan tulevaisuus voidaan turvata.

Christian on myös Hembygdens Vänner i Västanfjärd -yhdistyksen jäsen. Yhdistys hallinnoi Hagalundin vuonna 1938 rakennettua seurantaloa Christianin talon naapurissa. 

Työuransa aikana Christian on ollut mukana rakentamassa kahta ydinvoimalaa Olkiluotoon sekä työskennellyt tietokonevalmistajana, tavarantoimittajana ja yrittäjänä. Koska hän on tekniikan osaaja, on luonnollista, että hän toimii eläkeläisyhdistyksen IT-vastaavana. Hän kertoo olevansa aktiivinen myös eläkeläisliiton toiminnassa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. 

– Ja tietysti pelaamme petankkia ja boulea. Eläkeläisyhdistyksen kanssa osallistumme mestaruuskilpailuihin joka kesän lopussa.

Mikä kannustaa sinua olemaan niin aktiivinen?

– Kyllä se on yhteenkuuluvuuden ja vastuun tunne. En oikein voi jättää asioita tuuliajolle. Kyseessä on myös hyvä tapa pysyä valppaana, hyväkuntoisena ja kehityksen mukana.

Palkinnon perusteet: Melvin Dahlbom solmi vuoden aikana akatemiasopimuksen FC Inter -jalkapalloseuran kanssa. Joukkueen kanssa hän on osallistunut muun muassa U15-maajoukkueturnaukseen Kroatiassa ja maajoukkueleirille Eerikkilässä.

Melvin Dahlbom pyrkii Interin miesten joukkueeseen

Melvin Dahlbomille kertyy runsaasti Turun-matkoja. Viime vuonna hän solmi kolmivuotisen sopimuksen FC Inter -jalkapalloseuran kanssa. 

– Joskus jään yöksi, jos minulla on aamutreenejä. Silloin yövyn tätini tai ystävieni luona, hän sanoo.

Melvin on juuri päättänyt yhdeksännen luokan ja pelaa Interin B-junioreissa. Viikossa on neljät treenit sekä lisäksi aamuharjoituksia ja viikonloppuottelu. Tämä tarkoittaa jalkapalloa vähintään kuudesti viikossa.

– Lisäksi pelaan vapaa-ajallani. Minulla ei ole monia muita kiinnostuksen kohteita. Usein käy niin, että otan pallon ja menen potkiskelemaan vähän, joko itsekseni tai ystävien kanssa.

Keski- tai laitapuolustajana pelaava Melvin aloitti uransa KSF:n paidassa. Hän ei muista tarkalleen milloin, mutta muistelee sen olleen jo ennen alakoulun alkua. Hän pelasi muutaman kauden Piffenissä Paraisilla, ennen kuin Inter löysi hänet.

Akatemiasopimus Interin kanssa tarkoittaa, että seura järjestää Melvinille optimaaliset harjoittelumahdollisuudet, esimerkiksi yksilöllisiä treenejä, ja auttaa tarvittaessa yhdistämään opinnot ja harjoittelun. 

Melvin aloittaa Katedralskolan-lukiossa Turussa tänä syksynä.

– Silloin minun ei enää tarvitse matkustaa edestakaisin.

Olet osallistunut muun muassa junioreiden maajoukkueturnaukseen Kroatiassa. Millaista se oli?

– Se oli varsin opettavainen, mahtava kokemus. En oikein tajunnutkaan, että pääsisin maajoukkueeseen näin nopeasti. Ottelut olivat kovia. Taso maajoukkueessa on melko kova, joten minulla oli mahdollisuus verrata itseäni muiden maiden pelaajiin.

Miten pärjäsit tässä vertailussa?

– Aivan hyvin.

Jatkossa keskityn nimenomaan jalkapalloon. Tavoitteena on pelata Interin miesten joukkueessa tai kuulua sen reserviin mahdollisimman pian.

Pian on miesten jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen aika. Onko sinulla suosikkia?

– Eipä ole – olen melko neutraali. Ehkä olen joskus hieman kannattanut Ranskaa. Suosikkijoukkueeni on kuitenkin Real Madrid. 

Palkinnon perusteet: Thilda toimii aktiivisesti nuorisovaltuustossa ja sivistyslautakunnassa, ja hän on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -työryhmässä. Hän on myös toiminut aktiivisesti eri yhdistyksissä, esimerkiksi KSF:n jalkapallossa hän toimii somevastaavana. Thilda on myös erittäin sympaattinen ja avulias nuori, joka tulee toimeen kaikkien kanssa.

