Palkinnonsaajat 2023
Palkinnonsaajat on valittu kevään ehdokkaiden perusteella, ja palkintoseremonia järjestettiin perjantaina 7. heinäkuuta Baltic Jazzissa Taalintehtaalla.
Tapahtuma alkoi Kake & Co:n konsertilla, ja palkintojen jako tapahtui heti sen jälkeen. Vuoden kulttuuripääpalkinnot jaetaan tänä vuonna lokakuussa Villa Landessa.
Lue vuoden palkinnon saajien haastattelut tästä:
Artikkelit ovat tuottaneet Swe-viestintä.
Vuoden Ympäristöpalkinto: Börje Holmberg
Perustelu: Börje on aktiivinen eläkeläinen, joka tukee ja työskentelee paikallisen elämän puolesta. Hän on myös antanut Kemiönsaaresta positiivisen kuvan sekä kasvonsa paikalliselle lähiruualle.
Intohimona kalastus ja lähiruoka
Kotipaikka, ammatti:
Dragsfjärd, eläkeläinen, kalastaja.
Miltä tuntuu saada Vuoden Ympäristöpalkinto?
Se tuntuu hyvältä ja rohkaisevalta. Olin yllättynyt palkinnosta, mutta kyllä tunnustus tuntuu hyvältä.
Mikä motivoi sinua työssäsi?
Olen kalastanut koko ikäni, ja siitä on tullut elämäntapa. On tärkeää, että on oikeat varusteet ja että harrastaa riittävästi liikuntaa, jos haluaa jatkaa kalastusta myöhemmällä iällä. Kalastus kiehtoo ja kiinnostaa minua paljon ja sellainen antaa motivaatiota.
Suosittelisitko kalastajan ammattia nuoremmille?
Jos kiinnostusta riittää, niin kyllä. Kalastaminen on kovaa työtä – vesille on mentävä säästä riippumatta, toki niin että ottaa esimerkiksi myrskyt huomioon. Tässä ammatissa on paljon totuttelemista, ja sen tähden se vaatii suurta sitoutumista.
Ympäristöpalkinnon perusteluissa nousee esille paikallisuus, kuinka koet tämän?
Vuosien varrella olen tavannut monia koululuokkia eri puolilta Suomea. Oppilaat ovat saaneet tietoa kalastuksesta ja erilaisista kala- ja lintulajeista. Aiemmin pystyimme käymään luokkien kanssa merellä.
Vuoden Urheiluteko: Matias Nylund
Persutelu: Matias Nylund on yksi Suomen 10 parhaasta maastohiihtäjästä. Huolimatta kokopäivätyöstä, perheestä ja todennäköisesti maan vähälumisimmista talvista useana vuonna peräkkäin, hän suoriutuu vuodesta toiseen todella korkealla tasolla muita enemmän tai vähemmän kokopäiväisesti kilpailevia vastaan.
Menestyksekäs maastohiihtäjä ponnistaa kärkeen maan vähälumisimmalta seudulta
Kotipaikka, ammatti:
Dragsfjärd, luokanopettaja.
Miltä tuntuu saada Vuoden Urheiluteko -palkinto?
“Vuoden Urheiluteko” kuulostaa hienolta, joten palkinnon saaminen tuntuu hyvältä. On mukavaa, kun omista saavutuksista saa tunnustusta ja arvostusta. Tällaisen saavutuksen takana on paljon työtä ja uhrauksia. On hyvä, että saaren hiihto saa hieman näkyvyyttä, ja toivottavasti se voisi rohkaista lapsia ja nuoria kokeilemaan hiihtoa.
Milloin aloitit hiihtämisen?
