Muut avustukset

Säännöllinen toiminta on ensisijaisesti sitä, mihin yhdistys on perustettu hoitamaan.

Esimerkiksi kotiseutuyhdistykselle säännöllinen toiminta voi olla kotiseututalon ylläpitäminen, ohjelma-iltojen järjestäminen jäsenille ja omien kokoelmien hoitaminen.

Lapsille suunnatun vapaa-ajan toimintaa harjoittavan järjestön säännöllinen toiminta voi koostua kurssien ja kerhojen suunnittelusta ja järjestämisestä, henkilöstön hallinnoinnista sekä yhteyksien ylläpitämisestä koulujen ja vanhempainyhdistysten kanssa.

Toisin kuin projekteissa, säännölliselle toiminnalle ei ole määritelty päättymispäivää; se jatkuu niin kauan kuin yhdistys on aktiivinen. Tämä ei tarkoita, että toiminnan tulisi olla samanlaista joka vuosi – aktiivinen yhdistys kehittää toimintaansa jäsenten tarpeiden mukaisesti.

Avustushakemuksessa säännöllisestä toiminnasta kerrot, mitä yhdistyksesi tekee, mitä suunnitelmia teillä on tulevalle vuodelle ja miten kehitätte toimintaanne. Ilmoita myös, miten toiminta rahoitetaan.

Mikä on projekti?

Projekti (tunnetaan myös nimellä erityisprojekti tai aikarajoitettu projekti) on aina aikarajoitettu ja tarkoittaa jotakin normaalin toiminnan ulkopuolella tehtävää. Kun projekti päättyy, toiminta ei jatku, eikä mahdollisesti projektityöntekijöitä ole enää palkattu.

Organisaatiossa, erityisesti suuremmissa organisaatioissa, saattaa olla samanaikaisesti sekä normaalia toimintaa että erilaisia erityisprojekteja.

Projektin tarkoitus on korjata jotain tai luoda jotain uutta. Projektin puitteissa voidaan esimerkiksi luoda uusi palvelu, kehittää ja ottaa käyttöön uusi työmenetelmä organisaatiossa tai suorittaa konkreettinen tehtävä, kuten suunnitella ja tuottaa teatteriesitys, konsertti tai seminaarimatka.

Projektilla tulee aina olla selvästi määritelty tavoite siitä, mitä halutaan saavuttaa: esimerkiksi tehokkaampi työskentelytapa, konsertin järjestäminen ja siten kiinnostuksen lisääminen tietyn tyyppiseen musiikkiin tai matkan järjestäminen ja osallistujien oppimisen lisääminen aiheesta.

Projektilla on myös oma budjetti ja se saattaa olla erillisen työryhmän hallinnoima, ja sille on aikataulu työn aloittamisesta ja päättymisestä. Esimerkkejä tällaisista projekteista ovat:

• Suuret kunnostus- ja kehitysprojektit. Lue lisää yhdistystalon kunnostusavustuksistamme, jos sinulla on yhdistystalo: kunnonarvio ja kunnostustoimenpiteet. Hakiessasi Leader-rahoitusta projektillesi voit myös hakea omarahoitusosuutta EU-rahoituksesta.
• Tapahtumat ja tuotannot, jotka eroavat selvästi siitä, mitä yhdistys säännöllisesti järjestää. Vuosittainen joulukonsertti, revyy tai kesätapahtuma ovat kuitenkin säännöllistä toimintaa, eikä niitä varten tarvitse tehdä erillistä hakemusta.
• Laajemmat digitalisointiprojektit, joissa esimerkiksi yhdistyksen arkisto skannataan ja julkaistaan digitaalisesti.

Osa projekteista voi ajan myötä kehittyä osaksi organisaation säännöllistä toimintaa. Tällöin työtä ei enää rahoiteta projektivaroin.

Sekä julkiset että yksityiset rahoittajat myöntävät avustuksia projekteille. Suurempia yhteistyöprojekteja varten organisaatiot voivat myös hakea EU-rahoitusta.