“Politiikkaan osallistumisesta on paljon hyötyä”

Kemiönsaaren vuoden nuorisopalkinnon saaja Thilda Nordell toivoo, että politiikka kiinnostaisi nuoria nykyistä enemmän. 

– Politiikkaan osallistumisesta on paljon hyötyä. Monia ovia tulevaisuuteen avautuu, kun näkee, miten asiat toimivat vaaleissa ja tosielämässä. Siitä voi olla hyötyä myös ylioppilaskirjoituksissa ja opiskellessa.  Kirjoitin juuri yhteiskuntaopin, ja minulla oli paljon hyötyä siitä, että olen ollut poliittisesti aktiivinen, hän sanoo.

Thilda on nuorisovaltuuston johtoryhmän sihteeri, ja viime vuodesta hän on ollut myös sivistyslautakunnan jäsen.

– Nuorisovaltuusto aikoo nyt uudistaa tapaa, jolla se nimittää jäsenensä. Tämä johtuu siitä, että aiempi järjestelmä oli epäselvä ja että jäsenten arvot eivät aina vastanneet valtuuston arvoja.

Thilda kaipaa nuorille enemmän tietoa esimerkiksi siitä, mitä hyötyä nuorisovaltuuston jäsenyydestä on, mitä työ sisältää ja miten palkitsevaa se on.

Hän sanoo, että on ollut kiinnostavaa olla mukana myös sivistyslautakunnassa, koska siellä suunnitellaan perusopetusta. 

– Olen päässyt näkemään, mitä työelämässä tapahtuu ja miten tilanteet joskus kuumenevat, kun poliitikot kokoontuvat yhteen keskustelemaan.

Poliittisen aktiivisuuden lisäksi Thilda on myös Dragsfjärds idrottsklubb -urheiluseuran, Dragsfjärds fiskargille -kalastajakillan ja Kimito Sportförening -urheiluseuran jäsen.

– Olen ollut mukana kalastajakillassa lapsesta asti. Isoisäni on kalastaja, joten oli luonnollista lähteä mukaan. Asun Dragsfjärdissä, ja vanhempani olivat mukana paikallisen urheiluseuran jälleenrakentamisessa kun olin pieni.

Thilda pelaa jalkapalloa KSF:n naisten joukkueessa, joka ottelee tällä hetkellä neljännessä divisioonassa. Hän on myös KSF:n jalkapallon somevastaava, eli hän tiedottaa sosiaalisessa mediassa ottelutuloksista, ohjelmista ja niin edelleen.

– Lähinnä Instagramissa, mutta myös Facebookissa, koska kaikki vanhemmat ovat siellä. 

Thilda Nordell on juuri päättänyt toisen lukiovuotensa, ja tietää, mitä haluaa tehdä kirjoitusten jälkeen.

 – Haluan opiskella yhteiskuntatieteitä tai oikeustiedettä.

Vuoden Ympäristöpalkinto: Börje Holmberg

Vuoden Urheiluteko: Matias Nylund

Vuoden Nuorisopalkinto: Emma Heikkilä

Vuoden Yrittäjä: Road Café Yttis

Vuoden Lähettiläs: Ekniemen huippu/Jaakko Virtanen

Vuoden Kulttuuripalkinto⁠

Vuoden Nuori kulttuuriteko -palkinto⁠

Kirjaston Axel-palkinto⁠

Vuoden Kulttuuriteko⁠

Vuoden Nuorisourheilija & Vuoden Nuorisopalkinto: Veronika Laurén

Vuoden Valmentaja: Markus Dahlbom

Vuoden Liikuttaja: Jens Törnqvist

Vuoden Seuraihminen, urheiluseurat: Merja Kaitala

Vuoden Seuraihminen, muut yhdistykset: Lefa Lindgren

Vuoden Ympäristöpalkinto: Sanna-Mari ja Panu Kunttu

Vuoden Urheiluteko: Oscar Hietola

Vuoden Kulttuuripalkinto: Kake & co / Kauko Pietikäinen

Vuoden Nuori Kulttuuripalkinto: Elis Hakola

Vuoden Kulttuuriteko: Jussi ja Jonas ”Bäschii” Lindberg

Kirjaston Axel-palkinto: Hitis byaförening

Vuoden Vapaa-ajan asukas: Rotanloukku-talon asukkaat

Vuoden Yrittäjä: Lähipuoti

Vuoden Lähettiläs: Marjatta Grenman

Axel-palkinto on saanut nimensä valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan mukaan, joka sai Kemiönsaaren läänityksenä 1600-luvulla. Axel-gaala järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2001. Alkujaan se järjestettiin Akselin nimipäivänä 23.3., ja myöhemmin juhla siirrettiin nimipäivää edeltävälle perjantaille.