Harrastin hiihtoa lapsena ja kilpailin teini-ikään asti, mutta kyse ei ollut koskaan kokosydämisestä panostuksesta. Ehkä enimmäkseen siksi, ettei juuri kukaan samanikäinen ystäväni hiihtänyt. Ei ollut yhteisöä ja treenikaverit olivat harvassa. Talvet ja olosuhteet hiihtämiseen eivät myöskään olleet parhaat mahdolliset. Lähes kymmenen vuoden jalkapallonpeluun ja erilaisten loukkaantumisten jälkeen löysin hitaasti tieni takaisin hiihtämisen pariin 25-vuotiaana. Nyt olen harjoitellut maastohiihtoa ja kilpaillut siinä lähes 10 vuotta.
Miksi pidät juuri hiihdosta?
Kokeiltuani eri urheilulajeja lapsena ja nuorena olen päätynyt siihen, että tämä on minun lajini. Kehoni näyttää kestävän (ainakin toistaiseksi) ja kuvittelen, että minulla on siihen jonkin verran lahjakkuutta. Kilpatasolla hiihtäminen on kovaa, rankkaa ja haastavaa, ja siitä minä pidän. Hiihto vaatii kuntoa, voimaa ja tekniikkaa, joten aina löytyy opittavaa. Voit harjoitella monipuolisesti ja kehittyä myös iän myötä.
Missä hiihdät kun on kesä?
Kesäisin käytän rullasuksia ja sen lisäksi juoksen sekä käytän skierg-hiihtolaitetta.
Kuinka monen tunnin harjoittelua suorituksesi vaatii?
Viime vuonna harjoittelin noin 460 tuntia eli vajaat 9 tuntia viikossa, eli melko vaatimattoman määrän jos vertaan siihen, kuinka paljon useimmat, joiden kanssa kilpailen ja joita vastaan harjoittelen, harjoittelevat. Tämä on kuitenkin melko lähellä sitä maksimituntimäärää, jonka verran olen halukas ja valmis harjoittelemaan kokopäivätyöni ja perheeni huomioon ottaen.
Onko sinulla kilpailusuunnitelmia?
Tottakai, tavoitteena on jatkaa kilpailemista niin kauan kuin se on hauskaa ja uskon pystyväni kehittymään ja parantamaan tuloksiani.
Vuoden Nuorisopalkinto: Emma Heikkilä
Perustelu: Emma Heikkilä on aktiivisesti mukana useissa eri yhdistyksissä eikä epäröi toimia vapaaehtoisena, kun sellaiselle on tarvetta. Emma on myös sitoutunut nuorisoparlamentin jäsen ja on toiminut tukioppilaana yläkoulussa.
Sitoutunut nuorisoparlamentin jäsen kokee tukioppilastoiminnan tärkeänä
Kotipaikka, titteli:
Dragsfjärd, lukiolainen syksystä lähtien.
Miltä tuntuu saada Vuoden Nuorisopalkinto?
Hyvältähän se tuntuu ja siltä että olisi pystynyt vaikuttamaan asioihin.
Mitä teet mieluiten vapaa-aikanasi?
Teen töitä ja olen yhdessä läheisten ihmisten kanssa.
Mikä on parasta olla nuori Kemiönsaarella?
Kemiönsaarella varttuvien vapaus on erilaista verrattuna suurissa kaupungeissa varttuvien vapauteen.
Mitä olet suunnitellut kesän varalle?
Aion olla kesätöissä ja olla apulaisena leirillä.
Missä yhdistyksissä olet aktiivisesti mukana?
Toimin apuohjaajana Dragsfjärdin puolivakinaisen palokunnan nuoriso-osastossa. Olen osallistunut toimintaan pienestä pitäen, ja aion pyrkiä hälytysosastoon, kun täytän 18 vuotta.
Olen myös nuorisoparlamentin jäsen sekä elinkeinolautakunnan jäsen vuodesta 2021 lähtien. Yläkoulussa olen toiminut tukioppilaana ja kiusaamisen vastaisen ryhmän jäsenenä.
Mitä koet tärkeänä tukioppilaana ja kiusaamisen vastaisen ryhmän jäsenenä olemisessa ja mikä sai sinut osallistumaan tukioppilastoimintaan?
Tukioppilaat ja kiusaamisen vastaiset ryhmät ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat turvallisuuden tunnetta ja jonkun, jonka puoleen kääntyä jos on ongelmia eikä tiedä, minne mennä tai kenelle puhua. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi, koska halusin vaikuttaa ja auttaa lisäämään hyvinvointia koulussa.
Mitä mieltä olet nuorisoparlamentin työhön osallistumisesta?
Nuorisoparlamentissa toimiminen on mukavaa, kun voimme saada omat ja muiden nuorten äänet kuuluviin.
Vuoden Yrittäjä: Road Café Yttis
Perustelu: Road Café Yttis tarjoaa erinomaista palvelua, joka tulee koko henkilökunnan sydämestä.
Yttiksen kolmikko kehittämässä Merikruunua
Vuoden Yrittäjä-palkinto jaettiin tällä kertaa Road Café Yttiksen ja Saaristokylä Merikruunun toiminnasta vastaavalle kolmikolle, Susanna Nymanille, Turo Tammiselle ja Markku Jelekäiselle. Merikruunun toiminta siirtyi kolmikolle alkuvuodesta ja tavoitteena on luoda sen majoitustoiminnasta ja oheistoiminnoista jotain uutta ja ympärivuotista.
Susanna, miltä teistä tuntuu tulla valituksi Vuoden Yrittäjäksi?
Se on mukava huomionosoitus, arvostamme sitä.
Mikä on parasta yrittäjänä olemisessa Kemiönsaarella?
Yrittäjien välinen yhteistyö sekä kausivaihtelun tuoma mielekkyys tekemäämme työhön.
Mikä motivoi teitä pyörittämään Road Cafe Yttistä?
Puhtaasti tekemisen ilo! Meidän motto on: ”ensin täytyy olla kivaa ja sen jälkeen katsoa saako siitä jotain palkkaa”.
Merikruunua on viime vuosina kehitetty erittäin paljon, muun muassa rakentamalla korkeatasoinen mökkikylä majoitusrakennuksen läheisyyteen. Otitte Merikruunun hoitaaksenne alkuvuodesta. Mikä siinä kiinnosti niin paljon, että päätitte työskennellä sekä siellä että Yttiksessä?
Yttiksessä lounaan kehittäminen oli haastavaa tilojen vuoksi ja näimme mahdollisuuden Merikruunussa lähteä ensitöiksemme kehittämään sitä. Oli myös itsellemme aika lähteä tekemään lisäksi jotakin aivan uutta. Majoitustoiminta Hotel Merikruunussa tarjosi siihen oivallisen tilaisuuden. Haluamme olla vahvasti myös mukana kehittämässä Kemiönsaaren ympärivuotista matkailua.
Onko asiakkaille luvassa jotain uutta Yttiksessä tai Merikruunussa tänä vuonna?
Yttiksen konseptia olemme hioneet jo muutaman vuoden ja asiakkaitamme kuullen olemme pääsemässä haluamaamme suuntaan. Tosin on sielläkin matka vielä alussa.
Saaristokylä Merikruunu on kasvanut ja kehittynyt jo nyt valtavasti ja siihen on rakennettu upeat puitteet, aivan uudenlaista mitä täällä ei ole entuudestaan. Merikruunun hotellin kehitystyö on vasta hyvin aluillaan ja kaikista hulluista ideoista pyrimme karsimaan ne kaikista tavallisimmat jättäen pois ne, jotta hulluimmat ja ne parhaimmat jäävät jäljelle.
Kolmikko
Turo Tamminen on pitkän linjan keittiöammattilainen, joka valmistui kokiksi -90-luvulla ja on toiminut ammatissaan lukuisissa ravintoloissa tästä lähtien. ”On heittämällä ykkösvalinta, kun haetaan kaveria vaikeisiin projekteihin jossa ravintolat laitetaan toimimaan kunnolla. Sanomme aina, että Turon parhaisiin puoliin kuuluu ehdottomasti erehtymätön makuaisti, tunnollisuus, ahkeruus ja into lähteä mukaan uusiin projekteihin” Susanna sanoo.
Markku Jelekäinen, laivaston jälkeen ravintolakoulu Perhoon, josta Haaga Instituutin kautta keittiömestarina kohti maailman ravintoloita kokemuksia ja ammattitaitoa kehittämään. ”Make on kiertänyt ja nähnyt maailmaa ja näin se oppi parhaiten näppeihin jää. Rentous jolla Make kiireenkin keskellä hommat hoitaa, tulee sisäisestä tiedosta, että hommat on täysin hallussa. Äärimmäisen hyvä yhteistyökumppani, ideapankki ja joka on valmis myös kokeilemaan kaikkea uutta ja vie loppuun asti asiat jotka aloittaa.” Susanna ja Turo toteavat.
Susanna Nyman, moniosaaja jolla on sekä kaupallinen että luova koulutus, on toiminut ravintola-alalla parikymmentä vuotta ja myös esimiestehtävissä jo pidemmän aikaa. ”Yrittäjä- ja palveluhenkinen sormenpäitään myöten. Omaa järjettömän tahdonvoiman ja sinnikkyyden, kykenee vetämään itsensä äärirajoille saavuttaakseen tavoitteensa sekä sopivasti sekopää, tarvittaessa hillitty ja raudanluja ammattilainen” Make kuvailee.
Vuoden Lähettiläs: Ekniemen huippu/Jaakko Virtanen
Perustelu: Jaakko Virtanen on ollut aktiivisesti osallisena Ekniemen huipun talkootyössä. Ekniemen huippu on erinomainen luonto- ja ympäristömatkailukohde, jonka Virtanen ja muut talkootyöntekijät ovat yhdessä luoneet. Luontopolku täydentää mukavasti saaren muita nähtävyyksiä, ja se on saanut sekä saarelaiset että vierailijat liikkeelle.
Kauniit maisemat nyt kaikkien ulottuvilla
Vuoden Lähettiläs Jaakko Virtanen mahdollisti maanomistajana Ekniemen luontopolun kokonaisuuden rakentamisen. Työt toteutettiin Degerdalin seudun kyläyhdistyksen voimin EU-rahoituksella. Luontopolku on saanut paljon kiitosta ja kehuja myös saaren ulkopuolelta ja se on lisännyt saaren medianäkyvyyttä. Paikalla on muun muassa vieraillut Turun Sanomien Luonto Plus -tiimi, katso tiimin juttu täältä: https://www.ts.fi/uutiset/5764107(siirryt toiseen palveluun)
Komean luontopolun kiintopisteenä toimii talkoovoimin pystytetty 12 metriä korkea näkötorni, ja sen lisäksi kallioille on rakennettu portaita. Virtasen jo aikaisemmin rakentama laavu täydentää kokonaisuutta ja lisää vierailijoiden viihtyvyyttä.
Virtanen kertoo että projekti kesti pari vuotta ja että luontopolkua rakensi neljä henkilöä, sekä näkötornia noin kymmenen.
Luontopolku sijaitsee suurimmilta osin Virtasten mailla. Torni vihittiin käyttöön viime vuonna.
Kotipaikka ja ammatti:
Kemiö, eläkeläinen.
Miltä tuntuu tulla valituksi Vuoden Lähettilääksi?
Palkinto tuli minulle isona yllätyksenä.
Miksi halusit, että Ekniemen huippu rakennetaan?
Niin että ihmiset saavat tulla ulkoilemaan ja nauttimaan hienoista maisemista.
Mistä idea sai alkunsa?
Ensin kävimme siellä ulkoilemassa itse, ja sen jälkeen päätimme rakentaa sinne laavun. Tornin rakentamiseen pyydettiin kyläyhdistys apuun.
Mikä oli parasta projektin aikana?
Parasta projektin aikana oli nähdä idean toteutuvan. Myös paikan saama suosio yllätti.
